Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies perui kutsuni juhannuksen viettoon
13.06.2022 |
Kolmikymppinen pariskunta, asumme yhdessä, yhteistä elämää takana 1,5 v ja viime juhannuksena samaa ongelmaa ei ollut kun olin itse töissä
Mies on suunnilleen viime juhannuksesta asti puhunut kaveriporukkansa juhannuksesta, kuinka mennään sitten sinne samalle mökille missä he ovat olleet aina ties kuinka monta vuotta, mitä kaikkea siellä yleensä tehdään ja kuinka minäkin varmasti pidän kaikesta. Siis oikeasti koko ajan puheissansa ollut että yhdessä mennään. Mökki on siis jonkun sellaisen kaverin, jota minä en ole tavannut eikä virallista kutsua ole tullut (siis miehini kautta) vaan sellaista epämääräistä että sinne mennään ja siellä ollaan.
Muutama kuukausi sitten alkoi miehen vatsappiin ilmestyä Jussi22 ryhmään kauheasti viestejä mutta minulle ei oikein puhunut enää mitään. Olimme noin kuukausi sitten miehen erään kaveripariskunnan luona käymässä ja he siinä kaikki kolme puhuivat innoissaan tästä juhannuksesta ja en itse ollut yhtään varma että koskiko suunnitelmat minua vai ei. Kun puhuivat vieraslistasta, tämä mieheni kaveri (mies myöskin) selitti kuinka nukkumapaikkoja on rajoitetusti ja bileet uhkaa paisua. Sivulauseessa ymmärsin tämän miehen kaverin puheista että hän toivoo myös minua paikalle ja kiva kun mieheni on löytänyt jonkun.
No jäin sitten odottelemaan että kertooko mieheni minulle mitään suunnitelmien yksityiskohtia, kuten päiviä, mökin sijaintia tai mitään. Ei ole kertonut. Viime viikolle kyllä mainosti kuinka paljon hänelle on jo joku ostanut juomia juhannusta varten, minusta ei puhunut mitään.
Nyt sitten kertoi kun näki että näin vatsappinsa laulavan että ajatteli mennä juhannuksena ilman minua. Ei myöntänyt edes että ei ollut missään vaiheessa kutsunut minua.
Suoraan sanottuna ei minua edes kiinnosta mökkeily vieraiden ihmisjoukkojen keskellä, mutta jotenkin ärsytti tämä tapa. Ensin ollaan niin innoissaan menossa priskuntana ja sitten ei ollakaan. Tulee vain olo että häpeääkö minua, enkö sopisi joukkoon hänen mielestään vai onko siellä kavereiden seassa jotakin mitä minä en saisi nähdä.
Ei sisältänyt edes mitään kysymystä, teki vain mieli avautua.
Kommentit (868)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Itse en olisi parisuhteessa, jossa minut kätettäisiin koko puolison kaveriporukan voimalla ulos yhteisestä tekemisestä. K***päistä toimintaa. Jollekin totaalinarsistille voisi ehkä tehdä noin, mutta koska en itse ole sellainen, niin tuollainen käytös olisi ehdoton ei kaikista mahdollisista suunnista.
En myöskää ymmärrä, kuka haluaisi viettää aikaa sellaisen porukan kanssa, joka sulkisi minun kumppanini ulkopuolelle. Oletteko koskaan pohtineet yhdessä, mistä noin lapsellinen käytös kumpuaa?
Mistä lapsellisesta käytöksestä puhut? Siitä, että jonkun puoliso ei istu meidän porukkaan? Ei se ole lapsellisuutta kuin ehkä sen puolelta, joka ei siihen porukkaan istu. Yleisin syy varmasti se, että se puoliso halutaan sitoa kotiin ja eristää kavereista. Juhliin ja mökille tullaan nipottamaan siitä miten se oma puoliso nyt tänne raahasi jne. Kummasti ne on olleet naisia yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan siinä sitten koko juhannus aikaa pakata kamat ja häipyä.
Ehkä parempi niin, jos suhde tollaseen kaatuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen yleensä kehittyy kirjoitti:
Minusta kaverijutut kuuluvat lähinnä aikaan ennen seurustelua,sen jälkeen halutaan yleensä tehdä juttuja pariskuntana.
No jaa, tarviiko sen niin ehdotonta olla. Voi myöskin yhdistää nämä kaksi maailmaa ja pariskuntana olla mukana kaveriporukkajuhannuksissa. Onneksi mut otettiin hyvin vastaan miehen kaveripiirissä ja päinvastoin.
Ei tarvitse olla ehdotonta,mutta mielellään niin,että molemmat viihtyvät.
Mutta jos ei? Onko suhde niin huono, että kaveriporukka on uhka tai juhannus joku kynnyskysymys?
Olen eri, mutta kyllä se suhde minusta on huono jos kumppani kohtelee kuten Ap:n mies. Ei se kaveriporukka tai juhannus ole kynnyskysymys, vaan kunnioittava ja välittävä käytös (tai näiden puute).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen yleensä kehittyy kirjoitti:
Minusta kaverijutut kuuluvat lähinnä aikaan ennen seurustelua,sen jälkeen halutaan yleensä tehdä juttuja pariskuntana.
No jaa, tarviiko sen niin ehdotonta olla. Voi myöskin yhdistää nämä kaksi maailmaa ja pariskuntana olla mukana kaveriporukkajuhannuksissa. Onneksi mut otettiin hyvin vastaan miehen kaveripiirissä ja päinvastoin.
Ei tarvitse olla ehdotonta,mutta mielellään niin,että molemmat viihtyvät.
Mutta jos ei? Onko suhde niin huono, että kaveriporukka on uhka tai juhannus joku kynnyskysymys?
Olen eri, mutta kyllä se suhde minusta on huono jos kumppani kohtelee kuten Ap:n mies. Ei se kaveriporukka tai juhannus ole kynnyskysymys, vaan kunnioittava ja välittävä käytös (tai näiden puute).
Mä en ihan saa kiinni siitä mikä aloituksessa on epäkunnioittavaa vain miehen puolelta. He eivät kommunikoi keskenään vaan tekevät johtopäätöksiä ja arvailee molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Tulinpa avautumaan minäkin.
Olen ollut mieheni kanssa jo 7v yhdessä josta vuoden naimisissa.
Vieläkään minua ei ole otettu ydinporukkaan johon muut kaveriden naisetkin kuuluvat.
Eikai sen niin väliksikään, viihdyn yksinäni juhannukset kirjojeni ja skumpan äärellä.Välillä vaan mietin miksi en kelpaa. Enkö ole tarpeeksi hyvä puolisolleni heidän mielestään tms.
Miksi kidutat itseäsi tuossa suhteessa? Miksi haluat tulla torjutuksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Itse en olisi parisuhteessa, jossa minut kätettäisiin koko puolison kaveriporukan voimalla ulos yhteisestä tekemisestä. K***päistä toimintaa. Jollekin totaalinarsistille voisi ehkä tehdä noin, mutta koska en itse ole sellainen, niin tuollainen käytös olisi ehdoton ei kaikista mahdollisista suunnista.
En myöskää ymmärrä, kuka haluaisi viettää aikaa sellaisen porukan kanssa, joka sulkisi minun kumppanini ulkopuolelle. Oletteko koskaan pohtineet yhdessä, mistä noin lapsellinen käytös kumpuaa?
Mistä lapsellisesta käytöksestä puhut? Siitä, että jonkun puoliso ei istu meidän porukkaan? Ei se ole lapsellisuutta kuin ehkä sen puolelta, joka ei siihen porukkaan istu. Yleisin syy varmasti se, että se puoliso halutaan sitoa kotiin ja eristää kavereista. Juhliin ja mökille tullaan nipottamaan siitä miten se oma puoliso nyt tänne raahasi jne. Kummasti ne on olleet naisia yleensä.
Kuulostat lähinnä yli-ikäiseltä koulukiusaajalta.
Ehkä selvittäisin ennen hänen juhannusjuhliin lähtöään mikä oli syy kutsun perumiseen, miksei hän voinut sanoa siitä hyvissä ajoin suoraan ja mikä hänen ajatuskulkunsa oikein oli, että todellako hän ajatteli minun olevan sitten yksin kotona juhannuksena hyvillä mielin. Vastauksesta riippuen pakkaisin ehkä kamani juhannuksen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen yleensä kehittyy kirjoitti:
Minusta kaverijutut kuuluvat lähinnä aikaan ennen seurustelua,sen jälkeen halutaan yleensä tehdä juttuja pariskuntana.
No jaa, tarviiko sen niin ehdotonta olla. Voi myöskin yhdistää nämä kaksi maailmaa ja pariskuntana olla mukana kaveriporukkajuhannuksissa. Onneksi mut otettiin hyvin vastaan miehen kaveripiirissä ja päinvastoin.
Ei tarvitse olla ehdotonta,mutta mielellään niin,että molemmat viihtyvät.
Mutta jos ei? Onko suhde niin huono, että kaveriporukka on uhka tai juhannus joku kynnyskysymys?
Olen eri, mutta kyllä se suhde minusta on huono jos kumppani kohtelee kuten Ap:n mies. Ei se kaveriporukka tai juhannus ole kynnyskysymys, vaan kunnioittava ja välittävä käytös (tai näiden puute).
Mä en ihan saa kiinni siitä mikä aloituksessa on epäkunnioittavaa vain miehen puolelta. He eivät kommunikoi keskenään vaan tekevät johtopäätöksiä ja arvailee molemmat.
Minusta on epäkunnioittavaa ilmaista, ettei halua kumppaniaan mukaan juhliin, jonne muiden kumppanit on kutsuttu. Eri juttu jos olisi pelkän poikaporukan juhannus jonne ei muidenkaan kumppanit tule. Mies pitää selvästi Ap:ta huonompana ja tylsempänä kuin muiden naiset. Miten se ei ole epäkunnioittavaa?
Vierailija kirjoitti:
1.5 vuotta ei todellakaan ole lyhyt suhde osallistua kumppanin kaveripiirin tekemisiin, hyvänen aika sentään :D
Niinpä! Itse menin tuon 1,5 v kohdalla naimisiin mieheni kanssa, eikä olla mitään teinejä vaan ikää meillä oli tuolloin 45+. Toinen kierros toki.
Kyllä naurattaa että 1,5 v kohdalla oltaisiin jotain etäsuhteilijoita jussitkin erikseen viettäen ja siis etenkn tuollaiset oharit mieheltä!
Nuorena mulle on tehty tuollainen juhannusohari, aika yks yhteen ap:n kuvauksen kanssa. Sillä erolla että suhde oli 2kk vanha. Kundi ilmoitti juhannusviikolla menevänsäkin kavereiden kanssa mökille, ilman mua. Jätin miehen heti. Kavereilla suunnitelmat valmiina joten yksin täyty viettää Jussi. No menin yksin juhannusfestareille ja vietin todella hauskan juhannuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekkään en ota puolisoa mihinkään kaveripiirin juhliin mukaan, vaikka hänet aina minun kautta sinne kutsutaan. Syy on hyvin yksinkertainen, en pidä hänen käytöksestään kun on juonut, ei olisi mukavaa kun itseä häiritsisi se kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen yleensä kehittyy kirjoitti:
Minusta kaverijutut kuuluvat lähinnä aikaan ennen seurustelua,sen jälkeen halutaan yleensä tehdä juttuja pariskuntana.
No jaa, tarviiko sen niin ehdotonta olla. Voi myöskin yhdistää nämä kaksi maailmaa ja pariskuntana olla mukana kaveriporukkajuhannuksissa. Onneksi mut otettiin hyvin vastaan miehen kaveripiirissä ja päinvastoin.
Ei tarvitse olla ehdotonta,mutta mielellään niin,että molemmat viihtyvät.
Mutta jos ei? Onko suhde niin huono, että kaveriporukka on uhka tai juhannus joku kynnyskysymys?
Olen eri, mutta kyllä se suhde minusta on huono jos kumppani kohtelee kuten Ap:n mies. Ei se kaveriporukka tai juhannus ole kynnyskysymys, vaan kunnioittava ja välittävä käytös (tai näiden puute).
Mä en ihan saa kiinni siitä mikä aloituksessa on epäkunnioittavaa vain miehen puolelta. He eivät kommunikoi keskenään vaan tekevät johtopäätöksiä ja arvailee molemmat.
Minusta on epäkunnioittavaa ilmaista, ettei halua kumppaniaan mukaan juhliin, jonne muiden kumppanit on kutsuttu. Eri juttu jos olisi pelkän poikaporukan juhannus jonne ei muidenkaan kumppanit tule. Mies pitää selvästi Ap:ta huonompana ja tylsempänä kuin muiden naiset. Miten se ei ole epäkunnioittavaa?
Tän sä repäisit ihan omasta hatusta taas. Miksi hän ajattelisi ystäviensä puolisoista ylipäätään mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä "jäät odottelemaan" että mies kertoisi sinulle jotain yksityiskohtia? Miksi et ihan itse ole avannut suutasi ja kysynyt että missä mökki on, mitä siellä on tarkoitus tehdä tai ylipäätään varmistanut että sinutkin on kutsuttu? Jos ette kerran kommunikoi tuon enempää niin tässä on saattanut käydä niinkin että mies on loukkaantunut kun et ole osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa hänelle tärkeää tilaisuutta kohtaan ja todennut että eipä sitten tarvitse tulla. Siinäpähän nyt mökötätte kumpikin tahoillanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Itse en olisi parisuhteessa, jossa minut kätettäisiin koko puolison kaveriporukan voimalla ulos yhteisestä tekemisestä. K***päistä toimintaa. Jollekin totaalinarsistille voisi ehkä tehdä noin, mutta koska en itse ole sellainen, niin tuollainen käytös olisi ehdoton ei kaikista mahdollisista suunnista.
En myöskää ymmärrä, kuka haluaisi viettää aikaa sellaisen porukan kanssa, joka sulkisi minun kumppanini ulkopuolelle. Oletteko koskaan pohtineet yhdessä, mistä noin lapsellinen käytös kumpuaa?
Mistä lapsellisesta käytöksestä puhut? Siitä, että jonkun puoliso ei istu meidän porukkaan? Ei se ole lapsellisuutta kuin ehkä sen puolelta, joka ei siihen porukkaan istu. Yleisin syy varmasti se, että se puoliso halutaan sitoa kotiin ja eristää kavereista. Juhliin ja mökille tullaan nipottamaan siitä miten se oma puoliso nyt tänne raahasi jne. Kummasti ne on olleet naisia yleensä.
Kuulostat lähinnä yli-ikäiseltä koulukiusaajalta.
Joopa joo. Huomaan ettei sulla ole kaveriporukkaa joten et tiedä lainkaan mistä puhut. Yhtäkään uutta ihmistä ei ole kiusattu tai halveksittu, meidän porukkaan mahtuu kyllä. Sellaiset, jotka ei edes halua siihen istua, jäävät sit pois. Miksi se olisi meidän asia estää?
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi tuollaisen miehen kanssa.
Mä olisin, mutta en sen kaveriporukan kanssa. Jos minua ei huolita mukaan, niin sitten en minäkään huoli heitä. Näitä ihmisiä en kotiini kutsuisi enkä jatkossakaan menisi yhteisiin rientoihin.
Miten sä voisit boikotoida porukkaa joka jo boikotoi sinua???
Sulle olis siis okei että mies valitsee kaveriporukan sun yli.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkään en ota puolisoa mihinkään kaveripiirin juhliin mukaan, vaikka hänet aina minun kautta sinne kutsutaan. Syy on hyvin yksinkertainen, en pidä hänen käytöksestään kun on juonut, ei olisi mukavaa kun itseä häiritsisi se kokoajan.
Lupaatko hänelle ensin, että mennään yhdessä, ja sitten viikkoa ennen sanotkin, ettei häntä huolita?
Kannattaisiko etsiä kumppani, jonka viinankäyttö ei häiritse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti käynyt niin, että juhlien järjestäjä todennut kämpän tulevan vähän liian täyteen ja pyytänyt ap:n miestä jättämään avokkinsa pois vieraslistalta. Siitä sitten miettimään mitä johtopäätöksiä voi vetää a) ko. kaveriporukan halusta ottaa ap:ta porukkaan mukaan eli kuinka tervetullut ap on tuohon sisäpiiriin ja b) mitä se kertoo miehestä, että hänelle on ihan fine jättää avovaimonsa pois juhannussuunnitelmista ja kertoa se hänelle 2 vk ennen juhannusta, jolloin on ap:lla aika hemmetin kiire alkaa tehdä enää mitään muitakaan suunnitelmia. Miehelle on siis ihan ok, että mahdollisesti ap viettää juhannuksen yksin kotona, ellei hän saa sovittua tähän hätään enää mitään kenenkään kaverinsa kanssa tai varattua jotain omaa sooloreissua tai menee vaikka vanhempiensa luokse juhannukseksi...
Minusta tämä kertoo myös, että kaveriporukka ei arvosta apn miestä. Kutsuja on hyvällä syyllä voinut olettaa, että myös mies jää pois, kun ap ei saa kutsua.
Vain pariskunnan toisen osapuolen kutsuminen on tylyä, kun paikalla on muitakin pariskuntia, joten kaverin mielestä miehelle on ok olla tyly ja mahdollisesti aiheuttaa ikäviä keskusteluja puolison kanssa.
Mieshän on hehkuttanut miten äijät on ostanut sille viinaa juhannukseksi, ei ole kyse tuosta. Se on mies joka ei arvosta ap:ta.
Alue: Aihe vapaa
Ja tässäkö menee? Ei tietenkään mene puolison edelle, siksi kysyinkin, että miksi tämä nyt on kynnyskysymys, jos muutoin suhde on hyvä.