Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies perui kutsuni juhannuksen viettoon
13.06.2022 |
Kolmikymppinen pariskunta, asumme yhdessä, yhteistä elämää takana 1,5 v ja viime juhannuksena samaa ongelmaa ei ollut kun olin itse töissä
Mies on suunnilleen viime juhannuksesta asti puhunut kaveriporukkansa juhannuksesta, kuinka mennään sitten sinne samalle mökille missä he ovat olleet aina ties kuinka monta vuotta, mitä kaikkea siellä yleensä tehdään ja kuinka minäkin varmasti pidän kaikesta. Siis oikeasti koko ajan puheissansa ollut että yhdessä mennään. Mökki on siis jonkun sellaisen kaverin, jota minä en ole tavannut eikä virallista kutsua ole tullut (siis miehini kautta) vaan sellaista epämääräistä että sinne mennään ja siellä ollaan.
Muutama kuukausi sitten alkoi miehen vatsappiin ilmestyä Jussi22 ryhmään kauheasti viestejä mutta minulle ei oikein puhunut enää mitään. Olimme noin kuukausi sitten miehen erään kaveripariskunnan luona käymässä ja he siinä kaikki kolme puhuivat innoissaan tästä juhannuksesta ja en itse ollut yhtään varma että koskiko suunnitelmat minua vai ei. Kun puhuivat vieraslistasta, tämä mieheni kaveri (mies myöskin) selitti kuinka nukkumapaikkoja on rajoitetusti ja bileet uhkaa paisua. Sivulauseessa ymmärsin tämän miehen kaverin puheista että hän toivoo myös minua paikalle ja kiva kun mieheni on löytänyt jonkun.
No jäin sitten odottelemaan että kertooko mieheni minulle mitään suunnitelmien yksityiskohtia, kuten päiviä, mökin sijaintia tai mitään. Ei ole kertonut. Viime viikolle kyllä mainosti kuinka paljon hänelle on jo joku ostanut juomia juhannusta varten, minusta ei puhunut mitään.
Nyt sitten kertoi kun näki että näin vatsappinsa laulavan että ajatteli mennä juhannuksena ilman minua. Ei myöntänyt edes että ei ollut missään vaiheessa kutsunut minua.
Suoraan sanottuna ei minua edes kiinnosta mökkeily vieraiden ihmisjoukkojen keskellä, mutta jotenkin ärsytti tämä tapa. Ensin ollaan niin innoissaan menossa priskuntana ja sitten ei ollakaan. Tulee vain olo että häpeääkö minua, enkö sopisi joukkoon hänen mielestään vai onko siellä kavereiden seassa jotakin mitä minä en saisi nähdä.
Ei sisältänyt edes mitään kysymystä, teki vain mieli avautua.
Kommentit (868)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkään en ota puolisoa mihinkään kaveripiirin juhliin mukaan, vaikka hänet aina minun kautta sinne kutsutaan. Syy on hyvin yksinkertainen, en pidä hänen käytöksestään kun on juonut, ei olisi mukavaa kun itseä häiritsisi se kokoajan.
Lupaatko hänelle ensin, että mennään yhdessä, ja sitten viikkoa ennen sanotkin, ettei häntä huolita?
Kannattaisiko etsiä kumppani, jonka viinankäyttö ei häiritse?
Oliko aplle luvattu? Hänhän on vain koko ajan olettanut niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ainoa syy elää parisuhteessa on se, että rinnalla on ihminen jonka kanssa molemminpuolisesti halutaan viettää yhdessä aikaa, kokea asioita yhdessä sekä luoda yhteisiä muistoja ja traditioita. Tykätään samanlaisista asioista/tekemisistä/ harrastamista ja omataan suht samanlainen ajatus- ja arvomaailma sekä elämäntapa.
Ollaan me ja yhdessä on kivempaa kuin yksin vaikka kummallakin on edelleen oma elämä. Se oma elämä kun oli jo valmiiksi suht samankaltaista kuin toisen elämä.
Turha kenenkään on tuhlata elämäänsä siihen, että sopeutuu ihan liian vääränlaisen ihmisen kanssa yhdessä olemiseen ja saati odottaa, että kyllä tämä tästä kun pahimmat kulmat hioutuu ja ei se vaihtamallakaan parane. Yksin on parempi kuin huonossa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti käynyt niin, että juhlien järjestäjä todennut kämpän tulevan vähän liian täyteen ja pyytänyt ap:n miestä jättämään avokkinsa pois vieraslistalta. Siitä sitten miettimään mitä johtopäätöksiä voi vetää a) ko. kaveriporukan halusta ottaa ap:ta porukkaan mukaan eli kuinka tervetullut ap on tuohon sisäpiiriin ja b) mitä se kertoo miehestä, että hänelle on ihan fine jättää avovaimonsa pois juhannussuunnitelmista ja kertoa se hänelle 2 vk ennen juhannusta, jolloin on ap:lla aika hemmetin kiire alkaa tehdä enää mitään muitakaan suunnitelmia. Miehelle on siis ihan ok, että mahdollisesti ap viettää juhannuksen yksin kotona, ellei hän saa sovittua tähän hätään enää mitään kenenkään kaverinsa kanssa tai varattua jotain omaa sooloreissua tai menee vaikka vanhempiensa luokse juhannukseksi...
Minusta tämä kertoo myös, että kaveriporukka ei arvosta apn miestä. Kutsuja on hyvällä syyllä voinut olettaa, että myös mies jää pois, kun ap ei saa kutsua.
Vain pariskunnan toisen osapuolen kutsuminen on tylyä, kun paikalla on muitakin pariskuntia, joten kaverin mielestä miehelle on ok olla tyly ja mahdollisesti aiheuttaa ikäviä keskusteluja puolison kanssa.
Mieshän on hehkuttanut miten äijät on ostanut sille viinaa juhannukseksi, ei ole kyse tuosta. Se on mies joka ei arvosta ap:ta.
Joo, musta se olis kans aika uskomatonta, että miehen kaveri olis sanonut, ettei ap saa tulla. Siis eihän kukaan nyt kehtaisi sanoa kaverille, että sen sun puolison vois jättää kotiin. Uskon, että kaverin puolesta ap voisi tulla, kun muillakin on puolisoja mukana, mutta mies itse ei vain halua ap:ta mukaan. Ehkä porukassa on joku miehen exä? Tai sitten mies on muutenkin lopettelemassa suhdetta ap:n kanssa, eikä halua sotkea ap:ta enää kaveriporukkaansa. Jotain outoa miehellä on joka tapauksessa meneillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkään en ota puolisoa mihinkään kaveripiirin juhliin mukaan, vaikka hänet aina minun kautta sinne kutsutaan. Syy on hyvin yksinkertainen, en pidä hänen käytöksestään kun on juonut, ei olisi mukavaa kun itseä häiritsisi se kokoajan.
Lupaatko hänelle ensin, että mennään yhdessä, ja sitten viikkoa ennen sanotkin, ettei häntä huolita?
Kannattaisiko etsiä kumppani, jonka viinankäyttö ei häiritse?
Käytöshän häntä häiritsee eikä viinankäyttö. Miksi se olisi puolison tehtävä kasvattaa toista?
Onkohan porukan juhannukset yhtä sikailua ja ap:tä mahdollisena kohtuukäyttäjänä ei haluta paikalle todistamaan alennustilaa? On todella tylsää olla melkein selvinpäin jos kaikki muut on räkäkännissä. Toisaalta onko ap:llä ja viinoista intoilevalla miesystävällä yhteistä tulevaisuutta, jos käsitykset onnistuneesta juhannuksesta on erilaiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle ainoa syy elää parisuhteessa on se, että rinnalla on ihminen jonka kanssa molemminpuolisesti halutaan viettää yhdessä aikaa, kokea asioita yhdessä sekä luoda yhteisiä muistoja ja traditioita. Tykätään samanlaisista asioista/tekemisistä/ harrastamista ja omataan suht samanlainen ajatus- ja arvomaailma sekä elämäntapa.
Ollaan me ja yhdessä on kivempaa kuin yksin vaikka kummallakin on edelleen oma elämä. Se oma elämä kun oli jo valmiiksi suht samankaltaista kuin toisen elämä.
Turha kenenkään on tuhlata elämäänsä siihen, että sopeutuu ihan liian vääränlaisen ihmisen kanssa yhdessä olemiseen ja saati odottaa, että kyllä tämä tästä kun pahimmat kulmat hioutuu ja ei se vaihtamallakaan parane. Yksin on parempi kuin huonossa suhteessa.
Miten tämä liittyi aloitukseen?
Ukko kaveriporukkoineen juhlikoon keskenään, kuulostaa aivan teinimeiningiltä, en todellakaan katselisi tuollaista miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Itse en olisi parisuhteessa, jossa minut kätettäisiin koko puolison kaveriporukan voimalla ulos yhteisestä tekemisestä. K***päistä toimintaa. Jollekin totaalinarsistille voisi ehkä tehdä noin, mutta koska en itse ole sellainen, niin tuollainen käytös olisi ehdoton ei kaikista mahdollisista suunnista.
En myöskää ymmärrä, kuka haluaisi viettää aikaa sellaisen porukan kanssa, joka sulkisi minun kumppanini ulkopuolelle. Oletteko koskaan pohtineet yhdessä, mistä noin lapsellinen käytös kumpuaa?
Mistä lapsellisesta käytöksestä puhut? Siitä, että jonkun puoliso ei istu meidän porukkaan? Ei se ole lapsellisuutta kuin ehkä sen puolelta, joka ei siihen porukkaan istu. Yleisin syy varmasti se, että se puoliso halutaan sitoa kotiin ja eristää kavereista. Juhliin ja mökille tullaan nipottamaan siitä miten se oma puoliso nyt tänne raahasi jne. Kummasti ne on olleet naisia yleensä.
Kuulostat lähinnä yli-ikäiseltä koulukiusaajalta.
Joopa joo. Huomaan ettei sulla ole kaveriporukkaa joten et tiedä lainkaan mistä puhut. Yhtäkään uutta ihmistä ei ole kiusattu tai halveksittu, meidän porukkaan mahtuu kyllä. Sellaiset, jotka ei edes halua siihen istua, jäävät sit pois. Miksi se olisi meidän asia estää?
Ajatteletko yleensäkin, ettei kenelläkään joka on kanssasi eri mieltä voi mitenkään olla kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekkään en ota puolisoa mihinkään kaveripiirin juhliin mukaan, vaikka hänet aina minun kautta sinne kutsutaan. Syy on hyvin yksinkertainen, en pidä hänen käytöksestään kun on juonut, ei olisi mukavaa kun itseä häiritsisi se kokoajan.
Lupaatko hänelle ensin, että mennään yhdessä, ja sitten viikkoa ennen sanotkin, ettei häntä huolita?
Kannattaisiko etsiä kumppani, jonka viinankäyttö ei häiritse?
Oliko aplle luvattu? Hänhän on vain koko ajan olettanut niin.
Erikoisia ajatuksia nämä. Ainakin itselle se oman puolison seura on niin mieleistä, ettei tulisi mieleenkään suunnitella tekemisiä sillä ajatuksella että puolison pitää kysyä erikseen lupa saako hänkin osallistua esim juhannuksen viettoon.
Ilmeisen monelle se parisuhde on vaan välttämätön paha ja puoliso suunnilleen vihollinen jonka kanssa vietetty yhteinen aika on rangaistus jonka saa kun ei ole tarpeeksi ovela ja pääse siitä luistelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Itse en olisi parisuhteessa, jossa minut kätettäisiin koko puolison kaveriporukan voimalla ulos yhteisestä tekemisestä. K***päistä toimintaa. Jollekin totaalinarsistille voisi ehkä tehdä noin, mutta koska en itse ole sellainen, niin tuollainen käytös olisi ehdoton ei kaikista mahdollisista suunnista.
En myöskää ymmärrä, kuka haluaisi viettää aikaa sellaisen porukan kanssa, joka sulkisi minun kumppanini ulkopuolelle. Oletteko koskaan pohtineet yhdessä, mistä noin lapsellinen käytös kumpuaa?
Mistä lapsellisesta käytöksestä puhut? Siitä, että jonkun puoliso ei istu meidän porukkaan? Ei se ole lapsellisuutta kuin ehkä sen puolelta, joka ei siihen porukkaan istu. Yleisin syy varmasti se, että se puoliso halutaan sitoa kotiin ja eristää kavereista. Juhliin ja mökille tullaan nipottamaan siitä miten se oma puoliso nyt tänne raahasi jne. Kummasti ne on olleet naisia yleensä.
Kuulostat lähinnä yli-ikäiseltä koulukiusaajalta.
Joopa joo. Huomaan ettei sulla ole kaveriporukkaa joten et tiedä lainkaan mistä puhut. Yhtäkään uutta ihmistä ei ole kiusattu tai halveksittu, meidän porukkaan mahtuu kyllä. Sellaiset, jotka ei edes halua siihen istua, jäävät sit pois. Miksi se olisi meidän asia estää?
Ajatteletko yleensäkin, ettei kenelläkään joka on kanssasi eri mieltä voi mitenkään olla kavereita?
Onko tuo eri mieltä oloa? Hänhän se tässä kiusaajaksi haukkui eri mieltä olleen. Ihan ymmärrettävä vastaus.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
En ole lainaamasi, mutta me tehdään samoin ja on puolisokin perhettä. Se on just sitä perhettä jota näen vähintään sen 360 päivää vuodesta. Jouluna kumpikin haluaa nähdä lapsuudenperhettä vielä, kun pystyy. Mun 95-vuotiaalla isomummollakaan ei kovin montaa joulua ole jäljellä ja kyllä minä haluan niissä olla mukana. Se ei tarkoita ettei me olla perhe, kummallekin vain se lapsuuden perheen näkeminen jouluna on tärkeää nyt, kun ei ole vielä omia lapsia. Sittenhän tämä homma muuttuu, kun ensimmäinen lapsi tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoinen mies tuo ap:n kumppani. Änkeämällä on änkeämässä mukaan, vaikka avopuolisoa ei huolita. Luulisi, että mies olisi sen verran loukkaantunut asiasta, että kaverijuhannus jäisi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Kun mies haluaa omaa aikaa ilman naisystävää niin kehotetaan eroamaan. Järkeviä neuvoja...
Luitko edes AP:n tapauksesta vai oletko jotenkin vajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Sinä voit suostua niin huonoon kohteluun kuin haluat. Minä en suostuisi. Tuossa on aiemmin tullut hyviä perusteita miksi on erittäin kusipäinen teko.
Mihin huonoon kohteluun? Onko tiivis kaveriporukka huonoa kohtelua? Minä olen mieheni kanssa osa tuota porukkaa, ollut koko ajan, ei mua huonosti kohdella. Mikä on kusipäinen teko? Sekö ettei pääse osaksi kaveriporukkaa? Varmaan niin, mutta en mä ymmärrä miksi.
On vain outoa, että kaveriporukka ajaa yli parisuhteen. Harva aikuinen huollaiseen suostuu.
Siis ymmärsinkö oikein, että teillä piti olla siellä myös teiän omat juhannushäät samaan syssyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jatkossa? Lähdetkö hyvillä mielin tuon porukan reissuihin?
Mitä mies olettaa sinun tekevän juhannuksen, vai eikö häntä kiinnosta? Jos päästät miehen helpolla tästä, lisää ohareita on tulossa.
Jos aiot jäädä suhteeseen, käy vakava keskustelu miehen kanssa ja laita selkä seinää vasten tästä tilanteesta.
Sitten laittaudu mahdollisimman hehkeäksi ja varaa reissu mahdollisimman epämääräiseen ja helpon pettämisen paikkaan, tyyliin risteilylle. (Tai ainakin anna hänen luulla, että menet). Älä lähde minnekään vanhusten luo, vaan anna miehen miettiä missä oletkaan ja mitä teet ja kenen kanssa. Ja mitä hän menetti kun jätti sinut porukasta. Voi olla, että ei olekaan niin hauskaa jussina hänellä. Tai ei ainakaan pitäisi olla, sen verran tuore suhde teillä kuitenkin. Ja jos mies ei välitä missä olet tai mitä teet, niin vedä siitä johtopäätökset.
Kuulostaa ihan teinien jutuilta; jos tuo tekee noin niin minä teenkin näin, hähähäää.
Parisuhteen ei pitäisi olla tuollaista peliä.
Moni on ilmeisesti saanut parisuhdemallinsa jostain kaunareista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Itse en olisi parisuhteessa, jossa minut kätettäisiin koko puolison kaveriporukan voimalla ulos yhteisestä tekemisestä. K***päistä toimintaa. Jollekin totaalinarsistille voisi ehkä tehdä noin, mutta koska en itse ole sellainen, niin tuollainen käytös olisi ehdoton ei kaikista mahdollisista suunnista.
En myöskää ymmärrä, kuka haluaisi viettää aikaa sellaisen porukan kanssa, joka sulkisi minun kumppanini ulkopuolelle. Oletteko koskaan pohtineet yhdessä, mistä noin lapsellinen käytös kumpuaa?
Mistä lapsellisesta käytöksestä puhut? Siitä, että jonkun puoliso ei istu meidän porukkaan? Ei se ole lapsellisuutta kuin ehkä sen puolelta, joka ei siihen porukkaan istu. Yleisin syy varmasti se, että se puoliso halutaan sitoa kotiin ja eristää kavereista. Juhliin ja mökille tullaan nipottamaan siitä miten se oma puoliso nyt tänne raahasi jne. Kummasti ne on olleet naisia yleensä.
Kuulostat lähinnä yli-ikäiseltä koulukiusaajalta.
Joopa joo. Huomaan ettei sulla ole kaveriporukkaa joten et tiedä lainkaan mistä puhut. Yhtäkään uutta ihmistä ei ole kiusattu tai halveksittu, meidän porukkaan mahtuu kyllä. Sellaiset, jotka ei edes halua siihen istua, jäävät sit pois. Miksi se olisi meidän asia estää?
Ajatteletko yleensäkin, ettei kenelläkään joka on kanssasi eri mieltä voi mitenkään olla kavereita?
Onko tuo eri mieltä oloa? Hänhän se tässä kiusaajaksi haukkui eri mieltä olleen. Ihan ymmärrettävä vastaus.
-ohis
Kirjoitin kyseisen kiusaajakommentin, ja en minä ole tarkkaan ottaen sanonut ketään kiusaajaksi. Minä sanoin, että henkilö kuulostaa koulukiusaajalta ja se on ihan totta. Hän puhui todella ikävään sävyyn ystäviensä kumppaneista ja ylipäänsä kommentoi aiempia kirjoituksia inhottavaan sävyyn. Tämä "sulla ei varmaan oo ees kavereita" -tyyli jatkoi ihan samalla linjalla, ja oikeastaan teki mieli sanoa, että tuolla hän vaan todisti entistä paremmin pointtini siitä kiusaajalta kuulostamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä suutahtaisin vähän, jos tämän takia joutuisin viettämään juhannuksen yksin. Ei tässä vaiheessa enää pysty välttämättä enää järjestämään itselle mitään.
Minä suutahtaisin paljon. Sen verran paljon, että koko suhde olisi vaakalaudalla.
No eipä ole vakaa suhde, jos juhannuksen mökkireissuun kaatuu.
Mä luulen ettei apta ole alunperinkään kutsuttu, hän on vain olettanut niin. Meillä on kaveriporukka, joka on ollut ala-asteelta asti sama ja puolisot ovat siihen tulleet luonnostaan mukaan, mutta aina on ollut se joku, joka ei siihen istu. Tällöin ystävämme on osallistunut yksin eikä siinä ole ollut mitään outoa. Ilmeisesti ap ei tuohon porukkaan sovi jos kerran ei 1,5 vuodessa ole siihen liittynyt. Ehkä apn mies haluaisi, mutta tunnustaa tosiasiat.
Miksi tuo on kynnyskysymys jos suhde on kuitenkin hyvä?
Sinä voit suostua niin huonoon kohteluun kuin haluat. Minä en suostuisi. Tuossa on aiemmin tullut hyviä perusteita miksi on erittäin kusipäinen teko.
Mihin huonoon kohteluun? Onko tiivis kaveriporukka huonoa kohtelua? Minä olen mieheni kanssa osa tuota porukkaa, ollut koko ajan, ei mua huonosti kohdella. Mikä on kusipäinen teko? Sekö ettei pääse osaksi kaveriporukkaa? Varmaan niin, mutta en mä ymmärrä miksi.
On vain outoa, että kaveriporukka ajaa yli parisuhteen. Harva aikuinen huollaiseen suostuu.
Tässä nyt ei vaan välttämättä ole mies edes tietoinen että on tehnyt jonkun valinnan kaveriporukan ja ap:n välillä. Mahtaakohan miesparka edes tietää että ap ylipäätään on kuvitellut olleensa tulossa juhannusta viettämään, saatika että hän on nyt jotenkin loukkaantunut.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa ihan teinien jutuilta; jos tuo tekee noin niin minä teenkin näin, hähähäää.
Parisuhteen ei pitäisi olla tuollaista peliä.