Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan pyöräilykunnon palautuminen kestää
Ajoin nuorempana polkupyörällä melkein kaikki matkat. Ei ollut ikinä raskasta edes.
Nyt en moneen vuoteen ole pyöräillyt, koska ei ole ollut pyörää. Mies kuitenkin sellaisen minulle osti ja ei hitto en jaksa ajaa kuin ehkä kilometrin. Kuinka kauan kestää, että pyöräilykunto palautuu?
Hävettää kun töihin on vaivaiset 4km enkä selviä sinne pyörällä.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
No on tosiaan rapakunto jos ei kilometriä mene. Oletko niitä vaikeasti ylipainoisia, elikkä positiivisia?!
Positiivisia, HIV?? Olen vaikeasti ylipainoinen, enkä mitenkään positiivinen. Pyöräilen kuntopyörällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään oltiin Särkänniemessä ja järkytyimme naisten ylipainosta siellä. Oli siis OIKEASTI etsimällä etsittävä normaalipainoista naista!
Pyöräilykunto kehittyy hyvin nopeasti. Se on isolta osalta tekniikkaa. Joka päivä vähäsen lisää ja jo kuukauden päästä jaksat pitkän matkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eläkeläiset kertoo miten polkevat vaihdepyörällä niin ja näin paljon. Paljonko poljette vaihteettomalla pyörällä, joka ilmeisesti on huoltamatta ja väärän mallinen ja kokoinen?
Mä en uskaltanut koko matkalla vaihtaa vaihdetta, 2/4 koko matka. Pelkäsin että ketjut tippuu, en osaa niille tehdä mitään.
Niitä treenaan seuraavaks. T. tätiKetjujen tippuminen on kyllä aivan jäätävää. Onneksi mies osaa laittaa ne takaisin. Mulla ei kestä hermo yhtään niiden laittamista. Olen myös tuhonnut vaihdepyöräni vaihteet. Jumittuivat 3/3. Kaiken kaikkiaan hankala kapine oli koko vaihdepyörä. Ap
20 vuotta pyöräillyt eikä ole koskaan tippunut ketjut. Miten sä oikein poljet?? Polkeminen on oikeasti kevyttä (rasittaa vähiten sekä lihaksia, että niveliä), kun polkimet pyörii 90-110 kertaa minuutissa. Tähän tarvitaan ne vaihteet, jotta vastuksen saa sopivaksi. Aloittelijalla se tarkoittaa pientä vaihdetta ja hitaampaa vauhtia. Kauhistuttaa välillä katsoa, kun joku runttaa menemään ihan järkky isolla vaihteella. Siinä hajoaa sekä polvet että pyörä.
Pyöräilijät ovat hoikkia, koska pyöräily on raskasta. Kaikki muu liikunta on pelkkää pelleilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eläkeläiset kertoo miten polkevat vaihdepyörällä niin ja näin paljon. Paljonko poljette vaihteettomalla pyörällä, joka ilmeisesti on huoltamatta ja väärän mallinen ja kokoinen?
Mä en uskaltanut koko matkalla vaihtaa vaihdetta, 2/4 koko matka. Pelkäsin että ketjut tippuu, en osaa niille tehdä mitään.
Niitä treenaan seuraavaks. T. tätiKetjujen tippuminen on kyllä aivan jäätävää. Onneksi mies osaa laittaa ne takaisin. Mulla ei kestä hermo yhtään niiden laittamista. Olen myös tuhonnut vaihdepyöräni vaihteet. Jumittuivat 3/3. Kaiken kaikkiaan hankala kapine oli koko vaihdepyörä. Ap
20 vuotta pyöräillyt eikä ole koskaan tippunut ketjut. Miten sä oikein poljet?? Polkeminen on oikeasti kevyttä (rasittaa vähiten sekä lihaksia, että niveliä), kun polkimet pyörii 90-110 kertaa minuutissa. Tähän tarvitaan ne vaihteet, jotta vastuksen saa sopivaksi. Aloittelijalla se tarkoittaa pientä vaihdetta ja hitaampaa vauhtia. Kauhistuttaa välillä katsoa, kun joku runttaa menemään ihan järkky isolla vaihteella. Siinä hajoaa sekä polvet että pyörä.
Etuvaihtajalla kyllä saa ketjut joskus tippumaan alaspäin vaihtaessa. Et tiedä pyöräilystä yhtään mitään. Nykyään on maastopyörissä onneksi yleistynyt yhden eturattaan systeemi juuri näistä etuvaihtajan ongelmista johtuen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä eläkeläiset kertoo miten polkevat vaihdepyörällä niin ja näin paljon. Paljonko poljette vaihteettomalla pyörällä, joka ilmeisesti on huoltamatta ja väärän mallinen ja kokoinen?
En metriäkään, vaan tekisin kuten kehotettu ja heittäisin sen roskiin ja hakisin itselleni sopivan pyörän sen tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan pyörien raskaudesta niin kunnossa oleva 1-vaihteinen mummopyörä on kyllä kaikkia vaihdepyöriä kevyempi polkea. En väitä että sitä on kevyempi nostaa pyörävarastosta pois tai nousta mäkeä ylös.
No ei tasan tarkkaan ole. Jo pelkkä jalkajarru tekee tuosta yhtälöstä mahdottoman. Toki jos joku mieltää esim. kaverini hiilikuituisen, vapaarattaattoman hihnavetoisen sinkulan mummopyöräksi, niin ehkä sitten.
Pääasia että pyöräilet! Kyllä jo kahden viikon jälkeen huomaat eron. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan kyllä että satula on liian alhaalla. Tärkeää tässä on polkimen ja satulan välinen etäisyys eli lähes suoraksi jalka ala-asennossa. Ei jalkojen tarvitse yltää maahan, yhden jalan kauttahan aikuiset lähtee liikkeelle pyörällä sekä pysähtyy. Tosi pienestä voi olla kiinni, puolikin senttiä vaikuttaa. Oikean korkeuden kun tietää, itselleen sopivan satulan korkeuden määrittää pyörään kuin pyörään mittanauhaa käyttämällä.
Toki pyöräily on välinelaji, hyvällä osasarjalla varustettu kevyt vaihdepyötä on kevyt polkea. Vaihteiden käyttöön kyllä tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan kyllä että satula on liian alhaalla. Tärkeää tässä on polkimen ja satulan välinen etäisyys eli lähes suoraksi jalka ala-asennossa. Ei jalkojen tarvitse yltää maahan, yhden jalan kauttahan aikuiset lähtee liikkeelle pyörällä sekä pysähtyy. Tosi pienestä voi olla kiinni, puolikin senttiä vaikuttaa. Oikean korkeuden kun tietää, itselleen sopivan satulan korkeuden määrittää pyörään kuin pyörään mittanauhaa käyttämällä.
Toki pyöräily on välinelaji, hyvällä osasarjalla varustettu kevyt vaihdepyötä on kevyt polkea. Vaihteiden käyttöön kyllä tottuu.
Kyllä, jos satula on liian alhaalla, niin pyöräily on polville raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan kyllä että satula on liian alhaalla. Tärkeää tässä on polkimen ja satulan välinen etäisyys eli lähes suoraksi jalka ala-asennossa. Ei jalkojen tarvitse yltää maahan, yhden jalan kauttahan aikuiset lähtee liikkeelle pyörällä sekä pysähtyy. Tosi pienestä voi olla kiinni, puolikin senttiä vaikuttaa. Oikean korkeuden kun tietää, itselleen sopivan satulan korkeuden määrittää pyörään kuin pyörään mittanauhaa käyttämällä.
Toki pyöräily on välinelaji, hyvällä osasarjalla varustettu kevyt vaihdepyötä on kevyt polkea. Vaihteiden käyttöön kyllä tottuu.
Kyllä, jos satula on liian alhaalla, niin pyöräily on polville raskasta.
Satula on suunnilleen oikealla korkeudella, jos kantapää juuri ja juuri yltää polkimeen jalan ollessa suorana. Itse polkeminen tapahtuu päkiällä. Pyöräilykengät ja lukkopolkimet ovat suositeltavat, koska esim. lenkkarin pohja on aivan liian löysä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eläkeläiset kertoo miten polkevat vaihdepyörällä niin ja näin paljon. Paljonko poljette vaihteettomalla pyörällä, joka ilmeisesti on huoltamatta ja väärän mallinen ja kokoinen?
Mä en uskaltanut koko matkalla vaihtaa vaihdetta, 2/4 koko matka. Pelkäsin että ketjut tippuu, en osaa niille tehdä mitään.
Niitä treenaan seuraavaks. T. tätiKetjujen tippuminen on kyllä aivan jäätävää. Onneksi mies osaa laittaa ne takaisin. Mulla ei kestä hermo yhtään niiden laittamista. Olen myös tuhonnut vaihdepyöräni vaihteet. Jumittuivat 3/3. Kaiken kaikkiaan hankala kapine oli koko vaihdepyörä. Ap
20 vuotta pyöräillyt eikä ole koskaan tippunut ketjut. Miten sä oikein poljet?? Polkeminen on oikeasti kevyttä (rasittaa vähiten sekä lihaksia, että niveliä), kun polkimet pyörii 90-110 kertaa minuutissa. Tähän tarvitaan ne vaihteet, jotta vastuksen saa sopivaksi. Aloittelijalla se tarkoittaa pientä vaihdetta ja hitaampaa vauhtia. Kauhistuttaa välillä katsoa, kun joku runttaa menemään ihan järkky isolla vaihteella. Siinä hajoaa sekä polvet että pyörä.
Etuvaihtajalla kyllä saa ketjut joskus tippumaan alaspäin vaihtaessa. Et tiedä pyöräilystä yhtään mitään. Nykyään on maastopyörissä onneksi yleistynyt yhden eturattaan systeemi juuri näistä etuvaihtajan ongelmista johtuen.
Heh, poljen maantiepyörällä muutama tuhat kilometriä vuodessa eli ehkä mä jotain tiedän. Eturattaita olen aina pitänyt Suomen oloissa täysin turhina. Nytkin on 11 vaihteinen alla ja vain yksi eturatas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eläkeläiset kertoo miten polkevat vaihdepyörällä niin ja näin paljon. Paljonko poljette vaihteettomalla pyörällä, joka ilmeisesti on huoltamatta ja väärän mallinen ja kokoinen?
Mä en uskaltanut koko matkalla vaihtaa vaihdetta, 2/4 koko matka. Pelkäsin että ketjut tippuu, en osaa niille tehdä mitään.
Niitä treenaan seuraavaks. T. tätiKetjujen tippuminen on kyllä aivan jäätävää. Onneksi mies osaa laittaa ne takaisin. Mulla ei kestä hermo yhtään niiden laittamista. Olen myös tuhonnut vaihdepyöräni vaihteet. Jumittuivat 3/3. Kaiken kaikkiaan hankala kapine oli koko vaihdepyörä. Ap
20 vuotta pyöräillyt eikä ole koskaan tippunut ketjut. Miten sä oikein poljet?? Polkeminen on oikeasti kevyttä (rasittaa vähiten sekä lihaksia, että niveliä), kun polkimet pyörii 90-110 kertaa minuutissa. Tähän tarvitaan ne vaihteet, jotta vastuksen saa sopivaksi. Aloittelijalla se tarkoittaa pientä vaihdetta ja hitaampaa vauhtia. Kauhistuttaa välillä katsoa, kun joku runttaa menemään ihan järkky isolla vaihteella. Siinä hajoaa sekä polvet että pyörä.
Etuvaihtajalla kyllä saa ketjut joskus tippumaan alaspäin vaihtaessa. Et tiedä pyöräilystä yhtään mitään. Nykyään on maastopyörissä onneksi yleistynyt yhden eturattaan systeemi juuri näistä etuvaihtajan ongelmista johtuen.
Heh, poljen maantiepyörällä muutama tuhat kilometriä vuodessa eli ehkä mä jotain tiedän. Eturattaita olen aina pitänyt Suomen oloissa täysin turhina. Nytkin on 11 vaihteinen alla ja vain yksi eturatas.
Niin...ei kai ne ketjut silloin kovin helposti putoakaan, jos sinulla ei edes ole etuvaihtajaa. Turha silloin alkaa täällä lussuttamaan ja pätemään, koska monilla muilla kuitenkin on pyörissään edelleen etuvaihtaja ja sen tuomat ongelmat. Muutama tuhat kilometriä vuodessa ei sitä paitsi ole mitään.
Olen ollut pyöräilemättä varmaan 20 vuotta, sitä ennen pyöräilin suht paljon (noin 100 km viikossa). Tätä lukiessani ihmettelen, että itselläni pyöräily sujui nyt tauon jälkeen yllättävänkin hyvin, vaikka maasto on todella mäkistä ja sää helteinen. Ehkä avuksi on se, että kävelen päivittäin pitkiä lenkkejä samoissa mäkisissä maastoissa 🤔
Pääasia että pyöräilet jalkakäytävillä. Niin muutkin tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Pääasia että pyöräilet jalkakäytävillä. Niin muutkin tekevät.
Jalkakäytävällä ei saa pyöräillä yli 12 vuotiaat.
No, enpä tiedä. Itse en talvellä pyöräile, tanssin aktiivisesti kilpa ja lavatanseja talvella. Kevällä eka reissulla tuli n. 20 kim, eikä pahemmin missään tuntunut. Lonkkakin oli pari kk aiemmin leikattu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä eläkeläiset kertoo miten polkevat vaihdepyörällä niin ja näin paljon. Paljonko poljette vaihteettomalla pyörällä, joka ilmeisesti on huoltamatta ja väärän mallinen ja kokoinen?
Mä en uskaltanut koko matkalla vaihtaa vaihdetta, 2/4 koko matka. Pelkäsin että ketjut tippuu, en osaa niille tehdä mitään.
Niitä treenaan seuraavaks. T. täti
Ketjujen tippuminen on kyllä aivan jäätävää. Onneksi mies osaa laittaa ne takaisin. Mulla ei kestä hermo yhtään niiden laittamista. Olen myös tuhonnut vaihdepyöräni vaihteet. Jumittuivat 3/3. Kaiken kaikkiaan hankala kapine oli koko vaihdep
Mulla on 21-vaihteinen pyörä vuodelta 2008, jossa on 7 vaihdetta takanavassa ja 3 vaihdetta edessä. Milloinkaan ei ole ketjut tästä tippuneet vaikka vaihteiston 4-5 pykälien säädöt oli vähän sekaisin yhdessä vaiheessa.
Pari-kolme viikkoa, kunhan et anna periksi. Tsemppiä.