Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan pyöräilykunnon palautuminen kestää
Ajoin nuorempana polkupyörällä melkein kaikki matkat. Ei ollut ikinä raskasta edes.
Nyt en moneen vuoteen ole pyöräillyt, koska ei ole ollut pyörää. Mies kuitenkin sellaisen minulle osti ja ei hitto en jaksa ajaa kuin ehkä kilometrin. Kuinka kauan kestää, että pyöräilykunto palautuu?
Hävettää kun töihin on vaivaiset 4km enkä selviä sinne pyörällä.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 47v jolla vm. 2008 21-vaihteinen pyörä jatkaa vielä remonttiraporttia kun ilmaantui vielä yksi vika, voi koskea mummopyörääkin.
Nimittäin etupyörän kiinnitysmutterit oli löystyneet, kuulin kyllä kolinaa ajon aikana, ja olin tuntevinani jossain pientä välystä ohjaustangossa asti, mutta arvelin että lokasuojan kiinnitys on löystynyt. Huomasin etupyörän kiinnityksen löystyneen vasta kun keksin heilutella etupäätä ohjaustangosta sivusuunnassa, etuakselissa oli huomattava välys! Vasen mutteri oli jo ihan sormin kierrettävän löysällä, oikeanpuoleinen oli vielä tiukemmalla.
Kiristettyäni mutterit havaitsin pyörän rullaavan selvästi herkemmin, joten löystyneet pyörän kiinnitykset voi lisätä myös ajovastusta näköjään.
Aika ajoin näköjään pitäisi käydä koko pyörä läpi ja tarkistaa kaikkien mutterien ja pulttien kireys. Kieltämättä jäänyt aika huonolle huollolle tämä pyöräni :P
Nyt mitä olen ajellut niin oli aivan oleellinen parannus, kun kiristin sen etupyörän kiinnityksen, pyörä rullaa todella herkästi ja sillä jaksaa ajaa pidempääkin matkaa kevyesti. Nyt suorastaan ihmettelen miten paljon se väärässä asennossa ollut etupyörän laakeri onkaan jarruttanut ja aiheuttanut ylimääräistä vastusta, pahimmillaan pyörän vauhti hidastui alamäessäkin vapaalla laskiessa :D
Jos pyöränne tuntuu raskaalta ajaa, tarkistakaa tekin etu- ja takapyörän kiinnitykset. Tämä ei näköjään paljastunut edes paikallaan rengasta pyörittelemällä, piti saada kuorma niskaan ennenkuin vastaanhangoittelu alkoi. Ero on hämmästyttävän suuri.
Jaahas, arvelin että ne etupyörän kiinnitysmutterit olisivat löystyneet aikaa myöten omia aikojaan, toki ihmettelin, että miksi takanavan mutterit kuitenkin ovat edelleen tiukasti kiinni, mutta tämän YLE uutisen luettuani en olekaan enää niin varma, että ne etupyörän kiinnitysmutterit olisivat löystyneet itsekseen, vaan mahdollisesti ilkivaltaisesti tahallaan löysättyjä jonkun toimesta:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea koko keskustelua, onko tätä mainittu, mutta itselläni on käytössä pitkien taukojen jälkeen sellainen keino, että hyppään satulasta taluttamaan pyörää ylämäissä heti kun polkeminen alkaa tuntua liian raskaalta. Ei tarvita kuitenkaan montakaan lenkkiä, kun lihakset voimistuvat jo selviämään tavallisimmista ylämäistä. Hiljaa hyvää tulee.
Vierailija kirjoitti:
Tekniikka kuntoon! Sellainen vaihde on sopiva, jolla jalat sotkee suht nopeaan tahtiin, eikä ole juurikaan vastusta.
Ei muuta ko sähköpyörä alle. Mulla ollut jo neljättä kesää ja muuta en kadu, kuin sitä, että en ostanut paljon aikaisemmin. Ei haittaa tuulet eikä mäet. On sillä ihana huristella. Nyt kun on ollut selkäkipuja, niin tavallisella pyörällä ei ois tullut lähdettyä liikkeelle. Ainoa huono puoli on sen säilyttäminen ettei vorot vie. Aina lukittuun tilaan ja akku pois. Jos asuu sellaisessa taloyhtiössä, ettei oo lukittua varastoa, niin sitten joutuu asuntoonsa kantamaan ja se ei oo mukavaa. Kelläpä on niin iso eteinen, että siinä voit pyörää pitää. Onnex mun taloyhtiössä on pyörävarasto, jossa kannattaa pyörä kytkeä seinään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Osa vaijteettomista mummopyöristä on ihan sairaan raskaita polkea. Osa sitten taas ihanan kevyitä. Aloittajalle ehkä sattunut sellainen raskaspoljentainen? Positiivisesti ajatellen sillä polkiessa kunto kasvaa, negatiivisena puolena on se että alussa pyöräily tuntuu niin pskalta ja masentavalta että tekisi mieli heittää pyörä jorpakkoon ja lopettaa koko touhu.
Mut sisulla ja hitonmoisella tsempillä vaan! Olin itse monen kymmenen pyöräilemättömyysvuoden jälkeen samanlaisessa rapakunnossa, vaikka säännöllisiä kävelylenkkejä olin tehnytkin. Useampi pieni pyörälenkki viikossa, ei joka päivä, ja 2-3 viikon kuluttua poljin jo pitemmästi ja ihan hyvillä voimilla. Kai pyöräilyssä tarvitaan niin eri lihaksia kuin kävellessä että ottaa vähän aikaa tottua siihen.
Se että yksi vaihteeton pyörä on raskas ja toinen kevyt, johtuu siitä, että kevyemmässä eli paremmassa on sopivampi välitys ja paremmat osat. On oikean kokoinen takaratas suhteessa eturattaaseen. Itellä oli hyvin rullaava vaihteeton pyörä vuosimallia 82. Sitten yksi tolvana sompaili tuossa pihassa autonsa kanssa ja murjoi takavanteen solmuun. Kun hain uuden takavanteen niin sen jälkeen pyörä oli tosi raskas polkea. Tuli koko paketti, takanapa, puolat ja kiekko, kun liike ei harrasta pelkän vääntyneen kiekon vaihtoa ja rihtaamista vanhalle takanavalle. Olisin kyllä pitänyt sen vanhan, kunnollisen takanavan, jos olisin tiennyt kuinka paskan sain tilalle. Hirveä ero vanhalla ja uudella. Ennen sillä paineli menemään melkoista haipakkaa, mutta kun takanapa vaihtui, niin siitä tuli helvetin raskassoutunen.😀
Osta sähkis ja kunto nousee kohisten huomaamatta kun nautit joka päivä niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukausi. Aloitat rauhassa. Joka päivä vähän pyörän päälle. Pyöräily on kivaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vaijteettomista mummopyöristä on ihan sairaan raskaita polkea. Osa sitten taas ihanan kevyitä. Aloittajalle ehkä sattunut sellainen raskaspoljentainen? Positiivisesti ajatellen sillä polkiessa kunto kasvaa, negatiivisena puolena on se että alussa pyöräily tuntuu niin pskalta ja masentavalta että tekisi mieli heittää pyörä jorpakkoon ja lopettaa koko touhu.
Mut sisulla ja hitonmoisella tsempillä vaan! Olin itse monen kymmenen pyöräilemättömyysvuoden jälkeen samanlaisessa rapakunnossa, vaikka säännöllisiä kävelylenkkejä olin tehnytkin. Useampi pieni pyörälenkki viikossa, ei joka päivä, ja 2-3 viikon kuluttua poljin jo pitemmästi ja ihan hyvillä voimilla. Kai pyöräilyssä tarvitaan niin eri lihaksia kuin kävellessä että ottaa vähän aikaa tottua siihen.
Se että yksi vaihteeton pyörä on raskas ja toinen kevyt, johtuu siitä, että kevyemmässä eli paremmassa on sopivampi välitys ja paremmat osat. On oikean kokoinen takaratas suhteessa eturattaaseen. Itellä oli hyvin rullaava vaihteeton pyörä vuosimallia 82. Sitten yksi tolvana sompaili tuossa pihassa autonsa kanssa ja murjoi takavanteen solmuun. Kun hain uuden takavanteen niin sen jälkeen pyörä oli tosi raskas polkea. Tuli koko paketti, takanapa, puolat ja kiekko, kun liike ei harrasta pelkän vääntyneen kiekon vaihtoa ja rihtaamista vanhalle takanavalle. Olisin kyllä pitänyt sen vanhan, kunnollisen takanavan, jos olisin tiennyt kuinka paskan sain tilalle. Hirveä ero vanhalla ja uudella. Ennen sillä paineli menemään melkoista haipakkaa, mutta kun takanapa vaihtui, niin siitä tuli helvetin raskassoutunen.😀
Voe hyvä pässi, takarattaan voi vaihtaa, samoin eturattaan.
85
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aja hitaasti. Katsele maisemia. Jaksat koko matkan, varmasti jaksat. Kuukauden päästä olet jo hyvässä pyöräilykunnossa, siis se 4 km.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko keskustelua, onko tätä mainittu, mutta itselläni on käytössä pitkien taukojen jälkeen sellainen keino, että hyppään satulasta taluttamaan pyörää ylämäissä heti kun polkeminen alkaa tuntua liian raskaalta. Ei tarvita kuitenkaan montakaan lenkkiä, kun lihakset voimistuvat jo selviämään tavallisimmista ylämäistä. Hiljaa hyvää tulee.
Hyvä neuvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä kyllä vaihteettomalla jaksaisi polkea! Kuulostaa aika ekstremeltä. Sehän on ihan sika raskasta.
Mutta kunto nousee nopeasti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vaijteettomista mummopyöristä on ihan sairaan raskaita polkea. Osa sitten taas ihanan kevyitä. Aloittajalle ehkä sattunut sellainen raskaspoljentainen? Positiivisesti ajatellen sillä polkiessa kunto kasvaa, negatiivisena puolena on se että alussa pyöräily tuntuu niin pskalta ja masentavalta että tekisi mieli heittää pyörä jorpakkoon ja lopettaa koko touhu.
Mut sisulla ja hitonmoisella tsempillä vaan! Olin itse monen kymmenen pyöräilemättömyysvuoden jälkeen samanlaisessa rapakunnossa, vaikka säännöllisiä kävelylenkkejä olin tehnytkin. Useampi pieni pyörälenkki viikossa, ei joka päivä, ja 2-3 viikon kuluttua poljin jo pitemmästi ja ihan hyvillä voimilla. Kai pyöräilyssä tarvitaan niin eri lihaksia kuin kävellessä että ottaa vähän aikaa tottua siihen.
Se että yksi vaihteeton pyörä on raskas ja toinen kevyt, johtuu siitä, että kevyemmässä eli paremmassa on sopivampi välitys ja paremmat osat. On oikean kokoinen takaratas suhteessa eturattaaseen. Itellä oli hyvin rullaava vaihteeton pyörä vuosimallia 82. Sitten yksi tolvana sompaili tuossa pihassa autonsa kanssa ja murjoi takavanteen solmuun. Kun hain uuden takavanteen niin sen jälkeen pyörä oli tosi raskas polkea. Tuli koko paketti, takanapa, puolat ja kiekko, kun liike ei harrasta pelkän vääntyneen kiekon vaihtoa ja rihtaamista vanhalle takanavalle. Olisin kyllä pitänyt sen vanhan, kunnollisen takanavan, jos olisin tiennyt kuinka paskan sain tilalle. Hirveä ero vanhalla ja uudella. Ennen sillä paineli menemään melkoista haipakkaa, mutta kun takanapa vaihtui, niin siitä tuli helvetin raskassoutunen.😀
Voe hyvä pässi, takarattaan voi vaihtaa, samoin eturattaan.
Sanoinko, ettei takaratasta ja eturatasta voi vaihtaa? Sinä se tässä pässi olet. Tajuatko, että pyörissä on eroja?
85
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitin työmatkapyöräilyn täysin 0 kunnolla pari viikkoa sitten. Työmatka 5km suuntaansa. Ihan hirveetä teurastustahan se on ollut, eikä vielä tunnu yhtään helpommalta. Mutta poljen sinnikkäästi. Lumen tuloon asti.
Nyt kun ihmisillä on sähköpotkulaudat ja sähköpyörät, niin se kunto ei kummonen ole tulevaisuudessa, kun sähkö tekee työn, jonka ennen teki jalat. Sama pätee hisseihin, jää portaat väliin, jolloinka polvet pettää vanhempana, kun vuosikymmeniä on mennyt hisseillä ja rullaportailla. Nuoruudessani mentiin koulun jälkeen yleensä kävellen tai polkupyörällä pelailemaan/juoksemaan jne vaikka harkkoihin. Nykyään mennään autolla - ei riitä kuntoiluun pelkät treenit, liikkumista pitää olla kokopäivä, niin töissä kuin vapaalla. Nykyihminen on 60-70 lukuun nähden laiska liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on siis vaihteeton mummo pyörä. Ei täällä kaupungissa sen enempää tarvitse. Paksu olen (172cm/80kg) mutten todellakaan positiivinen tai voimaantunut. Päinvastoin. Talvella harrastan liikuntaa mutta kesällä vähemmän, koska en tykkää juosta enkä osaa uida.
Ja siis tosiaan aivan järkkyä teurastusta. Poljen sinne töihin asti, mutta helppoa se on vain ensimmäisen kilometrin verran ja mieli tekisi dumbata koko pyörä.
Laitata pyörään vaihteet, polvesi kiittää ja muutenkin helpottaa. Kolme vaihdetta tekee ajamisesta jo paljon mukavampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No on tosiaan rapakunto jos ei kilometriä mene. Oletko niitä vaikeasti ylipainoisia, elikkä positiivisia?!
Se on sellainen hienostunut ele mieheltäs päästä SINUN läskeistäs eroon
Kunnon työmatkapyörä painaa alle 10 kg ja siinä on vaihteet, valot, lokarit ja tarakka. Pyöräliikkeeseen mars. Ja sitten joku pari viikkoa se ottaa saada sen verran kuntoa ettei tunnu edes 10 km miltään.
lähe tutkii kivoja maisemia pyörällä, kunto tulee sit kaupanpäälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä kyllä vaihteettomalla jaksaisi polkea! Kuulostaa aika ekstremeltä. Sehän on ihan sika raskasta.
Mutta kunto nousee nopeasti!
Ei nouse kun ei sillä voi kulkea. Ymmärrä ny urpo...
Säännölistä fillarontia ympäri vuoden niin vielä 80 v menee 50-60 km pari kertaa viikossa ja kymppi päiväss ihan kepeesti. Talvipyöräss nastat ja 7 vaihdetta, kesäpyörässä 27 va7hdetta, ei sähköavustusta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on siis vaihteeton mummo pyörä. Ei täällä kaupungissa sen enempää tarvitse. Paksu olen (172cm/80kg) mutten todellakaan positiivinen tai voimaantunut. Päinvastoin. Talvella harrastan liikuntaa mutta kesällä vähemmän, koska en tykkää juosta enkä osaa uida.
Ja siis tosiaan aivan järkkyä teurastusta. Poljen sinne töihin asti, mutta helppoa se on vain ensimmäisen kilometrin verran ja mieli tekisi dumbata koko pyörä.
Et ole mitenkään hirveän ylipainoinen, joten siitä se ei varsinaisesti johdu. Huono yleiskunto on varmasti syynä. Ei muuta kuin sinnikkäitä harjoituksia vaan, päättäväisesti ja rauhallisesti. Kyllä se siitä!
Meniskö kaksi vuotta - kesät vain - siten, että kunto on sitten ja pysyy, myös talvikauden yli. Asiaa vaikeittaa myös liian vähäinen liikuminen ja elämän rasitteet - varsinkin mentaalisella puolella, ja on ihan sama kuin, jos kylmiltään lähtee tekee jotain liikunallista.
Itse suosin kävelyä enemmän, koska näyttää nostavan kuntoa paremmin, eikä tarvii häärätä sen pyöränkään kanssa, kun otettava kaupunkipyörä (oma varastettaisiin ja ei mahdu hissiin) ja niitä nyt ei satu olemaan täällä päin, ja en kulje riittävästi muulla, vaikka halpaa se kaupunkipyöräily olisi, jos ei tule haavereita. Mutta katsoo joku toinen vuosi. Kuntoo sillä ei kuitenkaan lähdetä nostaa, kun kävely hoitaa sen paremmin.
Pyöräilyssä kehittyy reisien kunto ja hapenottokyky, joita ei oikeastaan tarvii, että käy vaikka lenkillä sen sijan, niin saa hapennottokykyä, ja kyykkää, jolla voi edistää pyöräilyä, jota tosin ei silloin tarvii.
Liikennevälineillä saattaa päästä haluamaansa paikkaa kävelemään, vaikka siihen meneekin aikaa, mutta jos sitä on, niin bussissa voi vaikka surffata. Pyörällä täältä on hankala ensin mennä jonnekin missä haluaa pyöräillä, joka on jäänyt siitäkin syystä ja taidan vain jättää pyörän varkaille joku päivä, kun en sitä tarvii, ja tsägällä se säilyy jonkin aikaa, että pääsee pyöräileekin, jossa on omat kivansa, varsinkin suuremmilla helteillä, johon pyöräily sopii paremmin. Ei enää niin kiinnosta maisemat ja huuma, kun tullut koettua ja tunnen jo maisemat.
Sähköpyörässä on idea, jos sen saa pidettyä varkaiden ulotumattomissa. Se on vähemmän rasittavaa, eikä niin vaadi sitä tarpeetonta erityiskunnon kohotusta, ja erityisesti ylämäet menee mukavasti, joka on se isoin ongelma normipyörällä (kannattaa olla kevy 1-vaihde, ja taluttaa tarvittaessa, kuntonsa mukaisesti). Jos normipyöräily menee hyvin, niin kannattaa pysyä siinä, kunnes ei enää mene.