Työtön kumppanini kiukuttelee rahan puutteen takia

Meneekö huutamiseksi?

Pistä paperille, tai ainakin sähköpostiin hänelle, mikä ärsyttää. Jos puolisosi on masentunut? En usko että kukaan nauttii tilanteesta.

Ihminen on siitä erikoinen eläin, että se pystyy itsetutkiskeluun. Ota myös masennus puheeksi ja ehdota terveyskeskuksessa käyntiä.

Älä anna periksi, yritä nostaa hänet jaloilleen. Oma avioliittoni päättyi vasta kun kaikki mahdolliset vaihtoehdot oli käyty läpi eikä mikään tuonut muutosta ja totesin, että liitto ei muutu mihinkään vaikka pari vuottakin menisi.

Toki alussa patistelu aiheuttaa kiukkua, ero-uhkailuja tai jopa itsari-uhkailuja, mutta yritä saada henkilö ymmärtämään että hänen on muututtava/parannuttava.

Kun hän on viikon miettinyt asiaa, kirjoita seuraava kirje jossa kysyt melko suoraan että missä hän näkee suhteemme kolmen vuoden päästä.

Hänen on ymmärrettävä, että kaikki riippuu hänestä itsestään, tämä meno ei vain voi jatkua millään muotoa. Aloita siis kuitenkin varovasti tunnustellen ja kirjoittamalla. Näin myös hän saa, jos tila on henkistä, ainaa miettiä asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tukia mies saa? Pelkkä peruspäiväraha/työmarkkinatuki? Saattaa olla oikeutettu myös asumistukeen ja perustoimeentulotukeen...

Ei ole oikeutettu koska myös ap:n tulot lasketaan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että kaikki ruoat mitä olen suunnitellut, ei välttämättä edes kelpaa. Eli saatetaan syödä eri ruokia. Ennen ostin kumppanille omat sapuskat, mutta nyt olen pistänyt kapuloita rattaisiin. Siitäkös on myös riemu revennyt.

Miksi haluat kontrolloida kumppanisi syömisiä?

Alanuolen painajat perustelkaa. Miksi on ok että ennen on ostettu myös ap:n puolisolle mieleistä ruokaa ja nyt ap on ilman asiasta keskustelua päättänyt mitä ruokaa puoliso jatkossa saa? Onko tuo teistä tasavertaista ja kunnioittavaa käytöstä? Minusta noin kohdellaan koiraa.

Ap:n puoliso voi osallistua ruokakuluihin ja ostaa mieleistään ruokaa kotiin. Onhan työttömyyskorvauskin tuloa.

Sinä siis harrastat rahan avulla henkistä väkivaltaa niin kuin tällä palstalla aina puhutaan jos mies ei anna kotona olevalle naiselle käyttörahaa ja kontrolloi toisen syömistä

Yks työkaveri on kertonut avoimesti tilanteestaan. Tuore vaimo oli luvannut päivittäisen suihinoton jos hänen ei tartte jatkossa mennä töihin. Ihmettelin hieman että tuohon suostui, mutta oma valintansa tietenkin. No nyt on kohta vuosi jo elelty tätä aikaa, 'päivittäistä' lupausta ei toteutettu kertaakaan, puoliso ei tietenkään  ole töissä, ja lisäksi valittaa että tämä kollega tienaa liian vähän.

Tarinassa ei ole opetusta, mut huvittavaa tuo näin ulkopuoliselle on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että kaikki ruoat mitä olen suunnitellut, ei välttämättä edes kelpaa. Eli saatetaan syödä eri ruokia. Ennen ostin kumppanille omat sapuskat, mutta nyt olen pistänyt kapuloita rattaisiin. Siitäkös on myös riemu revennyt.

Miksi haluat kontrolloida kumppanisi syömisiä?

Alanuolen painajat perustelkaa. Miksi on ok että ennen on ostettu myös ap:n puolisolle mieleistä ruokaa ja nyt ap on ilman asiasta keskustelua päättänyt mitä ruokaa puoliso jatkossa saa? Onko tuo teistä tasavertaista ja kunnioittavaa käytöstä? Minusta noin kohdellaan koiraa.

Miksi pitäisi ostaa eri ruokaa puolisolle. AP voi ostaa ruokansa ihan sen perusteella mistä hän tykkää ja jos kumppani ei sitä syö niin voi olla syömättäkin, tai käydä itse ostamassa sellaista sapuskaa jota suostuu syömään. Minusta aikuisen ihmisen kuuluu olla vastuussa omasta elämästään eikä odottaa että joku muu passaa ja tuo herkkuja nenän eteen.

Aloituksessa ei puhuttu miehestä tai naisesta, vain kumppanista.

Kyse voi olla nais-mies, nais-nais tai mies-mies parista.

Ihan sama kumpi on töissä ja kumpi työtön, työtön on se joka voi helpommin parantaa tulopuolta.

Jos tuollainen kiukuttelu on kestänyt pidempään eli useita kuukausia niin suosittelen eroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että "haluan partnerin joka käy töissä ja siten osallistuu tasavertaisesti kuluihin, ymmärrätkö yskän?" Eiköhän laita vähäsen vauhtia siihen työhakuun, jos se sua haluu pitää jatkossakin.

-mies

Tähän suuntaan olen sanonut, mutta vaihtoehtoja on kolme, mikä lopputunnelma on

- ottaa asian hyvin vastaan, saattaa katellakin työpaikkailmoituksia

- ei jaksa sillä hetkellä keskustella asiasta

- suuttuu silmittömästi, ja on erolla uhkailemassa

"Erolla uhkailemassa"? Minusta tuo olisi vaan lupaus. Mitä tuollaisella tekee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että kaikki ruoat mitä olen suunnitellut, ei välttämättä edes kelpaa. Eli saatetaan syödä eri ruokia. Ennen ostin kumppanille omat sapuskat, mutta nyt olen pistänyt kapuloita rattaisiin. Siitäkös on myös riemu revennyt.

Miksi haluat kontrolloida kumppanisi syömisiä?

Alanuolen painajat perustelkaa. Miksi on ok että ennen on ostettu myös ap:n puolisolle mieleistä ruokaa ja nyt ap on ilman asiasta keskustelua päättänyt mitä ruokaa puoliso jatkossa saa? Onko tuo teistä tasavertaista ja kunnioittavaa käytöstä? Minusta noin kohdellaan koiraa.

Ap:n puoliso voi osallistua ruokakuluihin ja ostaa mieleistään ruokaa kotiin. Onhan työttömyyskorvauskin tuloa.

Sanotko tuon saman myös kotiäidille joka kitisee kun mies ei osta sitä ruokaa mitä nainen haluaa vaan ostaa halvinta mitä itse haluaa?

Tsemppaushali. Kumppanisi tarvitsee ammattiapua.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa ei puhuttu miehestä tai naisesta, vain kumppanista.

Kyse voi olla nais-mies, nais-nais tai mies-mies parista.

Ihan sama kumpi on töissä ja kumpi työtön, työtön on se joka voi helpommin parantaa tulopuolta.

Jos tuollainen kiukuttelu on kestänyt pidempään eli useita kuukausia niin suosittelen eroa.

Jos kyseessä olisi työtön nainen olisi koko aloitus muotoiltu niin että pääsee syyllistämään miestä ja hakemaan sympatiaa muilta naisilta kun pitäähän miesten tehdä niin kuin naiset haluavat. Katso vaikka noita useita muita keskusteluja missä kritisoidaan ja syyllistetään miestä henkisestä väkivallasta kun mies ei anna naiselle käyttörahaa ja osta niitä ruokia mitä nainen haluaa

Vierailija kirjoitti:

Mitä tukia mies saa? Pelkkä peruspäiväraha/työmarkkinatuki? Saattaa olla oikeutettu myös asumistukeen ja perustoimeentulotukeen...

No ei varmasti  ole oikeutettu toimeentulotukeen tai asumistukeen kun asuu töissäkäyvän ihmisen kanssa. Kummia kuvitelmia joillakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että kaikki ruoat mitä olen suunnitellut, ei välttämättä edes kelpaa. Eli saatetaan syödä eri ruokia. Ennen ostin kumppanille omat sapuskat, mutta nyt olen pistänyt kapuloita rattaisiin. Siitäkös on myös riemu revennyt.

Miksi haluat kontrolloida kumppanisi syömisiä?

Alanuolen painajat perustelkaa. Miksi on ok että ennen on ostettu myös ap:n puolisolle mieleistä ruokaa ja nyt ap on ilman asiasta keskustelua päättänyt mitä ruokaa puoliso jatkossa saa? Onko tuo teistä tasavertaista ja kunnioittavaa käytöstä? Minusta noin kohdellaan koiraa.

Ap:n puoliso voi osallistua ruokakuluihin ja ostaa mieleistään ruokaa kotiin. Onhan työttömyyskorvauskin tuloa.

Sanotko tuon saman myös kotiäidille joka kitisee kun mies ei osta sitä ruokaa mitä nainen haluaa vaan ostaa halvinta mitä itse haluaa?

Minun mielestäni kotivanhempi ja vapaaehtoisesti työtön ovat täysin erimalliset ratkaisut, ja näistä ensimmäiseen puolisolla on useimmiten ollut suuri osa päätöksenteossa kun taas jälkimmäiseen puoliso ei voi paljoa vaikuttaa. En näe ristiriitaa siinä että kotiäidin tai -isän toiveet toteutetaan ruokaostoksilla, mutta vapaaehtoisesti työttömän toiveita ei.

Kyllähän se kumppaniakin riepoo, että ei ole omaa rahaa.

Ei sitä sovi silti noin tuoda ulos.

Kumppani selvästi oireilee teidän taloudellisen epätasa-arvon vuoksi. Nopeimmin tilanne korjaantuu irtisanoutumalla työstäsi ja ryhtymällä elämäntapaintiaaniksi (toivottavasti ei kulttuurista omimista) tai ideologiseksi työttömäksi.

0/5

Jokkut tosiaan hakee niitä töitä vuosikymmeniä, eikä pääse mihinkää, sitte tulee kultalusikka kitisee jotta mee töihi, nii t-u-r-p-i-i-n tekis mieli nappasta.

Joillain ihmisillä nyt vaan eiole tota sosiialista statusta että osaa paskanlässyttämisellä saada mitä vaa.

Minä en enää kitise aiheesta, minä odotan suosiolla perintöä sitten jossain vaiheessa, enää enä pysty sellaisii rahoi tienaa mitä sieltä on tulossa minulle kun vanhemmat tuosta kupsahtaa.

Asutteko yhdessä? Kannattaa optimoida tukia hieman. Mies saa enemmän tukia, jos muuttaa erilleen. Käyttää poste restantena sitä osoitetta, ja asuu sitten siellä sinun luona. Näin me tehtiin, kun minä olin työtön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäyksenä vielä, että kaikki ruoat mitä olen suunnitellut, ei välttämättä edes kelpaa. Eli saatetaan syödä eri ruokia. Ennen ostin kumppanille omat sapuskat, mutta nyt olen pistänyt kapuloita rattaisiin. Siitäkös on myös riemu revennyt.

Miksi haluat kontrolloida kumppanisi syömisiä?

Alanuolen painajat perustelkaa. Miksi on ok että ennen on ostettu myös ap:n puolisolle mieleistä ruokaa ja nyt ap on ilman asiasta keskustelua päättänyt mitä ruokaa puoliso jatkossa saa? Onko tuo teistä tasavertaista ja kunnioittavaa käytöstä? Minusta noin kohdellaan koiraa.

Ap:n puoliso voi osallistua ruokakuluihin ja ostaa mieleistään ruokaa kotiin. Onhan työttömyyskorvauskin tuloa.

Sanotko tuon saman myös kotiäidille joka kitisee kun mies ei osta sitä ruokaa mitä nainen haluaa vaan ostaa halvinta mitä itse haluaa?

Minun mielestäni kotivanhempi ja vapaaehtoisesti työtön ovat täysin erimalliset ratkaisut, ja näistä ensimmäiseen puolisolla on useimmiten ollut suuri osa päätöksenteossa kun taas jälkimmäiseen puoliso ei voi paljoa vaikuttaa. En näe ristiriitaa siinä että kotiäidin tai -isän toiveet toteutetaan ruokaostoksilla, mutta vapaaehtoisesti työttömän toiveita ei.

Eli siis mielestäsi kyseessä on sukupuoli asia kun yleisemmin se on äiti joka ei halua töitä tehdä niin se pitää hyväksyä mutta jos mies ei halua töitä tehdä niin se on väärin

Olen ollut työttömänä, ja olihan se helvetin ahdistavaa. Yritin työllistyä melkeinpä mihin vaan, toki näin jälkikäteen tein hakemuksia vain minua kiinnostaviin de luxe -tehtäviin ja taisi se palkkapyyntökin olla liian korkea. Omalle tilanteelleen voi vähän sokeutua.

Elätin itse itseni, tietty säästöille piti sanoa good bye, koska piti päästä myös lomalle vanhaan malliin. En ole ylpeä toiminnastani, mutta opetus oli kovin konkreettinen, kun säästöt oli juhlittu, oli kirjaimellisesti töihin paluun aika. Otin ekan työn, minkä sain ja se antoi uralleni ja elämääni täysin uuden suunnan.

Pointtini on, voit yrittää keskustella kumppanisi kanssa hänen tunnoistaan ja jumeistaan, kannustaa ja tukea. Kannattaa avata keskustelu niin kuin itse toivoisit toisen juttelevan sinulle vastaavassa tilanteessa, jossa kokisit alemmuutta ja aihe on hyvin herkkä.

Ihminen kuitenkin on itse vastuussa omasta toiminnastaan ja kyllä huomaat, jos kumppanisi tosissaan yrittää. Jos hän ei yritä, hän hankkii todennäköisesti opetuksen vaikeimman kautta. Asian voi muotoilla niinkin, että kuinka huonosti pitää mennä ja kuinka vähän rahaa pitää olla, jotta hän menee töihin? Työllä on muutakin merkitystä kuin ansainta, se aktivoi, osallistaa, kehittää taitoja, yhteisöllistää, aktivoi, antaa päivärytmin, tuo mahdollisia kavereita ja ystäviä yms. Toisin sanoen palkan lisäksi saa kaikkea sitä, mikä helpottaa ahdistusta.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Mitä tukia mies saa? Pelkkä peruspäiväraha/työmarkkinatuki? Saattaa olla oikeutettu myös asumistukeen ja perustoimeentulotukeen...

Tuskin on oikeutettu kumpaankaan. Saa olla puolisolla aivan minitulot että olisi mitään tsänssiä noihin. Tttukeen täytyy kaiken lisäksi olla täysin varaton, myös sen puolison.