Kuvaile ärsyttävintä tuntemaasi ihmistä

Yksi opiskelijatuttu, jonka kaikki jutut on jotain piilo*****ilua, jonka naamioi huumoriksi. Nauraa omille huonoille jutuilleen nasaaliäänellä. Lyhyt ja ruma mies, ehkä siitä johtuu tuo.

Ystävät jotka ovat "ystäviä" hyötyäkseen sinusta jollakin tapaa.

Jo keski-ikäisen ystävättäreni tapa yrittää miellyttää minua ärsyttävällä lässytyksellä, ylisanoilla ja mielistelyllä. Ei osaa itse päättää juuri mitään jos olen läsnä, odottaa usein että minä sanon mielipiteeni ensin ja sitten hän komppaa minua. Jos kysyn mitä hän haluaisi tehdä tai mihin mennä niin hänelle käy aina kaikki ja minä joudun aina tekemään päätöksen.

Missä ollaankaan, niin hän kulkee perässä, ei siis vierellä tai vaikka mene luontevasti ovista ensin vaan hännystelee perässä. Se ei ole kohteliaisuutta vaan ällöttävää nöyristelyä.

Joka viestissä lähettää halauksia ja erilaisia tsemppaus, lohtu ja kehumis lauseita. Vaikka tietää että minä en ole sellainen hihhuli lässyttäjä ollenkaan.

Onhan se hyvä että nykypäivänä ihmisillä on myötätuntoa ja enpatiakykyä, mutta

pliis, vähän vähempikin riittäisi.

Minusta on luonnotonta tuollainen toisen mielistely ja jopa liikkeiden ja istuma-asentojen matkiminen. Hän ikäänkuin peilaa minua kokoajan.

Se on joskus hurjan ärsyttävää, uuvuttavaa ja kiusallista.

Asiantuntijana esiintyvä, joka ei tunne asiaansa kuin pintapuolisesti, tai on vain häiriintynyt, ja asiantuntijuus jää taka-alalle, kun pääpaino menee rehentelyyn, virheiden peittelyyn tms epäolennaiseen.

Vierailija kirjoitti:

- Nainen

- Parasta ennen päiväyksensä (30v) ylittänyt

- Korkeasti koulutettu, joka katsoo amiksia alas päin ja kokee itsensä siksi sivistyneemmäksi

- Feministi

- Miesvihaaja

- Lukee kirjoja

Voi kumpa asteroidi tippuisi tuon akan päälle.

Oijoi, alaspäin osoittavista nuolista taisit juuri kuvailla keskivertopalstailijan.

Henkilö joka puhuu joka helkkarin kerta samat asiat kun nähdään. Hän on jo iäkäs ja voisin kuvitella että olisi paljon erilaista kerrottavaa mutta joka kerta hän käy läpi samoja asioita ja jauhaa loputtoman seikkaperäisesti lapsenlapsistaan vaikka tietää että minä en ole koskaan ollut kiinnostunut lapsista enkä niiden tekemisistä. Yritän kääntää juttua muualle mutta hän palaa samantien kertomaan mitä kukakin penska (joita en ole edes koskaan tavannut) on tehnyt.

Hän puhuu kokoajan itsestään tai itseensä liittyvistä jutuista, on nykyään täysin kyvytön kuuntelemaan toisten asioita saati sitten keskustelemaan niistä. Juttu kääntyy ihan samantien häneen itsernsä.

Ehdin tuskin puoleenväliin asiaani kun hän jo puhuu päälle miten tuo asia hänellä itsellä on tai mikä hänen itsensä näkemys siihen on.

Minä minä minä minä....

luulisi että hänenkin ikäisellä ihmisellä olisi jo kyky keskustella asioista, mutta ei, se taitaakin mennä niin että häneltä on jo kadonnut se ominaisuus ja itsekeskeinen kun on ollut aina niin se piirre vaan korostuu vanhemmiten

Ihan hiton ärsyttävää!

Ihminen, joka nauttii itsestään puhumisesta. Hänellä ei ole mitään vastavuoroisia keskustelutaitoja, vaan kaikki pitäisi pyöriä vaan hänen kertomusten ympärillä. Jutut alkaa jostain vanhoista lapsuuden jutuista, kun hänen äiti silloin sitä ja isä silloin tätä ja sitten hänen lapset sitä ja hänen miehensä tätä ja hänen naapurinsa niin ja kumminkaima näin. Jos joku toinen yrittää päästä keskusteluun mukaan kertomalla vaikka oman versionsa samanlaisesta tarinasta, niin ei kuuntele tai hymähtää ja jatkaa päälle puhumista taas niistä hänen omista asioista. Aivan v:n raivostuttava ihminen. Tämä vielä työkaveri ja sitä kälkätystä joutuu kuulemaan päivittäin, kun etätyöt loppui. Jostain kumman syystä hän joutuu viettämään monet tauot yksin, kun ihmiset ei jaksa kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt tiedä liekö ärsyttävin mutta top 5:ssä.

Kaveri jo lapsuusvuosilta, ollut aina toisaalta ihan hauska mutta myös kovin dominoiva. Omaa jossain määrin nars...ti piirteitä ja on kovin itsekeskeinen ollut aina.

Samat piirteet edelleen +50v.

Kehuu jatkuasti varallisuuttaan ja leveilee omaisuudellaan ja ulkomaan matkoillaan tms. "mehän ostettiin nyt sitä ja tätä, mehän ollaan aina vaan 5* hotelleissa ja nyt on uus auto alla taas".

Lähes joka asiassa hän pistää paremmaksi, jos sanon esim vaikka ostaneeni kumisaappaat Prismasta 59.90, hän sanoo että meillähän on molemmilla on nuo Partioaitan huippulaatuset kumpparit 129,90" ja sit kehuu 5 min niiden ominaisuuksia ja testituloksia.

Kun soittaa minulle, puhuu ensin 90% ajasta itse ja omista asioistaan, sen jälkeen minä saan suunvuoron ja hän jaksaa kuunnella tasan 5 min.

Kun näen että soittaa, niin sanon jo ääneen, että "jahas, mihinkähän xxxxx on nyt menossa tai mitähän uutta nyt ovat ostaneet".

Tämä toistuu vuosi vuodelta ja vaikuttaa siltä että vanhemmiten on taas tullut vielä voimakkaammin esille.

Pitäähän jokaisella olla tällainen vähäpätöisempi ystävätär jolle voi leveillä ja kehua itseään ja elämäänsä. Se vaan on joillekin niin tärkeää olla parempi kuin muut..... ja tuoda se vielä toistuvasti esille.

Tunnen tällaisen miespuolisen henkilön. Vaasasta.

Vaasassa tollasia on useampiakin!

Pari henkilöä tavannut joiden kanssa kommunikaatio ei onnistu koska:

-tarkoittavat asioita jotka ei käy ilmi puheesta/kirjoituksesta

-olettavat minun puheesta/kirjoituksesta asioita, joita siellä ei ole

Töiden takia sitten pitäisi neuvotella asiosita tuollaisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Jo keski-ikäisen ystävättäreni tapa yrittää miellyttää minua ärsyttävällä lässytyksellä, ylisanoilla ja mielistelyllä. Ei osaa itse päättää juuri mitään jos olen läsnä, odottaa usein että minä sanon mielipiteeni ensin ja sitten hän komppaa minua. Jos kysyn mitä hän haluaisi tehdä tai mihin mennä niin hänelle käy aina kaikki ja minä joudun aina tekemään päätöksen.

Missä ollaankaan, niin hän kulkee perässä, ei siis vierellä tai vaikka mene luontevasti ovista ensin vaan hännystelee perässä. Se ei ole kohteliaisuutta vaan ällöttävää nöyristelyä.

Joka viestissä lähettää halauksia ja erilaisia tsemppaus, lohtu ja kehumis lauseita. Vaikka tietää että minä en ole sellainen hihhuli lässyttäjä ollenkaan.

Onhan se hyvä että nykypäivänä ihmisillä on myötätuntoa ja enpatiakykyä, mutta

pliis, vähän vähempikin riittäisi.

Minusta on luonnotonta tuollainen toisen mielistely ja jopa liikkeiden ja istuma-asentojen matkiminen. Hän ikäänkuin peilaa minua kokoajan.

Se on joskus hurjan ärsyttävää, uuvuttavaa ja kiusallista.

Mä niin tiedän tän persoonan.

Mulla myös tällanen tuttu mutta hämpä on kuitenkin pohjimmiltaan hyvin kova arvostelemaan kuitenkin toisten elämäntyylejä, tekoja, elämänkatsomuksia, rahankäyttöä ym.

Ihan kun maailmassa olisi yksi oikea ja hyvä tapa elää. Mitä ihmettä hänelle kuuluu muiden rahankäyttö tai miksi joku haluaa tehdä kovapalkkaista haadteellista työtä 12 h päivässä.

Ei kaikki halua elää yhteiskunnan (tai vanhempiensa) turvin puita halaillen ja meditoiden.

Minä minä minä ihminen. Jatkuvasti jauhaa vain omia asioita ja häntä ei kiinnosta p:n vertaa muiden asiat.

Samainen ihminen aukoo päätä mukamas huumorin varjolla. Pilkkaa ulkonäköä ja kaikkea mahdollista ja kuvittelee olevansa muita parempi.

Todella raivostuttava ihminen.

Eräs tuttava, jolle kaikki on aina ihan sama. Ei koskaan sano, mitä on mieltä. Sitten kuitenkin puhuu selän takana ja valittaa, että muut määräilevät kaikesta. Kun ei itse sano ikinä mitään, vaikka aina kysytään tän tyypin mielipidettä. Vastaa aina, että ihan sama.

Tuttu, joka ei viitsi tehdä töitä, heittää keikkaa matalapalkka alalla ja elää pitkiä pätkiä ansiosidonnaisella.

Mainostaa kovasti miten pienellä hän tulee toimeen ja että tili on taas tyhjä ym ym. Ihmettelee ja arvostelee toistuvasti muita jotka tekee kovasti töitä ansaitakseen vähän vaikka extraa.

Siitä huolimatta ostaa vähän väliä kaikenlaista ( tarpeetonta krääsääkin) niin itselleen kun muillekin. Maksaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen kaikenlaista. Harrastaa sellaista mihin menee raha, matkustaa ja käy tapahtumissa. Raha siis liikkuu.

Ja hän kuvittelee että kanssaihmiset uskovat hänen "vähävaraisuus tarinansa", kai nyt jokainen aikuinen tajuaa sen feikiksi. Typerä!

Eräs opiskeluaikojen tuttavani (molemmat ollaan naisia). Äänekäs, paljon tilaa vievä persoona, jolla paljon ystäviä ja oli ylimakea monille ihmisille - siis yleensä niille, joista hyötyi jotenkin. Kiljui aina kovaan ääneen kehuja kuten "Oi, sulla on iiiihana mekko" ja "Kuulin että sait sun gradun valmiiksi, ihan parasta, onneksi olkoooon!" Minulle ja kavereilleni oli kuitenkin ihan toinen ihminen. Jouduimme olemaan järjestötoiminnan kautta tekemisissä ja hän vaikutti kanssani ollessaan aina todella ärtyneeltä, oli avoimen välinpitämätön, ei yleensä moikannut takaisin tai vastaillut keskusteluuni. Hän oli tuollainen alusta asti, joten mitään ymmärrettävää syytä tuolle käytökselle ei ollut. Minulla olisi parikin esimerkkiä siitä, kuinka hän kohteli kavereitani ja/tai minua v***umaisesti, mutta jos kertoisin, minut voitaisiin tunnistaa.

Kerran törmäsin häneen kaupungilla ollessani siellä yhteisen tuttumme kanssa, ja hän tervehti ainoastaan tuota tuttuani ja jäi juttelemaan tämän kanssa käyttäytyen, kuin en olisi ollut paikalla. Vastalauseeksi en ole siitä lähtien ollut huomaavinani häntä, jos olemme nähneet jossain. Ärsyttävin ihminen jonka olen ikinä tuntenut, onneksi ei tarvitse olla enää missään tekemisissä. Olen tuntenut monia ärsyttäviä tyyppejä, mutta tuota kaksinaamaista teeskentelijää minun on kyllä ollut kaikkein vaikein sietää.

Vierailija kirjoitti:

Kireä, nariseva ääni. Kuin kynsillä raapisi liitutaulua.

Ääni on sellainen asia, jolle ihminen ei oikein voi mitään.

Väärinlaihduttajat. Anteeksi vain, mutta nämä ärsyttävät minua. He ovat ylipainoisia, ja tämä laihdutusprojekti on ikuinen. Se ei koske ruokaa koska "Ruoka on aina terveellistä". Siis kermaperunatkin. Ja perunaa ja riisiä pitää olla joka ruoassa, ja jokaisella aterialla vedetään lisäksi 2-5 leipää höysteineen naamariin. Ruoan jälkeen on aina jälkiruoka. Kermavanukasta, suklaakakkua, juustokakkua, you name it. Joka päivä. Joka aterian jälkeen.

Mutta sitten. "Ei, en mitenkään voi ottaa sokeripalaa kahviini. Siihen johon laitoin 0,5 desiä kermaa. Katsos kun minun pitäisi oikeastaan laihduttaa. Lääkäri sanoi että sokerit pitää jättää kokonaan pois."

Anteeksi, mutta mä en kestä näitä. En kestä!!! Miten sä voit syödä kolme palaa sitä suklaakakkua, mutta se yksi sokeripala on se lihottava asia!!!

Joskus ärsyttävin on kaverini joka eteenkin väsyneenä moittii kaikkien muiden elämäntavat, tekemiset ym. Ihmettelee hirmuisesti närkästyneellä äänellä ihan tuiki tavallisia asioita, miksi joku nyt teki jotain tai ei tehnyt ja nyt tuo meni tuonne ja mitä tuokin nyt tuossa seisoo jne. Kauheasti kummastelee kaikkea kuin liisaihmemaassa vaikka on aikuinen ihminen.

Tekisi mieli välillä sanoa ihan suoraan että lopeta nyt taas tuo sama pa...kan jauhaminen taas. Mitä hittoo sä vatvot kokoajan toisten tekemisiä.

Sit uskoo pölvästi kaiken mitä netissa ja iltalehdissä sanotaan, lähtee vouhottamaan ja lietsomaan pelkoa niistä sitten muille jne.

Vierailija kirjoitti:

Väärinlaihduttajat. Anteeksi vain, mutta nämä ärsyttävät minua. He ovat ylipainoisia, ja tämä laihdutusprojekti on ikuinen. Se ei koske ruokaa koska "Ruoka on aina terveellistä". Siis kermaperunatkin. Ja perunaa ja riisiä pitää olla joka ruoassa, ja jokaisella aterialla vedetään lisäksi 2-5 leipää höysteineen naamariin. Ruoan jälkeen on aina jälkiruoka. Kermavanukasta, suklaakakkua, juustokakkua, you name it. Joka päivä. Joka aterian jälkeen.

Mutta sitten. "Ei, en mitenkään voi ottaa sokeripalaa kahviini. Siihen johon laitoin 0,5 desiä kermaa. Katsos kun minun pitäisi oikeastaan laihduttaa. Lääkäri sanoi että sokerit pitää jättää kokonaan pois."

Anteeksi, mutta mä en kestä näitä. En kestä!!! Miten sä voit syödä kolme palaa sitä suklaakakkua, mutta se yksi sokeripala on se lihottava asia!!!

Tästä tuli mieleeni yksi työpaikka, jossa oli vähän väliä jotakin herkkua tarjolla. Ja joka ikinen kerta alkoi herkuttelun yhteydessä kaakatus siitä, ettei pitäisi herkutella näin paljoa ja ai kamala kun minun pitäisi oikeastaan laihduttaa. Tuo kaakatus toistui automaation lailla.

Itse olen sitä mieltä, että joko herkutellaan hyvällä omallatunnolla tai sitten ei lainkaan.

Katkerat ja kateelliset ihmiset. Esittävät isolle yleisölle ihanaa kaikkien kaveria, ja samaan aikaan tekevät parhaansa tuottaakseen vaikeuksia ja pahaa mieltä sille, jolle ovat kateellisia ja ihan pokkana tekevät asioita, joista on toisen haukkunut. Tekevät sen varmaan tietoisesti ärsyttääkseen tai kokevat vain olevansa niin paljon parempia kuin arvostelemansa ihmiset. Näitä ihmisiä pitäisi aina olla ihailemassa ja tehdä asiat juuri kuten he haluavat.

Kokevat olevansa parempia vanhempia kuin toinen tai parempia työntekijöitä. Sillä perusteella ovat oikeutettuja tuhoamaan toisen mahdollisuudet. Puistattaa.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttava, jolle kaikki on aina ihan sama. Ei koskaan sano, mitä on mieltä. Sitten kuitenkin puhuu selän takana ja valittaa, että muut määräilevät kaikesta. Kun ei itse sano ikinä mitään, vaikka aina kysytään tän tyypin mielipidettä. Vastaa aina, että ihan sama.

Toimin noin "vahvojen persoonien" kanssa ja lopulta katoan heidän vaikutuspiiristään kokonaan.