Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun joudun näkemään hirveän vaivan kaiken eteen ja miehelle asiat tulevat "itsestään"
01.06.2022 |
Saa koulupaikan yhden pysäkin päästä kun itse pääsin kouluun yli tunnin matkan päähän. Pääsi työharjoitteluun suht lähelle kun oma paikkani on sekin kaukana. Ei ole masennukseltaan jaksanut aina sielläkään käydä kun on ollut pois kokonaisia päiviä. Itse olen ollut myös vuosia masentunut ja ahdistunut, mutta en ole sen takia pois vaan käyn tunnollisesti harjoittelussa.
Mies sai nyt kuitenkin kaveriltaan töitä ok palkalla. Itse en saa mitään keneltäkään vaan raadan raskaassa harjoittelussa. Vapaa-ajallakin minulta vaaditaan harrastusporukassakin monenlaista.
Menee koko kesä suunnilleen siinä kun täyttelen näitä "vaatimuksia" koulun ja harrastuksen tahoilta. Tuntuu että toinen pääsee taas helpolla kaikessa ja minä kärsin. Tekisi mieli laittaa kämppä alta, järjestäkööt itse asiansa.
Kommentit (82)
Miten olette alunperin muuttaneet yhteen, kun et miehestäsi pidä? Kun olet täynnä kateutta etkä iloa siitä, että toinen on vierellä? Ja mielestäni on luonnollista kokea myös kateutta ilon ja rakkauden yms lisäksi. Se vain ei ole hyvä, että nuorena, masentuneena elää kumppanin janssa jota kohtaan tunteet ovat kateutta, katkeruutta ja jopa inhoa.
Ylipäätänsä masentuneelle voi olla hyvä asua yksin. (Toki perheelliselle ei mahdollista)
Miksi et muuta lähemmäs kouluasi? Kun kerran asuntokin on vuokrattuna sinun nimelläsi.
Miksi roikut harrastusporukassa, joka vain vaatii mutta ei tuo iloa elämääsi. Kerron sinulle totuuden: harrastukset ovat iloa varten eivät sitä varten, että rasitut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vatsa on jatkuvasti sekaisin kun aamut juon kahvia jotta herään. Iltaisin nukun yleensä lääkkeillä. Teen harjoittelussa kahta vuoroa ja hänellä on vain yksi, siinäkin pääsee helpommalla. Tuntuu että on itse saanut akuankkakortit ja toinen on hannuhanhi. AP
No tässä se nähdään, että onnen summa on kaikille vakio. Miehelläsi on tuuria noissa muissa asioissa, mutta sitä kompensoi kun sillä on sut kumppanina.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää kun naisia kaikki neuvoo, auttaa, tsemppaa ja antaa henkistä tukea, mutta miehenä pitää kaikki tehdä itse, kukaan ei auta eikä tue, iskut pitää ottaa vastaan, nurista ei saa ja itse on kaikkeen aina syyllinen.
Eipä ole täällä mitään tsemppareita näkynyt. Miehillä niitä kyllä riittää.
Miestäsi varmaan masentaa se kun joutuu elämään niin etuoikeutettua elämää. Sitä ei haasta mikään, ei joudu ponnistelemaan minkään takia kun kaikki ojennetaan eteen ja sitten se joutuu katsomaan ap:n kaltaista Aku Ankkaa jonka koko elämä on tervassa tarpomista uupumuksen äärirajoilla.
Omituista kitinää. Muuta asennettasi ja elämääsi, jos kaikki tuntuu noin mahdottoman hankalalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan olla sellainen Hannu Hanhi. Eikä ole lohdutuksena mitään kulisseja, olen kulisseissakin ihan helvetin onnellinen. En vaan ymmärrä miten minun onnellisuuteni tai onnettomuuteni vaikuttaisi AP:n elämään?
No se tulee mieleen: Mitä enemmän esim. masentuneita ihmisiä, sen vähemmän yhteiskunnalla on resursseja yksittäisen sellaisen auttamiseen. En ole osaltani viemässä AP:n resursseja esim. terveydenhuollossa.
AP, vaikutat sinnikkäältä ja vahvalta ihmiseltä. Minusta kuulostaa siltä, että sinun on hyvin vaikea toipua masennuksestasi niin kauan kun olet tuossa parisuhteessa. Olenko yhtään oikeilla jäljillä? En nyt kehota eroamaan, sanon vain että siinä tapauksessa sinulta on hyvin suuri uhraus antaa elämäsi parhaat päivät tuolle suhteelle ja toivon että molemmat ymmärrätte sen.
Tässä artikkeli, joka tuo AP sinut mieleeni:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/vahvuuteen…
Et pidä miehestäsi, olet kateellinen hänelle, joudut hoitamaan kaikki asiat yksin.....miksi ihmeessä asut tämän miehen kanssa? Eikö olisi - teille molemmille - parempi erota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta narinaa. Olisiko parempi, että miehesikin olisi yhtä epäonninen kuin sinä. Jotain kurjaa hänenkin elämässän on, kun joutuu syömään masennuslääkkeitä. Myrkytät oman elämäsi lisäksi miehesikin elämän. Mikset lähde vetään?
Sinulla on siis kolmion kokoinen vuokra-asunto Helsingissä alle 600:lla kuussa? Aikamoinen Hannu Hanhi!
No joo, ymmärrän kyllä, että menneisyyteni ja fyysiset vaivasi tekevät sinusta katkeran. Olisi kuitenkin oma etusi päästä yli tuosta eroon. On niin monta tapaa olla rikki. Myös paljon saaneet voi masentua, eikä se masennus itsessään silti tunnu yhtään sen paremmalta. Monella sitä ruokkiikin huono omatunto siitä, että on masentunut, vaikka asiat on näennäisen hyvin.
Vaikuttaa siltä, että pahennatte kumpikin toisenne tilaa. Kun itse olen ollut masentunut, puolison menestys on vain plussaa. Parempi, että edes toisen pää on pinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, ettei miehelläsi ole mielestäsi oikeutta olla masentunut. Syyllistäminen vaan pahentaa hänen oloaan. Mutta et taida enää välittää siitä? Saatko jopa tyydytystä, jos saat nälvittyä häntä?
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen Hannu Hanhi. Eikä ole lohdutuksena mitään kulisseja, olen kulisseissakin ihan helvetin onnellinen. En vaan ymmärrä miten minun onnellisuuteni tai onnettomuuteni vaikuttaisi AP:n elämään?
No se tulee mieleen: Mitä enemmän esim. masentuneita ihmisiä, sen vähemmän yhteiskunnalla on resursseja yksittäisen sellaisen auttamiseen. En ole osaltani viemässä AP:n resursseja esim. terveydenhuollossa.
AP, vaikutat sinnikkäältä ja vahvalta ihmiseltä. Minusta kuulostaa siltä, että sinun on hyvin vaikea toipua masennuksestasi niin kauan kun olet tuossa parisuhteessa. Olenko yhtään oikeilla jäljillä? En nyt kehota eroamaan, sanon vain että siinä tapauksessa sinulta on hyvin suuri uhraus antaa elämäsi parhaat päivät tuolle suhteelle ja toivon että molemmat ymmärrätte sen.
Tässä artikkeli, joka tuo AP sinut mieleeni:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/vahvuuteen…
Kuten monissa kommenteissa tuolla niin itsellänikin syy suorittaa löytyy siitä, että on kerta kaikkiaan pakko. Ei kukaan asuntoni vuokraa maksa jollen minä, en luota kenenkään käsiin näitä. Jos jään masentuneena kotiin tai joudun laitokseen niin siitä on vaikea nousta pois. On alentavaa puhua että kyse olisi suorittamisesta jotta saisi rakkautta, hah! AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on siis kolmion kokoinen vuokra-asunto Helsingissä alle 600:lla kuussa? Aikamoinen Hannu Hanhi!
No joo, ymmärrän kyllä, että menneisyyteni ja fyysiset vaivasi tekevät sinusta katkeran. Olisi kuitenkin oma etusi päästä yli tuosta eroon. On niin monta tapaa olla rikki. Myös paljon saaneet voi masentua, eikä se masennus itsessään silti tunnu yhtään sen paremmalta. Monella sitä ruokkiikin huono omatunto siitä, että on masentunut, vaikka asiat on näennäisen hyvin.
Vaikuttaa siltä, että pahennatte kumpikin toisenne tilaa. Kun itse olen ollut masentunut, puolison menestys on vain plussaa. Parempi, että edes toisen pää on pinnalla.
Vantaalla 54 m2 päälle 600 hyvällä pohjaratkaisulla. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen Hannu Hanhi. Eikä ole lohdutuksena mitään kulisseja, olen kulisseissakin ihan helvetin onnellinen. En vaan ymmärrä miten minun onnellisuuteni tai onnettomuuteni vaikuttaisi AP:n elämään?
No se tulee mieleen: Mitä enemmän esim. masentuneita ihmisiä, sen vähemmän yhteiskunnalla on resursseja yksittäisen sellaisen auttamiseen. En ole osaltani viemässä AP:n resursseja esim. terveydenhuollossa.
AP, vaikutat sinnikkäältä ja vahvalta ihmiseltä. Minusta kuulostaa siltä, että sinun on hyvin vaikea toipua masennuksestasi niin kauan kun olet tuossa parisuhteessa. Olenko yhtään oikeilla jäljillä? En nyt kehota eroamaan, sanon vain että siinä tapauksessa sinulta on hyvin suuri uhraus antaa elämäsi parhaat päivät tuolle suhteelle ja toivon että molemmat ymmärrätte sen.
Tässä artikkeli, joka tuo AP sinut mieleeni:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/vahvuuteen…
Kuten monissa kommenteissa tuolla niin itsellänikin syy suorittaa löytyy siitä, että on kerta kaikkiaan pakko. Ei kukaan asuntoni vuokraa maksa jollen minä, en luota kenenkään käsiin näitä. Jos jään masentuneena kotiin tai joudun laitokseen niin siitä on vaikea nousta pois. On alentavaa puhua että kyse olisi suorittamisesta jotta saisi rakkautta, hah! AP
Voisko olla, että puhe suorittamisesta liittyy miehen hyysämiseen. Miehen, josta et selvästi edes pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vertaa itseäsi mieluummin niihin, joilla menee huonommin, niin tulet kiitolliseksi.
Minua järkyttää ja surettaa esim. lapsityöntekijät ympäri maailmaa, jotkut kaivoksissa äärettömän raskaissa töissä kammottavissa olosuhteissa, joissa on joka hetki kuoleman vaara.
Kun olin töissä Pk-seudulla, herätys oli neljän jälkeen aamulla ja työmatka puolitoista tuntia. Se oli todella uuvuttavaa. Iltavuoron jälkeen oli aamuvuoro ja joskus sain nukuttua vain kaksi tuntia. En sitä kauan jaksanut.
Matkan voi muuten käyttää hyödyksi kuuntelemalla vaikka äänikirjaa.
Jos olet jaksamisen äärirajoilla, tee muutoksia elämääsi. Älä kadehdi toisia, tulet vain katkerammaksi.
Jos olet ikävä ihminen ja tuot toisille pahaa oloa, saat sitä itsellesi takaisin. Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää.
Et rakasta puolisoasi, jos et tahdo hänelle hyvää. Olet itsekäs.
Muutos alkaa tästä päivästä?
Vierailija kirjoitti:
Katkeruus vie kalatkin vesistä!
Sori, piti kirjoittaa että kateus vie
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen Hannu Hanhi. Eikä ole lohdutuksena mitään kulisseja, olen kulisseissakin ihan helvetin onnellinen. En vaan ymmärrä miten minun onnellisuuteni tai onnettomuuteni vaikuttaisi AP:n elämään?
No se tulee mieleen: Mitä enemmän esim. masentuneita ihmisiä, sen vähemmän yhteiskunnalla on resursseja yksittäisen sellaisen auttamiseen. En ole osaltani viemässä AP:n resursseja esim. terveydenhuollossa.
AP, vaikutat sinnikkäältä ja vahvalta ihmiseltä. Minusta kuulostaa siltä, että sinun on hyvin vaikea toipua masennuksestasi niin kauan kun olet tuossa parisuhteessa. Olenko yhtään oikeilla jäljillä? En nyt kehota eroamaan, sanon vain että siinä tapauksessa sinulta on hyvin suuri uhraus antaa elämäsi parhaat päivät tuolle suhteelle ja toivon että molemmat ymmärrätte sen.
Tässä artikkeli, joka tuo AP sinut mieleeni:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/vahvuuteen…
Kuten monissa kommenteissa tuolla niin itsellänikin syy suorittaa löytyy siitä, että on kerta kaikkiaan pakko. Ei kukaan asuntoni vuokraa maksa jollen minä, en luota kenenkään käsiin näitä. Jos jään masentuneena kotiin tai joudun laitokseen niin siitä on vaikea nousta pois. On alentavaa puhua että kyse olisi suorittamisesta jotta saisi rakkautta, hah! AP
Mutta sä olet ihan itse päättänyt, että sun on pakko. Nyt sua ärsyttää, koska sinä huolehdit myös miehestäsi, jotta miehen ei ole pakko. Ymmärrän, että et halua jättää asioista huolehtimista masentuneen miehen vastuulle, mutta jos hän on kerran hyväonninen ja ihan ok palkatussa työssä, eiköhän hän löydä asunnon jostain eikä hänen tarvitsisi majailla sun nurkissasi. Eikä olisi sun murhe, maksaako hän oman vuokransa tai hoitaako muitakaan omia asioitaan. Sun ärsyyntymisesikin vähenisi.
Vierailija kirjoitti:
Sanoo vain kun valitan tästä, että olen kateellinen. No miksi en olisi kun elämäni on aina vastuuta ja kärsimystä ilman iloa. Joudun joka päivä syömään tyroksiinia ja treenaamaan jotta en olisi kaiken muun ohella vielä ylipainoinenkin. Toinen syö mitä haluaa eikä sekään missään näy. AP
Kuule, tuota on usein, monilla ihmisillä.
Itse olen joutunut koko elämäni läpi tekemään älyttömästi töitä ja toivomaan edes hiukan parempaa. Vaimoni tuntuu olevan enemmän sellainen elämän Hannu Hanhi, jolle asioita vain tupsahtelee eteen. Juuri koulutus, työpaikat, hyvät tilaisuudet, kaikki elämän "bonukset".
Milloin kuolee mummo, jolloin tulee perintöä, milloin lapseton täti, ja taas perinnöt ropisevat.
Rahaa, asunto ja arvoesineitä (joista viimeksi mainittuihin kyllästyy ja lopulta myy > tuhlaa rahat; pitää asunnon sijoitusasuntona).
Milloin saa hyvän työpaikan (parempipalkkainen + terveempi työyhteisö kuin itselläni), johon muutamassa vuodessa kyllästyy > löytää kontaktiensa avulla toisen työpaikan heti halutessaan > taas parempi palkka, paremmat edut > vakinaistetaan työpaikkaansa > saa taas paremman työtarjouksen, parempi palkka ja parempi tehtävänkuva > etenee paremmin palkattuihin tehtäviin > saa kouluttautua työnantajan ajalla ja rahalla > saa taas lisää palkkaa. Laajat verkostot, paljon hyviä ystäviä, jotka auttavat eteenpäin asiassa kuin asiassa. Saa jopa korkeakouluharjoittelijoita tekemään omia töitään. Työpisteet, etätyöjärjestelyt, työsuhdeauto, työsuhde-edut juoksevat.
Itse puurran samassa pienipalkkaisessa työssä kunnalla, jossa edes nimellispalkka ei parane (vaikka inflaatio syö ostovoimaa koko ajan), etuja ei ole, mutta työyhteisö on jatkuvasti hauraampi ja huonompi, on sisäilmaongelmia, on toimimaton työterveyshuolto (huonontunut koko ajan), sälätyön määrä lisääntynyt, sijaisia ei rekrytoida / saada, ihmisiä pakataan entistä pienempiin tiloihin työskentelemään jne.
Aina kun haen apua saan lääkereseptin johonkin lihottavaan lääkkeeseen joka vie elämänilon hitusetkin ja viikon sairasloman. Mieheni sai taas heti hoitokontaktin ja psykiatrin. AP