Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla
Nyt ne massiiviset yhtiölainaosuusriskit sitten realisoituu, ja moni maksaa vasta korkoja kun ekat vuodet lyhennysvapaata. Kuka näitä ostaa sitten kun lyhennykset alkaa ja pitää päästä eroon? Markkinat on kohta täynnä lähes uusia asuntoja joissa kulut karmeat
Kommentit (1761)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oma asunto on jo maksettu
Niin mitä sitten?
Jos muut asunnot eivät mene kaupaksi sinä ja muut osakkaat joudutte maksumiehiksi, katsos kun talo pitää pitää kunnossa, lämmittää jne. Ja jos vaikkapa 20 asunnon talosta on 10 tyhjillään niin muut osakkaat maksaa tietysti enemmän. Koittakaa nyt selvittää itsellenne asiat, ennen kuin tuommoiseen typerään loukkuun itsenne asetatte.
Jos oma asunto on jollakin on jo maksettu, on todennäköistä, että siinä yhtiössä on monella muullakin maksettu. Hyvä yhtiö siis.
Ylilainoitetut taloudet joutuvat kuseen varoittavaksi esimerkiksi muille, lainojen koot pienenevät ja asuntomarkkinoilta päästetään sinne pumpatut ilmat pois.
Eikö tämä ole ihan tervehdyttävää kehitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan ostettiin uusi rivitalo-asunto. Pankki kehotti ottamaan koko lainan omiin nimiin, eikä jättämään taloyhtiölainaa. Onko nykyään eri systeemit? Meillä on jo kyseinen asunto myyty ja nyt asutaan omakotitalossa. Korkokatto on, joten ei hätää koroista.
Yleisin muoto taitaa nykyään olla että 60 tai jopa 80 pinnaa taloyhtiölainaa ja loput sitten myyntihintaa. Siitäkin sitten useammalla henkilökohtainen lainaosuus. 2 vuoden lyhennysvapaat alkuun joka on ihan älytön systeemi kun mitä suurempi lainapääoma, sitä suurempi osuus menee korkoihin.
Sitten kun alkaa lyhennykset juosta niin ne on aikamoiset, ja mitä ne on kun korot nousee? Aikamoiset ja päälle.
Ei välttämättä aikamoiset ja vähän päälle. Taloyhtiölainoissa on usein kiinteä korko ja vasta rakennetun lainan korko, siis se joka on ilmoitettu ostettaessa (eli tiedät kyllä mitä makssa asuminen lyhennysten alkaessa) , saattaa jopa pienentyä ennen ensimmäistä erää, koska alussa se on vain arvio. Siihen ei korkojen nousu vaikuta. Jos taas ostit ajattellen arvonnoususta hyötyen 2 vuoden päästä, niin siinä on se riski, että ostajia ei ole ja saat ihan itse maksaa lainaa. Varmasti on myös niitä, jotka asuvat muualla ja vuokraavat asuntoa sen ekat kak vuotta kiimassa ja ajattelevat myyvänsä asunnon kahden vuoden päästä. Siinäkin on omat riskit ja hyödyt paremmat nousukaudella. Nyt ajat on epämääräiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille
Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.
Selvästikään et ymmärrä mikä on haltuunotto. Ei sitä asuntoa lunasteta, se on yhä omistajan omistama. Mutta omistaja heitetään ulos asunnostaan enintään kolmeksi vuodeksi ja taloyhtiö laittaa asunnon vuokralle ja ottaa vuokratuloista itselleen kuuluvan osuuden. Jos jotain ylimääräistä tulee, saa omistaja sen. Tosin tuskin sitä ylimääräistä tulee.
Ei niitä asuntoja enää niinvaan vuokrata. Pelkästään hesassa yli 4000 asuntoa tyhjillään oikotiellä, yhteensä vuokra-asuntoja on hesassa tarjolla 10 000.
Tuossa ei taidettu sanoa kaupunkia missään, mutta joo, haltuunottoon tarvitaan yhtiökokous ja enemmistö, sitä ei ihan niinvaan tehdä yhden osakkaan mielipiteellä ja prosessi vie aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Sijoittajat saavat vähentää verotuksessaan maksamansa rahoitusvastikkeet, muut eivät. Jos sijoittaja menee vararikkoon, ei ole hoitovastikkeen maksajaakaan. Ne jäävät tavalliselle kansalle maksettaviksi. On aika iso riski, jos sijoittajat omistavat suuren osan osakehuoneistoista.
"jäävät tavalliselle kansalle maksettaviksi" jäävät muille osakkaille, kunnes asunto myyty tai perintä perinyt omistalta - saa takaisin korkoineen sitten aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulene ettei nykyajan 50+ ikäinen ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään. Se sukupolvi on pullamössöä.
Siis +50 ikäinen pullamössöä? Se ikäpolvi on syntynyt 60-70 luvulla ja on tänä päivänä maan selkäranka. Heidän aikana telkkariin tuli värit, äänentoistoon CDt, Mp3t jne tekniikka meni vauhdilla eteenpäin Commodoresta Nintendoon ja PSään, sijoittajia eivät olleet, mutta asuntoja ostivat ja tietävät kyllä nämäkin jutut ja senkin, kuinka huono sijoitus voi yhtiölainalla varustettu osake olla, jos yhtiöön pesiytyy sijoittajia. Jos kaikki osakkeet on yksityisillä omistajilla ei yhtiölaina ole koskaan ongelma, koska lyhennykset näet jo ostettaessa (arvion), joten asuminen lyhennysvapaiden jälkeen ei tule yllätyksenä mitenkään. Yllätyksenä saattaa tulla nykysukupolvelle se, että kotoa muuton jälkeen sinne jääkaappiin on ihan itse ostettava tuotteet. Samoin saattaa yllättää sekin, että miten teen itse ruokaa? 50+ ikäinen osaa ja osaa myös tehdä työllään taloudellisen puskurin, jolloin ei tarvitse elää kädestä suuhun joka kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulene ettei nykyajan 50+ ikäinen ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään. Se sukupolvi on pullamössöä.
Siis +50 ikäinen pullamössöä? Se ikäpolvi on syntynyt 60-70 luvulla ja on tänä päivänä maan selkäranka. Heidän aikana telkkariin tuli värit, äänentoistoon CDt, Mp3t jne tekniikka meni vauhdilla eteenpäin Commodoresta Nintendoon ja PSään, sijoittajia eivät olleet, mutta asuntoja ostivat ja tietävät kyllä nämäkin jutut ja senkin, kuinka huono sijoitus voi yhtiölainalla varustettu osake olla, jos yhtiöön pesiytyy sijoittajia. Jos kaikki osakkeet on yksityisillä omistajilla ei yhtiölaina ole koskaan ongelma, koska lyhennykset näet jo ostettaessa (arvion), joten asuminen lyhennysvapaiden jälkeen ei tule yllätyksenä mitenkään. Yllätyksenä saattaa tulla nykysukupolvelle se, että kotoa muuton jälkeen sinne jääkaappiin on ihan itse ostettava tuotteet. Samoin saattaa yllättää sekin, että miten teen itse ruokaa? 50+ ikäinen osaa ja osaa myös tehdä työllään taloudellisen puskurin, jolloin ei tarvitse elää kädestä suuhun joka kuukausi.
Kommenttini taisi osua ja upota. Kova tuntuu olevan todistamisen tarve!
Muistan kun 1980-luvun lopussa korot olivat n. 18%. Siihen nähden n. yhden prosentin koronnousu on kuitenkin aika pikku juttu. Vaikka siihen (yhteen prossaan) tulisi 3-4% lisääkin, se olisi lähinnä paluuta normaaliin markkinatalouteen. Ei se, että korot olivat miinusmerkkisiä ole normaalia, kyseessä oli poikkeustilanne.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun 1980-luvun lopussa korot olivat n. 18%. Siihen nähden n. yhden prosentin koronnousu on kuitenkin aika pikku juttu. Vaikka siihen (yhteen prossaan) tulisi 3-4% lisääkin, se olisi lähinnä paluuta normaaliin markkinatalouteen. Ei se, että korot olivat miinusmerkkisiä ole normaalia, kyseessä oli poikkeustilanne.
Tuolloin kerrostalokaksio oli euroissa 30 000 ja uusi rivitalokolmio 60 000, nyt pyydetään 200 000 euroa vähintään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun 1980-luvun lopussa korot olivat n. 18%. Siihen nähden n. yhden prosentin koronnousu on kuitenkin aika pikku juttu. Vaikka siihen (yhteen prossaan) tulisi 3-4% lisääkin, se olisi lähinnä paluuta normaaliin markkinatalouteen. Ei se, että korot olivat miinusmerkkisiä ole normaalia, kyseessä oli poikkeustilanne.
Tuolloin kerrostalokaksio oli euroissa 30 000 ja uusi rivitalokolmio 60 000, nyt pyydetään 200 000 euroa vähintään.
Ei ne nyt ihan niin halpoja olleet, ainakaan isommissa kaupungeissa. Mutta ihan hyvä pointti. Ei silti muuta sitä tosiasiaa, että miinusmerkkiset korot ovat olleet ainutlaatuinen anomalia joka ei todennäköisesti tule ihan lähitulevaisuudessa toistumaan. Ja juuri ne nollakorot ovat osaltaan nostaneet asuntojen hintoja.
Vuoden vaihteessa 12 kk euribor oli vain -0,5%. Tässä kuussa 12kk euribor tulee ylittämään jo 2%. Luultavasti ensi vuoden lopulla 12kk euribor saavuttaa 5%, joka on pitkän ajan normaali korko, mutta jäävätkö korot normaaliin vai nousevatko vielä siitäkin?
Korot nousee 5% . Muut maksukyvyttömiä. Sinä maksat.
Päälle sähkö, inflaatio , lama.
Vihreää siirtymää. Great resettiä. Tahdoit, sait. Nyt maksat.
Ennen oli huomattava ero lainoilla. omissa nimissä olevien lainojen korot sai vähentää verotuksessa, mutta esim. taloyhtiölainoja Ei voinut vähentää verotuksessa.
saattaa tehdä todella kipeää kun 0 koroista mennään 4-9% korkoihin ja tonttien vuokratkin alkavat juosta siinä jo eemeli ekonomikin puistelee päätään ja miettii miten tyhmä tulikaan oltua toisaalta hyvä kun vanhat poomerit opettivat jupeille ekonomiaa oppivat jos oppivat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulene ettei nykyajan 50+ ikäinen ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään. Se sukupolvi on pullamössöä.
Siis +50 ikäinen pullamössöä? Se ikäpolvi on syntynyt 60-70 luvulla ja on tänä päivänä maan selkäranka. Heidän aikana telkkariin tuli värit, äänentoistoon CDt, Mp3t jne tekniikka meni vauhdilla eteenpäin Commodoresta Nintendoon ja PSään, sijoittajia eivät olleet, mutta asuntoja ostivat ja tietävät kyllä nämäkin jutut ja senkin, kuinka huono sijoitus voi yhtiölainalla varustettu osake olla, jos yhtiöön pesiytyy sijoittajia. Jos kaikki osakkeet on yksityisillä omistajilla ei yhtiölaina ole koskaan ongelma, koska lyhennykset näet jo ostettaessa (arvion), joten asuminen lyhennysvapaiden jälkeen ei tule yllätyksenä mitenkään. Yllätyksenä saattaa tulla nykysukupolvelle se, että kotoa muuton jälkeen sinne jääkaappiin on ihan itse ostettava tuotteet. Samoin saattaa yllättää sekin, että miten teen itse ruokaa? 50+ ikäinen osaa ja osaa myös tehdä työllään taloudellisen puskurin, jolloin ei tarvitse elää kädestä suuhun joka kuukausi.
Kommenttini taisi osua ja upota. Kova tuntuu olevan todistamisen tarve!
Todistaa mitä? Ei ole mitään todistettavaa - tuo on faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun 1980-luvun lopussa korot olivat n. 18%. Siihen nähden n. yhden prosentin koronnousu on kuitenkin aika pikku juttu. Vaikka siihen (yhteen prossaan) tulisi 3-4% lisääkin, se olisi lähinnä paluuta normaaliin markkinatalouteen. Ei se, että korot olivat miinusmerkkisiä ole normaalia, kyseessä oli poikkeustilanne.
80-luvun loppua ja nykyaikaa on aika paha verrata keskenään, eivät ole mitenkään verrattavissa.
80-luvun lopussa ennen 92-93 lamaa, asuntolaina ja lapset pudotti veroprosentin lähelle nollaa. Broidilla oli 0,5% ja vaimollani tasan nolla, molemmat ihan palkkatöissä. Asunnosta sait vähentää kaikki korot, nykyään vain jonkun prosentin, kunnes poistuu kokonaan vähennysoikeus. 80-luvun lopussa talous kävi kuumana ja palkat nousi koko 80 luvun, jolloin inflaation ja vähennysoikeuden kanssa ne söi asuntolainasi. Nykyään maksat kaiken ihan itse, eikä inflaatio syö lainaasi, palkkasi ei nouse, etkä vähennä korkoja, vaan maksat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oma asunto on jo maksettu
Niin mitä sitten?
Jos muut asunnot eivät mene kaupaksi sinä ja muut osakkaat joudutte maksumiehiksi, katsos kun talo pitää pitää kunnossa, lämmittää jne. Ja jos vaikkapa 20 asunnon talosta on 10 tyhjillään niin muut osakkaat maksaa tietysti enemmän. Koittakaa nyt selvittää itsellenne asiat, ennen kuin tuommoiseen typerään loukkuun itsenne asetatte.
Höpö höpö, jokuhan ne asunnot omistaa, joita ei ole myyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun 1980-luvun lopussa korot olivat n. 18%. Siihen nähden n. yhden prosentin koronnousu on kuitenkin aika pikku juttu. Vaikka siihen (yhteen prossaan) tulisi 3-4% lisääkin, se olisi lähinnä paluuta normaaliin markkinatalouteen. Ei se, että korot olivat miinusmerkkisiä ole normaalia, kyseessä oli poikkeustilanne.
Tuolloin kerrostalokaksio oli euroissa 30 000 ja uusi rivitalokolmio 60 000, nyt pyydetään 200 000 euroa vähintään.
Ei ne nyt ihan niin halpoja olleet, ainakaan isommissa kaupungeissa. Mutta ihan hyvä pointti. Ei silti muuta sitä tosiasiaa, että miinusmerkkiset korot ovat olleet ainutlaatuinen anomalia joka ei todennäköisesti tule ihan lähitulevaisuudessa toistumaan. Ja juuri ne nollakorot ovat osaltaan nostaneet asuntojen hintoja.
Uudessa yhtiössä kerrostalossa, 80 luvun lopussa, kaksio maksoi 500 000 markkaa Vantaalla.
Joku piti hulluutena maksaa asunnosta puoli miljoonaa markkaa = 84000 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun 1980-luvun lopussa korot olivat n. 18%. Siihen nähden n. yhden prosentin koronnousu on kuitenkin aika pikku juttu. Vaikka siihen (yhteen prossaan) tulisi 3-4% lisääkin, se olisi lähinnä paluuta normaaliin markkinatalouteen. Ei se, että korot olivat miinusmerkkisiä ole normaalia, kyseessä oli poikkeustilanne.
Tuolloin kerrostalokaksio oli euroissa 30 000 ja uusi rivitalokolmio 60 000, nyt pyydetään 200 000 euroa vähintään.
Ei ne nyt ihan niin halpoja olleet, ainakaan isommissa kaupungeissa. Mutta ihan hyvä pointti. Ei silti muuta sitä tosiasiaa, että miinusmerkkiset korot ovat olleet ainutlaatuinen anomalia joka ei todennäköisesti tule ihan lähitulevaisuudessa toistumaan. Ja juuri ne nollakorot ovat osaltaan nostaneet asuntojen hintoja.
-98 maksettiin neliöstä 100 tonnia euroiksi muutettuna.
Jos taloyhtiössä on paljon sijoittajia, heidän tumpeloinnit lankeaa muille asukkaille yhtiövastikkeista.
Osakkeen omistajan lainat taas ovat pankkien riskinä, ei muiden asukkaiden. Jos nyt sitten sijoittajalta menee osake alta, jää tietenkin osakkeen yhtiövastikkeet muiden maksettaviksi, mutta tähän menee aikaa, kunnes osake on pankin ja/tai myyty. Rästi vastikkeet on suoraan muiden maksettava ensin ja perintä perii takaisin, jos saa.