Asunnon hinnasta 60% taloyhtiölainaa ja nyt korot nousee, rahoitusvastike nousee kohta kun raketti monilla
Nyt ne massiiviset yhtiölainaosuusriskit sitten realisoituu, ja moni maksaa vasta korkoja kun ekat vuodet lyhennysvapaata. Kuka näitä ostaa sitten kun lyhennykset alkaa ja pitää päästä eroon? Markkinat on kohta täynnä lähes uusia asuntoja joissa kulut karmeat
Kommentit (1761)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille
Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.
Ei taloyhtiö mitään lunasta, se ottaa asunnon haltuunsa ja vuokraa sen ja maksaa lainarästejä vuokratuloilla.
Kuka vuokraisi Kruunuvuorenrannasta 3h+k asunnon, jos se pääomalyhennys (tai se vuokra) olisi 2300 euroa kuukaudessa.
Ei kukaan ole niin tyhmäMinkälaisella vuokralla kuvittelisit saavasi 775 000 € arvoisen asunnon hallintaasi? Ei tuollaista arvoasuntoa millään 900 € vuokralla saa! Kannattaa katsella jotain kaupungin vuokralääviä Itä-Helsingistä sillä hinnalla. Tuollaisen asunnon vuokra on ihan helposti pari tonnia. Jo ihan ilman mitään korkojen nousua.
Harvassa ne ihmiset jotka ovat valmiita maksamaan tuhansia vuokraa. Se on 900e tai ei mitään
Tässä yksi esimerkki. Otat pankista lainaa 40% ja loput 60% on yhtiölainaa.
Osassa yhtiölainaa pitää alkaa lyhentämään heti ja toisessa vasta 2-vuoden jälkeen.
Maksettavaksi tulee kaksi lainaa sekä vastike.
Pasaati-talo, asunto B 51, 55 m2
Velaton hinta364 108
Myyntihinta145 643
Neliöhinta6 620,15 / m2
Velkaosuus218 465
Rahoitusmuoto
Rakennusvaiheessa omarahoitus 40 % ja yhtiölaina 60 %. HUOM! Kaikki hinnat ovat tässä vaiheessa arviohintoja, jotka voivat muuttua myötäsuunnittelun sekä hankkeen muiden vaiheiden myötä. Lopulliset suunnitelmat ja hankinta-arvon hyväksyy kaupungin Hitas-työryhmä hankkeen suunnitelmien täsmennettyä.
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16776560
Kustannuksia pitäisikin jakaa kaikkien kesken, eikä niin että viimeinen, ja yeensä köyhin joutuu maksumieheksi.
Miksi aina niin että pankin on saatava omansa ja vähän päälle vaikka tilanne olisi mikä? Mitäpä jos pankki ottaisikin vähän vähemmän, jolloin loppupäässäkin maksettaisiin vähän vähemmän?
Yhtiölaina ei ole lasku toimeentulotuessa.
Kerrostalossa osakkaat ovat vastuussa toisten osakkaiden yhtiölainoista. Ei riitä, että maksaa oman lainansa.
Yhtiölainaan ei saa lyhennysvapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, taloyhtiö ottaa kaikki velkaiset asunnot haltuunsa ja vuokraa maksukyvyllisille
Taloyhtiö muodostuu osakkaista, jotka ovat siis niitä ihmisiä joilla on asunto-osake taloyhtiössä. Eli niitä joilla on myös itsellään asuntolaina ja taloyhtiölaina. Miten kuvittelet että osakkaat voivat lunastaa itselleen maksuvaikeuksissa olevien asunnot? Kun hädin tuskin pystyy omaa velkaa maksamaan? Ei se taloyhtiö ole mikään irrallinen ulkopuolinen taho.
Ei taloyhtiö mitään lunasta, se ottaa asunnon haltuunsa ja vuokraa sen ja maksaa lainarästejä vuokratuloilla.
Kuka vuokraisi Kruunuvuorenrannasta 3h+k asunnon, jos se pääomalyhennys (tai se vuokra) olisi 2300 euroa kuukaudessa.
Ei kukaan ole niin tyhmäMinkälaisella vuokralla kuvittelisit saavasi 775 000 € arvoisen asunnon hallintaasi? Ei tuollaista arvoasuntoa millään 900 € vuokralla saa! Kannattaa katsella jotain kaupungin vuokralääviä Itä-Helsingistä sillä hinnalla. Tuollaisen asunnon vuokra on ihan helposti pari tonnia. Jo ihan ilman mitään korkojen nousua.
Harvassa ne ihmiset jotka ovat valmiita maksamaan tuhansia vuokraa. Se on 900e tai ei mitään
Harvassa on ihmiset jotka asuu 775 000 € asunnoissa ylipäätään. Ei riitä ihan tavallisella keskiluokkaisella rahkeet tuollaiseen luksuskämppään. Suurin osa suomalaisista asuu asunnoissa joiden arvo ei ole puoltakaan tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Oli talous mikä hyvänsä, aina täällä heikkolahjaiset inisevät ja vesi kielellä odottelevat asuntojen hintaromahdusta, jota ei tule koskaan.
Itse ostin ensiasunnon 1992 edullisella korolla 13,6% ja selvisin siitäkin. Nykyään korot on tasolla 2%, joten on niillä vara noustakin.
Yhtiölainassa ei ole lyhennysvapaavuosia. Kyllä sitä maksetaan pois jo ekasta vastikkeesta.
Kun korkoja vertaillaan, on hyvä vertailla myös lainojen suuruuksia. Nykysin ihmisillä on keskimäärin suuremmat lainat kuin 90-luvulla. Nuoret perheet ovat muuttaneet suoraan unelma-asuntoihinsa, eikä ole muuttaneet pikkuhiljaa parempiin, kuten aikaisemmin oli tapana. Lisäksi tämän ketjun yhtiölaina, joka tuntuu hämäävän osaa ihmisistä. Meidän kaupungissa vanhasta, hyväkuntoisesta kerrostaloasunnosta on vaikea saada 300 tuhatta, mutta uusia myydään 600 tuhannella (sijainti ja koko sama). Tuossa ei ole analyyttisesti ajatellen mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä yksi esimerkki. Otat pankista lainaa 40% ja loput 60% on yhtiölainaa.
Osassa yhtiölainaa pitää alkaa lyhentämään heti ja toisessa vasta 2-vuoden jälkeen.Maksettavaksi tulee kaksi lainaa sekä vastike.
Pasaati-talo, asunto B 51, 55 m2
Velaton hinta364 108
Myyntihinta145 643
Neliöhinta6 620,15 / m2
Velkaosuus218 465Rahoitusmuoto
Rakennusvaiheessa omarahoitus 40 % ja yhtiölaina 60 %. HUOM! Kaikki hinnat ovat tässä vaiheessa arviohintoja, jotka voivat muuttua myötäsuunnittelun sekä hankkeen muiden vaiheiden myötä. Lopulliset suunnitelmat ja hankinta-arvon hyväksyy kaupungin Hitas-työryhmä hankkeen suunnitelmien täsmennettyä.https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/helsinki/16776560
Mitä se käytännössä tarkoittaa.
Rahoitusvastike 974,11 / kk
Hoitovastike 373,45 / kk
Yhtiövastike 1 347,56 / kk
Yhtiövastike1 347,56 / kk + pankin asuntolaina 750/kk
Maailmanlaajuinen lama on tulossa ja irtisanomiset.
Asumistuessa yhtiölaina on lasku, mutta toimeentulotuessa ei ole eli ei saa lääkkeisiin ja ruokaan rahaa irtisanomistilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Luulene ettei nykyajan 50+ ikäinen ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään. Se sukupolvi on pullamössöä.
Luulo ei ole tiedon väärti. 50+ ikäiset ovat nähneet pahemmat ajat, kun näkivät ja moni kokikin 90 luvun laman, jolloin ihmiset joutuivat kahden asunnon loukkuun ja asuntolainan korot olivat jopa 15-16%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli talous mikä hyvänsä, aina täällä heikkolahjaiset inisevät ja vesi kielellä odottelevat asuntojen hintaromahdusta, jota ei tule koskaan.
Itse ostin ensiasunnon 1992 edullisella korolla 13,6% ja selvisin siitäkin. Nykyään korot on tasolla 2%, joten on niillä vara noustakin.
Yhtiölainassa ei ole lyhennysvapaavuosia. Kyllä sitä maksetaan pois jo ekasta vastikkeesta.
Kun korkoja vertaillaan, on hyvä vertailla myös lainojen suuruuksia. Nykysin ihmisillä on keskimäärin suuremmat lainat kuin 90-luvulla. Nuoret perheet ovat muuttaneet suoraan unelma-asuntoihinsa, eikä ole muuttaneet pikkuhiljaa parempiin, kuten aikaisemmin oli tapana. Lisäksi tämän ketjun yhtiölaina, joka tuntuu hämäävän osaa ihmisistä. Meidän kaupungissa vanhasta, hyväkuntoisesta kerrostaloasunnosta on vaikea saada 300 tuhatta, mutta uusia myydään 600 tuhannella (sijainti ja koko sama). Tuossa ei ole analyyttisesti ajatellen mitään järkeä.
Ei se noin yksinkertaista ole. Ennen nuorilla oli varaa ostaa pieni asunto. Nyt ei saa edes lainaa ennen kuin on valmistunut ja töissä vähintään 5-vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli talous mikä hyvänsä, aina täällä heikkolahjaiset inisevät ja vesi kielellä odottelevat asuntojen hintaromahdusta, jota ei tule koskaan.
Itse ostin ensiasunnon 1992 edullisella korolla 13,6% ja selvisin siitäkin. Nykyään korot on tasolla 2%, joten on niillä vara noustakin.
Yhtiölainassa ei ole lyhennysvapaavuosia. Kyllä sitä maksetaan pois jo ekasta vastikkeesta.
Kun korkoja vertaillaan, on hyvä vertailla myös lainojen suuruuksia. Nykysin ihmisillä on keskimäärin suuremmat lainat kuin 90-luvulla. Nuoret perheet ovat muuttaneet suoraan unelma-asuntoihinsa, eikä ole muuttaneet pikkuhiljaa parempiin, kuten aikaisemmin oli tapana. Lisäksi tämän ketjun yhtiölaina, joka tuntuu hämäävän osaa ihmisistä. Meidän kaupungissa vanhasta, hyväkuntoisesta kerrostaloasunnosta on vaikea saada 300 tuhatta, mutta uusia myydään 600 tuhannella (sijainti ja koko sama). Tuossa ei ole analyyttisesti ajatellen mitään järkeä.
Ei se noin yksinkertaista ole. Ennen nuorilla oli varaa ostaa pieni asunto. Nyt ei saa edes lainaa ennen kuin on valmistunut ja töissä vähintään 5-vuotta.
Ei sitä ennenkään saanut lainaa, jos ei ollut alkupääomaa ja vakituista työpaikkaa. Päinvastoin. Ennen lainaa oli erittäin vaikea saada, vaikka korot olivat korkealla. Nyt on helppo saada lainaa, joten asuntojen hinnat ovat karanneet.
Ketjua lukiessa huomaa miten pihalla moni asunnonostaja on. Eniten huvittaa puhe yhtiöstä joka tulee apuun, se samainen mystinen yhtiö ilmaantuu joka keskusteluun.
Sanon perusasiat vielä kerran.
Asunto-osakeyhtiö on osakkaiden muodostama yhtiö. Asun rivariyhtiössä, josta omistan 80 neliön kolmion, meitä on yhtiössä seitsemän osakasta ja me seitsemän vastaamme tämän yhtiön kaikista kuluista. Eli jos jotain tapahtuu, katse siirtyy lompakkoomme välittömästi. Me vastaamme siitä, että yhtiön kulut tulee maksetuksi ja jotain jää korjauksiinkin. Isot korjaukset rahoitamme, olemme niin päättäneet, tapauskohtaisesti. Esim. minä maksan heti pois, joku muu ottaa rahoitusvastikkeena hoitovastikkeen lisäksi ja maksaa oman osansa vähitellen.
Kun kyse on taloyhtiölainalla ostetusta osakkeesta, on hätä käsillä siinä vaiheessa jos talon asuntoja ei saada myytyä, useimmiten rakennuttaja yhtiö menee konkkaan ja hupsista vaan. Talohan on pidettävä lämpimänä, korot ja lyhennykset pankille maksettava jne. Ja jos maksajia on suunnitellun 40 sijasta 18, voi jokainen laskea mitä tapahtuu.
Itseä huolestuttaa sähkölaskujen korotukset enempi .
Ruotsin esikaupunkialueilla ei ole erityistä sähkölaskua vaan se sisätyy vuokraan!Kukas nekin sähköt maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kela maksaa no problem! Jääkiekko!
ei Kelakaan enöää masa kun kustannukset menee yli rajojen.
olipas joku sugar daddy, vaikka Halla-aho jelppaamassa
Kyllä se kela vaan maksaa, jopa asunto ja autolainojen lyhennykset vaikkei siitä huudella. Hakemusta vaan sinne niin helpottaa ja jää kivasti rahaa vaikka etelän matkaan.
No ei se kyllä maksa, vaikka sinä täällä kuinka huutelisit.
Vierailija kirjoitti:
Kela maksaa no problem! Jääkiekko!
Ei maksa lyhennyksiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulene ettei nykyajan 50+ ikäinen ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään. Se sukupolvi on pullamössöä.
Luulo ei ole tiedon väärti. 50+ ikäiset ovat nähneet pahemmat ajat, kun näkivät ja moni kokikin 90 luvun laman, jolloin ihmiset joutuivat kahden asunnon loukkuun ja asuntolainan korot olivat jopa 15-16%.
Pääsi vähällä jos korko oli VAIN 15-16 %, useimmilla se oli yli 19 %.
Mitta silloin oli loppuviimeksi maailmantilanne paljon helpompi kuin nyt. Korona ja sota ovat ajaneet talouden turbulenssiin josta ei kukaan osaa sanoa miten ja milloin tasaantuu. Ja taloyhtiölainat on vielä erikseen, niitä ei ollut, eli ostaja vastasi vain omasta lainastaan, taloyhtiölainalla ostetuista (ja vaikka itse olisikin kaiken maksanut) tilanne on ihan toinen.
Sääliksi käy!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulene ettei nykyajan 50+ ikäinen ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään. Se sukupolvi on pullamössöä.
Luulo ei ole tiedon väärti. 50+ ikäiset ovat nähneet pahemmat ajat, kun näkivät ja moni kokikin 90 luvun laman, jolloin ihmiset joutuivat kahden asunnon loukkuun ja asuntolainan korot olivat jopa 15-16%.
Pääsi vähällä jos korko oli VAIN 15-16 %, useimmilla se oli yli 19 %.
Mitta silloin oli loppuviimeksi maailmantilanne paljon helpompi kuin nyt. Korona ja sota ovat ajaneet talouden turbulenssiin josta ei kukaan osaa sanoa miten ja milloin tasaantuu. Ja taloyhtiölainat on vielä erikseen, niitä ei ollut, eli ostaja vastasi vain omasta lainastaan, taloyhtiölainalla ostetuista (ja vaikka itse olisikin kaiken maksanut) tilanne on ihan toinen.
Sääliksi käy!
Yritätkö väittää että nykyisin taloudessa menee huonommin kuin 90-luvun lamassa? En usko
Vierailija kirjoitti:
Itseä huolestuttaa sähkölaskujen korotukset enempi .
Ruotsin esikaupunkialueilla ei ole erityistä sähkölaskua vaan se sisätyy vuokraan!Kukas nekin sähköt maksaa?
No ne vuokralaiset tietysti, mitä sinä luulit, keijinko luulit maksavan?
En edes suostuisi moiseen, vuokraan lasketaan AINA kaikki yläkanttiin, joten jos maksat itse sähkön sinulla on jopa mahdollisuus vaikuttaa laskuun. Sama vesimaksujen kanssa, huoneistokohtainen mittari on hyvä, tiedät mistä maksat, etkä maksa naapurin laskuja.
Voi hyvänen aika, ei niissä ole omistajaa, katsos kun tilanne juuri johtuu siitä, ettei rakennusyhtiö saa niitä myytyä. Kutsu minut paikalle kun otatte haltuun rakennuttajayhtiöltä 10 asuntoa, maksaa teidän ne pitää, muutoin ette niitä haltuun saa. Toivottavasti olet rikas, tyhmä sinä ainakin olet, jos olet ostanut asunnon taloyhtiölainalla noin huonoilla tiedoilla ja huonolla ymmärryksellä. Oikein säälittää.