Voisiko Suomessa elää ruoan suhteen täysin omavaraisesti maaseudulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Jotenkin jännää, että nykyään on aika paljon vegaaneja, mutta sitten kun joku haluaa mahdollisimman omavaraiseksi, aletaan taivastella, että mistä saat maitoa ja lihaa. Siis toki omavarainenkin voi olla sekasyöjä, mutta eiköhän nyt olisi aika paljon helpompaa alkaa vegaaniksi. Kai.

Ehdottomasti ei. Sekasyöjänä omavaraisuus on Suomen oloissa paljon helpompaa kuin vegaanina. Mikäli kasvissyöjänä olisi helpommin selvinnyt niin ei kukaan olisi historiassa elukoita pitänyt. Ruoan tuottaminen oli valtavan suuri haaste ja silti tuli katovuosia ja nälänhätää. Ei sitä lihaa kasvatettu nautiskelun takia vaan välttämättömyytenä. Toki ei sitä lihaa myöskään joka päivä syöty. Kerran viikossa on lähempänä totuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Hevosvetoiset koneet ovat todella yksinkertaista rautaa, mikään tuollainen ei nousisi ongelmaksi, vaan taitojen puute. Jonkun verran on kuitenkin hyvin taitavia ja osaavia ihmisiä edelleen, jotka osaavat tehdä oikeastaan mitä tahansa koneisiin, maatalouteen ja viljelemiseen liittyvää. Itse en ole luonnonlahjakkuus, vaan olen oppinut tarvittavia taitoja pienestä pitäen. Koneita en osaa valmistaa enkä korjata.

Kokeile nyt ensi alkuun vaikka takoa hevosenkenkä. Tule sen jälkeen kertomaan miten helppoa on tehdä kyntöaura.

Niin ja tietysti pitää ensin polttaa tarvittavat hiilet miilussa ja rakentaa ahjo sitä raudan taontaa varten. Eihän omavaraistaloudessa voi kaikkea valmiina kaupasta ostaa. Halvemmalla sitä saisi ne ruoat valmiina muuten.

Juurihan kerroin, että itse en osaa takoa rautaa, vaikka olisi kuinka yksinkertaista rautaa, sen sijaan hevosen kengittämisestä on kyllä kokemusta ja vuolusta myös. Mieheltä varmaan onnistuisi tuo kyntöaurankin takominen ja meidän tilalta löytyy sepän paja. Tämä tila on ollut aikoinaan suuri eli tiiletkin talousrakennuksiin tehtiin itse. Niitä on vielä tuolla kuivassa tallessa, nostelin sinne kun ovat hienoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani elivät omavaraisesti maatilallaan, missä on erittäin hyvää ja viljavaa maata, järvi ja kaivo, metsästä polttopuut. Suolan ostivat muualta. 80-luvulla vasta tuli tilalle sähköt. Oli kaksi suomenkarjan lehmää, kesäsika, kesäkanoja, kissa ja koira. Proteiini tuli pääasiassa kalasta.

Joten miksipä se ei onnistuisi nykyäänkin.

Teoriassa onnistuisi mutta ihmiset eivät viitsi viljellä edes salaattia ja tomaattia omaan tarpeeseen, vaikka olisi mahdollisuus. Marketista haetaan ihan kaikki ja muuten laiskotellaan.

Ruuan kallistuminen saattaa muuttaa asiaa jonkun verran, jos vain on maata mitä viljellä. 

Ei ruoan hinta niin paljon kalliimmaksi muutu. Tällä hetkellä tuhat kiloa vehnää maksaa noin 400 euroa. Sen saman tuhanen kilon tuottaminen omavaraisella pientilalla on hitokseen suuren työn takana! Niin ja keskimäärin suomalainen syö viljoja alle 100 kg vuodessa. Siitä voi laskea, että vuoden tarpeisiin viljaa olisi mahdollista ostaa 40 eurolla! Tehomaatalous on yksinkertaisesti niin järkyttävän paljon tehokkaampaa kuin pienviljely, ettei sitä ihmisen aivot meinaa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani elivät omavaraisesti maatilallaan, missä on erittäin hyvää ja viljavaa maata, järvi ja kaivo, metsästä polttopuut. Suolan ostivat muualta. 80-luvulla vasta tuli tilalle sähköt. Oli kaksi suomenkarjan lehmää, kesäsika, kesäkanoja, kissa ja koira. Proteiini tuli pääasiassa kalasta.

Joten miksipä se ei onnistuisi nykyäänkin.

Teoriassa onnistuisi mutta ihmiset eivät viitsi viljellä edes salaattia ja tomaattia omaan tarpeeseen, vaikka olisi mahdollisuus. Marketista haetaan ihan kaikki ja muuten laiskotellaan.

Ruuan kallistuminen saattaa muuttaa asiaa jonkun verran, jos vain on maata mitä viljellä. 

Ei ruoan hinta niin paljon kalliimmaksi muutu. Tällä hetkellä tuhat kiloa vehnää maksaa noin 400 euroa. Sen saman tuhanen kilon tuottaminen omavaraisella pientilalla on hitokseen suuren työn takana! Niin ja keskimäärin suomalainen syö viljoja alle 100 kg vuodessa. Siitä voi laskea, että vuoden tarpeisiin viljaa olisi mahdollista ostaa 40 eurolla! Tehomaatalous on yksinkertaisesti niin järkyttävän paljon tehokkaampaa kuin pienviljely, ettei sitä ihmisen aivot meinaa ymmärtää.

Noita kahta ei oikein voikaan verrata, maailma on niin paljon muuttunut. Pakon edessä omavaraisuus kyllä onnistuisi, jos vain on enää ketään, joka tietää mitä tehdä. Esimerkiksi tuo puheena ollut taonta on harvojen taito, se on muuten helkkarin raskasta hommaa. Ei tarvitse rakentaa ylävartaloon lihaksia erikseen.

Ei voi. Vaikka metsästää ja kalastaa, niin silti mä ainakin tarvisin kaupasta suolaa, sokeria, kahvia, hiivaa, voita ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Jotenkin jännää, että nykyään on aika paljon vegaaneja, mutta sitten kun joku haluaa mahdollisimman omavaraiseksi, aletaan taivastella, että mistä saat maitoa ja lihaa. Siis toki omavarainenkin voi olla sekasyöjä, mutta eiköhän nyt olisi aika paljon helpompaa alkaa vegaaniksi. Kai.

Ehdottomasti ei. Sekasyöjänä omavaraisuus on Suomen oloissa paljon helpompaa kuin vegaanina. Mikäli kasvissyöjänä olisi helpommin selvinnyt niin ei kukaan olisi historiassa elukoita pitänyt. Ruoan tuottaminen oli valtavan suuri haaste ja silti tuli katovuosia ja nälänhätää. Ei sitä lihaa kasvatettu nautiskelun takia vaan välttämättömyytenä. Toki ei sitä lihaa myöskään joka päivä syöty. Kerran viikossa on lähempänä totuutta.

Sekasyöminen on myös maailman mittakaavassa järkevää, kun märehtijä muuttaa joutomaat ravinnoksi kuten joku jo huomautti. Sekasyömisellä myös luonnon monimuotoisuus säilyy eli meillähän olisi pelkkää synkkää kuusikkoa ja risukkoa ilman karjataloutta. Hyvästi perhoset, monet linnut ja hyönteiset ilman karjaa.

Tuota viimeisintä luontoväki ei ole oikein sisäistänyt, vaikka tutkijat ovat kyllä siitäkin puhuneet.

Pienen karjan ja hevosen ruoan kasvattaminen ja kokoaminen käsi/hevostyönä on niin hirveä homma, että sitä ei äkkinäinen käsitä.

Hevonen tarvitseekin jo parempaa ruokaa kuin lehmä tai varsinkin vuohet/lampaat.

Pientilallisten elämäntapa perustui myös sellaiseen lapsityövoiman käyttöön, että vähemmästäkin nykyaikana lasu tehtäisiin.

Kyllä omavaraistelijan kannattaa keskittyä juurikasveihin, marjoihin yms.

Vilja on järjettömän työlästä ilman koneita.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Heh, olet lapsena "tehnyt työtä" pientilalla. Noh, aika kultaa muistot, ajatteleppa ite nyt aikuisena, miten "mukavaa" hommaa se on ollut.  Siihen on syynsä, että isommat tilat hiljalleen hankkivat koneita ja pientiloille ei löytynyt jatkajia ja pientilojen pihapiirit ovat nykyisin niitä mummonmökkejä isompien maatilojen liepeillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siihen ennenvanhaan pystyttiin kun ei ollut edes koneitat tai sähköä ja lapsia oli iso liuta joka tönössä, niin miksi ei nykyään? Kaikki tieto on netissä ja aurinkopaneeleilla saa sähköäkin ekologisesti ja omavaraisesti. Suolaa joutuu tosiaan ostamaan, kuten silloin ennenvanhaankin. Vaihtotalous on myös hyvä konsti saada ruokaan vaihtelua, niin sitä ennenkin tehtiin, jos mulla on tätä, ja naapurilla tota, niin vaihdetaan osa, niin molemmilla on molempia.

Kannustan tutustumaan eläinten pitämiseen liittyviin säädöksiin. Minäkin kasvoin maaseudulla, missä lähitaloissa pärjättiin neljällä lehmällä. EU:hun liittymisen jälkeen se oli mahdotonta. Vaihtoehtona oli joko luopua karjankasvatuksesta tai hankkia niitä paljon. Olin silloin sen verran nuori, etten ymmärtänyt rakennemuutosta ja miksi niin tapahtui, mutta nykyisin en tiedä yhtäkään pientilallista. Eikä kyllä paljon näy lehmiä laitumella, kun Suomessa ajelee.

Omavaraisuus on eri asia kuin toimeentulo, josta saa palkankin. Omavaraisuuteen riittää yksi lehmä.

Lehmiä ei näy paljon laitumella mutta vastahan se tuli pakolliseksi että lehmät on päästettävä ulkoilemaan joka kesä. Älytöntä, miten niitä on saanut pitää tähän asti. Aina sisällä. Aina... 

Asun maalla. Nykyisin lypsylehmät elävät pihattonavetoissa, joissa ne liikkuvat vapaasti 24/7/365. Tilat ovat valoisia ja ilmastoituja - ja laitumelle/ulos pääsee, jos sijaitsee sellaisessa paikassa, että ulkoilu on mahdollista.  Vanhan ajan navetassa se lehmä oli pimeässä kytkettynä lokakuulta toukokuulle. 

Assburger kirjoitti:

Pienen karjan ja hevosen ruoan kasvattaminen ja kokoaminen käsi/hevostyönä on niin hirveä homma, että sitä ei äkkinäinen käsitä.

Hevonen tarvitseekin jo parempaa ruokaa kuin lehmä tai varsinkin vuohet/lampaat.

Pientilallisten elämäntapa perustui myös sellaiseen lapsityövoiman käyttöön, että vähemmästäkin nykyaikana lasu tehtäisiin.

Kyllä omavaraistelijan kannattaa keskittyä juurikasveihin, marjoihin yms.

Vilja on järjettömän työlästä ilman koneita.

Sillä tavalla hevosta ja märehtijöitä ei ruokittu kuin nykyään eli hevosille syötettiin paljon myös olkea. Oli myös yhteisiä hevosia jolloin oman vuoron tullessa oli varastossa ylivuotista heinää.

Vaan kyllöhän se hevonen oli isoisälle enemmän lemmikkiylellisyys muutenkin. Olisi ollut helppo lainata hevosta suuremmalta tilalta. Mutta se ei ole oma Poku, yhtä tärkeä kuin koira ja kissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Huomaa kyllä, että et tunne asiaa. 

Kirjoitin tuossa isovanhemmistani. Lehmä pidettiin ummessa talvikauden, ettei se syö niin paljon. Sille tehtiin heinä käsin eli viikatteella niittämällä. Suomenkarjan lehmät laidunsivat metsässä, ne syövät jopa vesakoita. Vasikka myytiin pois. Maidosta tehtiin juustoa ja myytiin voita kesäasukkaille, voi kirnuttiin itse. Siitä ja käsitöistä sekä tuohitöistä saatiin vähän rahaa ostaa tarvikkeita, mutta esimerkiksi puutavaran osalta oma metsä antoi puut, kenttäsahuri saapui sahaamaan (kuten muuten meilläkin tapahtuu edelleen). Kesäpossun syömiset tulivat omilta viljelyksiltä. Kalan lisäksi syötiin paljon perunaa, sipulia, kalaa ja ruista, mummon ruisleipä on parasta mitä olen eläissäni saanut kuten hänen tekemänsä paistetut perunat, jotka paistettiin itse kirnutussa voissa. Ruokajuomana oli viinimarjamehua, sekin omista pensaista.

On jotenkin käsittämätöntä, että joku ei usko, että tuollaista elämää voi elää. Voisi elää tänäkin päivänä, mutta ei tietenkään näillä tiedoilla mitä täällä on. Eli tietoa ei ole lainkaan. Taitojahan tuo vaatii monenlaisia. Niitä on ainakin viljelijöillä, jollainen itsekin olen. Omistan tuon isovanhempien paikan, mutta asun mieheni kotitilalla.

Olen itsekin maatilalta kotoisin ja asun maalla. Pientilat käytännössä katosivat 1960-luvun jälkeen. Taidot ja osaaminen ovat hävinneet nuoremmilta ikäluokilta lähes kokonaan. Esim. työhevoset olivat omalle ukilleni olleet arvokasta omaisuutta, jotka olivat tilallisen parhaat työkaverit pelloilla ja metsässä. Silti hän hankki traktorin 1950-luvulla. Ennen vanhaan (ennen sotia) maatiloilla käytettiin omien parin rengin ja piian lisäksi runsaasti kausityövoimaa, sitä maaseudun tilatonta väestöä. Yhden perheen voimin ei kovin isoa tilaa ja laajaa tuotantoa pyöritetä tai sitten lasten täytyy jäädä tilalle työvoimaksi.

Jos valitse omavaraistalouden elämäntavakseen ja tietää, mistä kaikesta voi luopua, niin se on sitten täysin eri juttu. Osaamista täytyy kuitenkin olla todella paljon, ei onnistu, jos vain päättää muuttaa kaupungista mummonmökkiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos siihen ennenvanhaan pystyttiin kun ei ollut edes koneitat tai sähköä ja lapsia oli iso liuta joka tönössä, niin miksi ei nykyään? Kaikki tieto on netissä ja aurinkopaneeleilla saa sähköäkin ekologisesti ja omavaraisesti. Suolaa joutuu tosiaan ostamaan, kuten silloin ennenvanhaankin. Vaihtotalous on myös hyvä konsti saada ruokaan vaihtelua, niin sitä ennenkin tehtiin, jos mulla on tätä, ja naapurilla tota, niin vaihdetaan osa, niin molemmilla on molempia.

Kannustan tutustumaan eläinten pitämiseen liittyviin säädöksiin. Minäkin kasvoin maaseudulla, missä lähitaloissa pärjättiin neljällä lehmällä. EU:hun liittymisen jälkeen se oli mahdotonta. Vaihtoehtona oli joko luopua karjankasvatuksesta tai hankkia niitä paljon. Olin silloin sen verran nuori, etten ymmärtänyt rakennemuutosta ja miksi niin tapahtui, mutta nykyisin en tiedä yhtäkään pientilallista. Eikä kyllä paljon näy lehmiä laitumella, kun Suomessa ajelee.

Omavaraisuus on eri asia kuin toimeentulo, josta saa palkankin. Omavaraisuuteen riittää yksi lehmä.

Lehmiä ei näy paljon laitumella mutta vastahan se tuli pakolliseksi että lehmät on päästettävä ulkoilemaan joka kesä. Älytöntä, miten niitä on saanut pitää tähän asti. Aina sisällä. Aina... 

Asun maalla. Nykyisin lypsylehmät elävät pihattonavetoissa, joissa ne liikkuvat vapaasti 24/7/365. Tilat ovat valoisia ja ilmastoituja - ja laitumelle/ulos pääsee, jos sijaitsee sellaisessa paikassa, että ulkoilu on mahdollista.  Vanhan ajan navetassa se lehmä oli pimeässä kytkettynä lokakuulta toukokuulle. 

Sama meillä. Naapurin mökkiläisperhe olisi halunnut tulla kuvaamaan, miten karja pääsee talven jälkeen laitumelle ja oli pakko tunnustaa, ettei lehmät  poukkoile ympäriinsä riehaantuneina, koska ovet ulos on olleet auki koko talven. Lisäksi meillä on huomattu, että vaikka koko nuorkarja ulkoilee kesän kauempana navetasta, niin osa lypsylehmistä ei halua mennä ulos, vaikka se olisi mahdollista. Oman makuupaikan pehmeä patja näyttää houkuttelevan enemmän kuin nurmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Hevosvetoiset koneet ovat todella yksinkertaista rautaa, mikään tuollainen ei nousisi ongelmaksi, vaan taitojen puute. Jonkun verran on kuitenkin hyvin taitavia ja osaavia ihmisiä edelleen, jotka osaavat tehdä oikeastaan mitä tahansa koneisiin, maatalouteen ja viljelemiseen liittyvää. Itse en ole luonnonlahjakkuus, vaan olen oppinut tarvittavia taitoja pienestä pitäen. Koneita en osaa valmistaa enkä korjata.

Ja mistä sinä saisit sitä rautaa auroihin, ei taida olla kaupan Hankkijan hyllyillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten kyllä mutta traktorit, leikkuupuimurit, yms tarvitsevat öljypohjaisia polttoaineita, lisäksi tarvitaan erilaisia pakkausmuoveja (jotka on tehty öljystä) ja noita öljylähteitä ei Suomessa ole. Taidetaan tarvita myös ammoniakkia ja fosfaatteja keinolannotteisiinkin.

Kun ruokaa tuotetaan vain omalle perheelle, ei siinä mitään koneita tarvita. Et ilmeisesti ymmärtänyt, että nyt ei puhuta ammattiviljelystä vaan kotitarvetuotannosta. Ja liha on oleellinen osa hyvää ruokavaliota, viljat vähemmän tärkeitä.

Näin on... yhden perheen pellon kuokkii vaikka käsin, mutta onhan noita jyrsimiäkin. Riittää aivan hyvin. 

Pellot lannoittuu jos omistaa kanoja, tai vuohia, tai lampaita tai lehmän. Ei tarvi ostaa lannoitteita yhtään vaan pskaa on siihen yhden perheen peltoon enemmän kuin riittävästi.

Jos sulla on eläimiä talvella, niin kesästä suurin osa menee niiden eläinten talvieväiden hankkimiseen. Lehmää ja hevosta varten tarvitset heinäpellon, jonka niität ja kuivatat heinät talveksi (ja säilytät sateensuojassa) . 

Ja tämäkö on sinusta ihan ylitsepääsemätön ponnistus? 🙄 Usko nyt, että kaikki eivät ole niin laiskoja ja saamattomia kuin sinä. Monet jopa nauttivat maataloustöistä.

Mutta syö sinä vaikka ötököitä ja labrassa tuotettua keinolihaa.

Nyt meni ohi. Olen ajanut traktoria heinäpellolla 9-vuotiaasta alkaen. Siihen aikaan (1970-luvulla) näki vielä paljon heinäseipäitä. Meillä oli alle 20 lehmää ja kyllä siinä heinäntekoviikkojen aikaan monta kuivaheinäpaalia tuli heiteltyä. Nykyisin koneyrittäjät urakoi heinät isoilla koneilla, jokaisella lypsykarjatilallakaan ei ole koneita heinänkorjuuseen, sillä tilat ovat erikoistuneet hyvin pitkälle.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on liian paljon väkeä että maatalous ja maaseutu voisi omavaraisesti jokaisen ruokkia jos vaikka lannoitteet loppuu. Tietysti Suomelta puuttuu omat öljylähteet että koneet pysyisi käynnissä mutta jos olisi se riittäisi mutta väkimäärä on liian suuri kiertoviljelyyn, karjanlantaa ei riitä joka pellolle.

Ihmisten lantaa pitäisi käyttää, jos tuohon joudutaan. Se käytettäisiin nurmille ja rehualalle. Biopolttoaineiden ansiosta öljylähteitä ei tarvita. Itsekin olen ajanut jo vuosia biopolttoaineella autoani, traktoreihin lähin tankkauspaikka on liian kaukana, mutta sekin varmaan tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Ihmiset ajavatkin isojen maatilojen luo tankille tulevaisuudessa.

Meillä traktorit tankataan tilalla, ei niiden kanssa sen kauemmas tarvitse mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Huomaa kyllä, että et tunne asiaa. 

Kirjoitin tuossa isovanhemmistani. Lehmä pidettiin ummessa talvikauden, ettei se syö niin paljon. Sille tehtiin heinä käsin eli viikatteella niittämällä. Suomenkarjan lehmät laidunsivat metsässä, ne syövät jopa vesakoita. Vasikka myytiin pois. Maidosta tehtiin juustoa ja myytiin voita kesäasukkaille, voi kirnuttiin itse. Siitä ja käsitöistä sekä tuohitöistä saatiin vähän rahaa ostaa tarvikkeita, mutta esimerkiksi puutavaran osalta oma metsä antoi puut, kenttäsahuri saapui sahaamaan (kuten muuten meilläkin tapahtuu edelleen). Kesäpossun syömiset tulivat omilta viljelyksiltä. Kalan lisäksi syötiin paljon perunaa, sipulia, kalaa ja ruista, mummon ruisleipä on parasta mitä olen eläissäni saanut kuten hänen tekemänsä paistetut perunat, jotka paistettiin itse kirnutussa voissa. Ruokajuomana oli viinimarjamehua, sekin omista pensaista.

On jotenkin käsittämätöntä, että joku ei usko, että tuollaista elämää voi elää. Voisi elää tänäkin päivänä, mutta ei tietenkään näillä tiedoilla mitä täällä on. Eli tietoa ei ole lainkaan. Taitojahan tuo vaatii monenlaisia. Niitä on ainakin viljelijöillä, jollainen itsekin olen. Omistan tuon isovanhempien paikan, mutta asun mieheni kotitilalla.

Olen itsekin maatilalta kotoisin ja asun maalla. Pientilat käytännössä katosivat 1960-luvun jälkeen. Taidot ja osaaminen ovat hävinneet nuoremmilta ikäluokilta lähes kokonaan. Esim. työhevoset olivat omalle ukilleni olleet arvokasta omaisuutta, jotka olivat tilallisen parhaat työkaverit pelloilla ja metsässä. Silti hän hankki traktorin 1950-luvulla. Ennen vanhaan (ennen sotia) maatiloilla käytettiin omien parin rengin ja piian lisäksi runsaasti kausityövoimaa, sitä maaseudun tilatonta väestöä. Yhden perheen voimin ei kovin isoa tilaa ja laajaa tuotantoa pyöritetä tai sitten lasten täytyy jäädä tilalle työvoimaksi.

Jos valitse omavaraistalouden elämäntavakseen ja tietää, mistä kaikesta voi luopua, niin se on sitten täysin eri juttu. Osaamista täytyy kuitenkin olla todella paljon, ei onnistu, jos vain päättää muuttaa kaupungista mummonmökkiin. 

Siitä olemme samaa mieltä, että omavaraistalous onnistuisi hyvin harvalta nykyään. Ja omissa puheenvuoroissani käsittelin olisiko se lainkaan mahdollista. Totta kai olisi. Itse asiassa traktoreiden ja keinolannoitteiden aikaa on eletty vähemmän kuin vaihdantatalouteen ja omavaraisuuteen perustuvaa aikaa.

Sinun kokemuksesi maatilasta on isomman tilan kuin minun isovanhempieni. Siellä ei ollut renkejä tai piikoja eikä ollut lapsiakaan kuin yksi. Silti pärjättiin. Mieheni tila jota nyt viljelemme on sellainen missä oli renkejä, piikoja, kaikenlaiset koneet, pelit ja vehkeet ensimmäisten joukossa. Aikansa suurtila, nykyisin keskikokoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on liian paljon väkeä että maatalous ja maaseutu voisi omavaraisesti jokaisen ruokkia jos vaikka lannoitteet loppuu. Tietysti Suomelta puuttuu omat öljylähteet että koneet pysyisi käynnissä mutta jos olisi se riittäisi mutta väkimäärä on liian suuri kiertoviljelyyn, karjanlantaa ei riitä joka pellolle.

Ihmisten lantaa pitäisi käyttää, jos tuohon joudutaan. Se käytettäisiin nurmille ja rehualalle. Biopolttoaineiden ansiosta öljylähteitä ei tarvita. Itsekin olen ajanut jo vuosia biopolttoaineella autoani, traktoreihin lähin tankkauspaikka on liian kaukana, mutta sekin varmaan tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Ihmiset ajavatkin isojen maatilojen luo tankille tulevaisuudessa.

Meillä traktorit tankataan tilalla, ei niiden kanssa sen kauemmas tarvitse mennä.

Onhan meilläkin kolme tilatankkia joissa on löpöä. Yhden kerran ostettiin biodieseliä mutta se on niin kallista, että jäi kertaluontoiseksi, kaasua tuossa ajattelin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Meiltä löytyy hevosvetoinen niittokone ja muitakin hevosvetoisia työkoneita omalta tilalta, koska tämä on isompi tila kuin isovanhempien, jossa oli vain 4 ha. Koneethan olivat yhteisiä silloin kuten muuten nykyäänkin monilla tiloilla. Meilläkin on paljon yhteisiä koneita (luomutila).

Olen elänyt lapsuuteni ja aikuisuuteni tiloilla, jotka ovat sen verran isoja, ettei yhteisiä koneita ole ollut. Niissä tahtoo olla ongelmana se, että samanlaisista maalajeista koostuvat naapuruston pellot tarvitsisivat samaa konetta suunnilleen samaan aikaan. Halvempaa ostaa joku palvelu urakoitsijalta kuin odottaa, että naapuri saa omat työnsä tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Hevosvetoiset koneet ovat todella yksinkertaista rautaa, mikään tuollainen ei nousisi ongelmaksi, vaan taitojen puute. Jonkun verran on kuitenkin hyvin taitavia ja osaavia ihmisiä edelleen, jotka osaavat tehdä oikeastaan mitä tahansa koneisiin, maatalouteen ja viljelemiseen liittyvää. Itse en ole luonnonlahjakkuus, vaan olen oppinut tarvittavia taitoja pienestä pitäen. Koneita en osaa valmistaa enkä korjata.

Ja mistä sinä saisit sitä rautaa auroihin, ei taida olla kaupan Hankkijan hyllyillä?

No siinäpä sinulle miettimistä 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Meiltä löytyy hevosvetoinen niittokone ja muitakin hevosvetoisia työkoneita omalta tilalta, koska tämä on isompi tila kuin isovanhempien, jossa oli vain 4 ha. Koneethan olivat yhteisiä silloin kuten muuten nykyäänkin monilla tiloilla. Meilläkin on paljon yhteisiä koneita (luomutila).

Olen elänyt lapsuuteni ja aikuisuuteni tiloilla, jotka ovat sen verran isoja, ettei yhteisiä koneita ole ollut. Niissä tahtoo olla ongelmana se, että samanlaisista maalajeista koostuvat naapuruston pellot tarvitsisivat samaa konetta suunnilleen samaan aikaan. Halvempaa ostaa joku palvelu urakoitsijalta kuin odottaa, että naapuri saa omat työnsä tehtyä.

Sadan hehtaarin tila meillä, kahdella muulla reilusti yli. Urakoitsija ei myöskään tule silloin kun tilataan koska hänellä on sesonki. Kolmen kesken on toiminut hyvin, toki puimurit aurat ja vastaavat paljon käytetyt koneet omia. Yhteisiä lietevaunu, muskain, halhenjalkakultivaattori ja muita en tähän hätään muista mikä on yhteinen. Tilat ovat lähellä toisiaan, joten kierrätys helppoa.