Voisiko Suomessa elää ruoan suhteen täysin omavaraisesti maaseudulla?

Itse pystyisin todennäköisesti kasvattamaan, keräämään ja säilömään lähes koko kaloritarpeeni, jos voisin harjoittaa omavaraistaloutta kokopäiväisesti. Vieressä on kalaisa järvi ja ympäröivistä metsistä pystyy kerämään runsaat marja- ja sienisadot, puolen hehtaarin tontilla kasvaisi vuoden tarpeiksi hedelmiä, marjoja ja kasviksia. 100% omavaraisuus ei minulta mitenkään onnistuisi, esimerkiksi säilöntään tarvittavaa ruokaöljyä, etikkaa, sokeria ja suolaa olisi pakko ostaa. Jos haluaisin pitää kanoja tai muita eläimiä, niiden rehun tuottaminen tai kerääminen olisi ongelma. Teoriassa se saattaisi onnistua, mutta tuskin käytännössä.

Söisin talvikuukausina todennäköisesti eniten umpioitua järvikalaa ja hapankaalia. 😅

Ei ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Hevosvetoiset koneet ovat todella yksinkertaista rautaa, mikään tuollainen ei nousisi ongelmaksi, vaan taitojen puute. Jonkun verran on kuitenkin hyvin taitavia ja osaavia ihmisiä edelleen, jotka osaavat tehdä oikeastaan mitä tahansa koneisiin, maatalouteen ja viljelemiseen liittyvää. Itse en ole luonnonlahjakkuus, vaan olen oppinut tarvittavia taitoja pienestä pitäen. Koneita en osaa valmistaa enkä korjata.

Jos tyytyy noin kolmenkymmenen vuoden eliniän odotteeseen ja omistaa tuhat hehtaaria maata niin miksei.

Eikö se Linkola elänyt ihan omavaraisesti?

Tosin suolaa kai täällä on aina ostettu. Ja käytännössä myös viljaakin melkein aina, ainakin pohjoisempana.

Vierailija kirjoitti:

Itse pystyisin todennäköisesti kasvattamaan, keräämään ja säilömään lähes koko kaloritarpeeni, jos voisin harjoittaa omavaraistaloutta kokopäiväisesti. Vieressä on kalaisa järvi ja ympäröivistä metsistä pystyy kerämään runsaat marja- ja sienisadot, puolen hehtaarin tontilla kasvaisi vuoden tarpeiksi hedelmiä, marjoja ja kasviksia. 100% omavaraisuus ei minulta mitenkään onnistuisi, esimerkiksi säilöntään tarvittavaa ruokaöljyä, etikkaa, sokeria ja suolaa olisi pakko ostaa. Jos haluaisin pitää kanoja tai muita eläimiä, niiden rehun tuottaminen tai kerääminen olisi ongelma. Teoriassa se saattaisi onnistua, mutta tuskin käytännössä.

Söisin talvikuukausina todennäköisesti eniten umpioitua järvikalaa ja hapankaalia. 😅

Isovanhempien aikaan säilömiseen ei käytetty öljyjä eikä niitä varmaan ollut saatavissa koko Suomessa juurikaan. Lihaa ja kalaa voi kuivata ja suolata. Sokeria ei loppujen lopuksi tarvita kovin paljon. Isovanhempani säilöivät ainoastaan puolukoita eli oli puolukkasurvosta. Sieniä pidettiin lehmänruokana eli eivät käyttäneet lainkaan. Kaikki mehut ja survoskin olivat keväällä vähän happamen makuisia, mehussa saattoi olla välillä vähän hometta päällä, mutta en sairastunut kertaakaan. Itse asiassa joskus tahallani teen mehua vähemmällä sokerilla niin saan kokea tuon ihanan hieman homeisen viinimarjamehun maun, mikä lapsena oli se kaikkein paras mehumaku. 

Olen siis tuo, joka on kertonut jo usean viestin verran isovanhempien omavaraisesta elämästä pienellä maatilalla lapsuudessani 60-70 -luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Jos tyytyy noin kolmenkymmenen vuoden eliniän odotteeseen ja omistaa tuhat hehtaaria maata niin miksei.

Molemmat isovanhemmat elivät kyllä yli 80-vuotiaiksi ja maata oli 18 hehtaaria, joista 4 peltoa.

Kylläpäs tulikin ikävä isovanhempia näitä muistellessa :(  Miten ihanan lapsuuden tarjosivatkin, kun muuten ei ollut kovinkaan ruusuista elämä. He ovat sen takana, että elämäni meni näin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Jotenkin jännää, että nykyään on aika paljon vegaaneja, mutta sitten kun joku haluaa mahdollisimman omavaraiseksi, aletaan taivastella, että mistä saat maitoa ja lihaa. Siis toki omavarainenkin voi olla sekasyöjä, mutta eiköhän nyt olisi aika paljon helpompaa alkaa vegaaniksi. Kai.

Vierailija kirjoitti:

Täysin mahdollista.

Ruoka olisi myös terveellisempää ja täysin puhdasta.

Sinunko mielestä joku täysin asiaa tietämätön, omavaraisuudesta haaveileva ei saattaisi perustaa pottumaataan saastuneelle maapläntille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Jotenkin jännää, että nykyään on aika paljon vegaaneja, mutta sitten kun joku haluaa mahdollisimman omavaraiseksi, aletaan taivastella, että mistä saat maitoa ja lihaa. Siis toki omavarainenkin voi olla sekasyöjä, mutta eiköhän nyt olisi aika paljon helpompaa alkaa vegaaniksi. Kai.

Hyvä huomio.

Maidon juominen on aika uusi keksintö Suomessakin. Enemmän se on ollut ylellisyyttä. Omavaraistaloudessa tarvitaan rasvaa paistamiseen ja esimerkiksi valjasnahan rasvaamista varten eli isovanhempani eivät juoneet maitoa lainkaan, vaikka oli kaksi lehmää. Maito käytetään tärkeämpiin asioihin eli voihin tarvitaan todella paljon maitoa ja se oli myyntituote pääasiassa. Vähän säilöttiin talvenkin varalle (kaivossa oli jääkaappi eli hylly, kellariin otettiin myös talvella isoja jääpalasia ruuan säilymistä varten, ei ollut sähköjä). Joskus harvoin tehtiin kotijuustoa esimerkiksi juhliin ja minulle tehtiin myös täytekakku synttäreille. 

Itse asiassa tämä minun kertomani taitaa olla sellaista hiljaista tietoa, mikä on suurelta osin katoamassa. Minunkin sukupolveni (60-luvulla synt.) ovat suurin osa eläneet kaupungeissa eikä heillä ole mitään käsitystä maanviljelystä. Isovanhempani olivat syntyneet 1800-luvun puolella, kaikki heidän ikätoverinsa kuolivat jo vuosikymmeniä sitten. Eli tämä on kokijoiden näkökulmaa, ei täystekijöiden näkökulmaa, sillä minähän en ole elänyt omavaraisesti itse tehden kaiken sen minkä he tekivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytätkö maitotuotteita? Jos, niin tarvitset lehmän. Tuottaakseen maitoa lehmän pitää vasikoida noin kerran vuodessa. Onko sinulla oma sonni siihen tarkoitukseen vai tarvitsetko keinosiementäjää? Vasikan kasvatat varmaan lihoiksi vai teurastatko jo pienenä? Mistä otat rehut niille? Kesällä voivat laiduntaa, kunhan hankit riittävästi maata, mutta entä talvella? Ja ehkä ne kesälläkin tarvitsevat myös lisäravintoa, en tunne asiaa.

Vai unohdatko maitotuotteet ja kasvatat sikoja? Nehän syövät ruoantähteitä. Mutta kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä jää tähteitä, ei taida riittää sian ravinnoksi. Mistä otat sille muun ravinnon?

Jotenkin jännää, että nykyään on aika paljon vegaaneja, mutta sitten kun joku haluaa mahdollisimman omavaraiseksi, aletaan taivastella, että mistä saat maitoa ja lihaa. Siis toki omavarainenkin voi olla sekasyöjä, mutta eiköhän nyt olisi aika paljon helpompaa alkaa vegaaniksi. Kai.

Omavarainen vegaani on Suomessa lähes mahdottomuus. Kotieläimet ovat tärkeä ravinnonlähde. Lehmäkin on OK maidon vuoksi mutta hieman työläs. Sikoja ja kanoja kannattaa olla vähintään. Ne ovat helposti ruokittavia ja hyvätuottoisia. Kananmuna on ehkä parasta ravintoa. Siasta saa kukkojen ohella tarvittavan lihan. Märehtijän etuna on kyllä laidunnus ja heinä ravintona, joita on helppo tuottaa niukemmillakin mailla ja käsityönä ja säilyvänä talveksi. Lehmä muuttaa vaikka millaisen karun kivikon heinät ihmisen ruoaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se aika paljon maata vaatisi. Entä millä korvaisit tarvittavat koneet? Ilman koneita olisi haastavaa kasvattaa riittävästi viljaa ja palkokasveja ja jauhaa niitä jne. Entä sähköt ja muu infra, millä rahalla maksaisit ne? Tarvitsisit myös paljon kellaritilaa, etenkin jos haluaisit minimoida sähkön käyttämisen.

Voithan aloittaa ajatusleikin ja miettiä vaikka seuraavien viikkojen aikana aina, kun jotain laitat suuhusi, että mitä sen tuottaminen omavaraisesti edellyttäisi tai millä sen omavaraistaloudessa korvaisit.

Kotitalouskäyttöön saa viljamyllyjä. Samaan tyyliin kuin ennenvanhaan oli kahvimyllyt.

Mietin juuri miksi suomalaiset eivät ihan vapaasti kerää marjoja ja sieniä ja myy torille suoraan!? 

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani elivät omavaraisesti maatilallaan, missä on erittäin hyvää ja viljavaa maata, järvi ja kaivo, metsästä polttopuut. Suolan ostivat muualta. 80-luvulla vasta tuli tilalle sähköt. Oli kaksi suomenkarjan lehmää, kesäsika, kesäkanoja, kissa ja koira. Proteiini tuli pääasiassa kalasta.

Joten miksipä se ei onnistuisi nykyäänkin.

Teoriassa onnistuisi mutta ihmiset eivät viitsi viljellä edes salaattia ja tomaattia omaan tarpeeseen, vaikka olisi mahdollisuus. Marketista haetaan ihan kaikki ja muuten laiskotellaan.

Jos tarkoitus on säästään rahaa, niin kalastus katiskalla tai verkolla voi olla ihan järkevää. Muutama kana voi olla ihan järkeviä. Espoossa edellytti ainakin takavuosian liki 300eur eläinlääkärikäynnin ja muut maksut, eli voitokkaaksi oli paha päästä.

Sienestys etenkin voi olla ihan tuottoisaa.

Jotta näistä sitten jää rahallisesti jotain hyötyä, niin bensaa ei saisi oikein palaa eli pitäisi olla ihan lähellä ja venekin jo liki ilmainen soutuvene. Kaiken pitäisi olla liki ilmaista, ettei käännyt säästöstä kuluksi.

Eläintenpito tahtoo olla jo sitten aika kallista. Tarvitaan rakennuksia, eläinlääkärinkäyntejä jne. Tulee nopeasti selville kuinka halpaa ruoka kaupassa on. 

Kasvikunnantuotteet mitä Suomessa kasvaa ovat verrattain halpoja. Ei jauhot, riisi, herneet, pakastevihannekset ja marjat kovin paljoa maksa.

Ja mitä Suomessa ylipäätään kasvaa. Jos samoilla eineksillä elelee, niin ei se välttämättä paljoa kaupassakaan maksa. 

Elämän halventaminen onnistuu monesti minimoimalla autoilun, matkustelun, shoppailun. Laskemalla asunnon lämpötilaa, hankkimalla ilmalämpöpunpun, jättämällä turhaa kulutusta pois. 

Keskiarvoperhe taisi käyttää 13% rahoista ruokaan. Kaikkeen muuhun menee se 87%. 

Ideologiat on sitten erikseen. Mutta jos aloittaa tuon säästösyistä, niin kannattaa miettiä tosiaan mistä päästä kannattaa säästäminen aloittaa. Sitten jos alkaa tuottaa itse jotain kasvattaa tai keräillä, niin aloittaa siitä tuottoisammasta päästä. Hörhöilin itsekin aikanaan. Seurailin alan keskustelupalstoja, joilla yksi nuori mies muutti isovanhempiensa maatilille ja alkoi omavaraiseksi. Se on yhtäkkiä aika vaikeaa, eikä onnistunut, kaverilla taisi tulla psykoosi.  Vaatii osaamista ja kovaakin työtä välillä.  Nykymaailma on melkoisen tehokas ja halpakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhempani elivät omavaraisesti maatilallaan, missä on erittäin hyvää ja viljavaa maata, järvi ja kaivo, metsästä polttopuut. Suolan ostivat muualta. 80-luvulla vasta tuli tilalle sähköt. Oli kaksi suomenkarjan lehmää, kesäsika, kesäkanoja, kissa ja koira. Proteiini tuli pääasiassa kalasta.

Joten miksipä se ei onnistuisi nykyäänkin.

Teoriassa onnistuisi mutta ihmiset eivät viitsi viljellä edes salaattia ja tomaattia omaan tarpeeseen, vaikka olisi mahdollisuus. Marketista haetaan ihan kaikki ja muuten laiskotellaan.

Ruuan kallistuminen saattaa muuttaa asiaa jonkun verran, jos vain on maata mitä viljellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se aika paljon maata vaatisi. Entä millä korvaisit tarvittavat koneet? Ilman koneita olisi haastavaa kasvattaa riittävästi viljaa ja palkokasveja ja jauhaa niitä jne. Entä sähköt ja muu infra, millä rahalla maksaisit ne? Tarvitsisit myös paljon kellaritilaa, etenkin jos haluaisit minimoida sähkön käyttämisen.

Voithan aloittaa ajatusleikin ja miettiä vaikka seuraavien viikkojen aikana aina, kun jotain laitat suuhusi, että mitä sen tuottaminen omavaraisesti edellyttäisi tai millä sen omavaraistaloudessa korvaisit.

Kotitalouskäyttöön saa viljamyllyjä. Samaan tyyliin kuin ennenvanhaan oli kahvimyllyt.

Minulla on tuollainen sähkökäyttöinen mylly, suomalaisvalmisteinen. Ei ole tullut paljon käytettyä, kun jauho on niin halpaa, vaikka tuoreista tuleekin ihan erilainen ruispuuro. Kahvimyllykin löytyy, se on isovanhempien käytössä ollut.

Jos oikein tiukaksi menisi, niin museotavaroille olisi paljon käyttöä. Paljon on lopetettuja myllyjäkin, kun eivät kannata. Lähimmän kolmenkymmenen kilometrin säteellä löytyy ainakin kolme, jossa on vielä koneet tallella. 90-luvun alussa kävimme jauhattamassa omaa viljaa, kun leivoin paljon, mutta ne kaikki ovat lopettaneet kannattamattomina. Toiminta siis perustui yksityisten jauhatuksiin ja pienimuotoiseen hommaan, mikä ei enää kannata. Taitavat olla noita koneita käytelleet mylläritkin kuolleet sukupuuttoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa, ettei suurimmalla osalla ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon työtä ja osaamista se lapsuuden mummolan pientilan idylli vaati. 

Ja hassua miten työstä vieraantuneita osa ihmisistä on. Pelkkä ajatuskin fyysisen työn tekemisestä ruoan eteen kauhistuttaa. Kaikki pitää saada valmiiksi tuotuna nokan eteen.

Olet itse vieraantunut siitä, miten paljon työtä vaatoi eläimien ruoan hankinta ja viljan viljely ilman koneita.

Kuokalla käännät ja möyhennät pellon, kylvät viljan, niität viikatteella, kuivaat ja puit riihessä...

Lehmän ruoka... teet lehtiketppuja, niität heinää, seivästät, kokoat latoon tai suovaan... kaikki käsipelillä.

Tarvitset luonnonheinäniittyä tuohon.

Todennäköisesti vain suomenkarjan lehmä tulee toimeen noin yksipuolisella ruoalla.

Lampaat ja vuohet ovat vaatimattomia, mutta heinää niillekin pitää olla.

Kyllä juurikasvimaa on ainoa realistinen täysin käsipelillä viljeltävä.

Hevosella nuo kynnöt ja äestämiset on ollut tapana tehdä. Heinät niitetään viikatteella ja nostetaan seipäille. Olen tätä lapsena tehnyt sukulaisten tilalla, ei se mitään ihmeellistä ole. Mukavaa hommaa.

Sinulla ilmeisesti on jemmassa hevosvetoinen kyntöaura? Ja hevosia, jotka ovat tottuneita maataloustöihin? Nekään kun ei suju hevoselta itsestään, niihin pitää opetella eikä meillä ole enää vahvaa suomenhevoskantaa. Traktorin perässä on 3-siipiset aurat, hevosella yksi ja sinä kävelet sen hevosen perässä edestakaisin pitkin peltoa. Niittokone (hevosvetoinen) oli sekin muuten olemassa jo 100 vuotta sitten.

Hevosvetoiset koneet ovat todella yksinkertaista rautaa, mikään tuollainen ei nousisi ongelmaksi, vaan taitojen puute. Jonkun verran on kuitenkin hyvin taitavia ja osaavia ihmisiä edelleen, jotka osaavat tehdä oikeastaan mitä tahansa koneisiin, maatalouteen ja viljelemiseen liittyvää. Itse en ole luonnonlahjakkuus, vaan olen oppinut tarvittavia taitoja pienestä pitäen. Koneita en osaa valmistaa enkä korjata.

Kokeile nyt ensi alkuun vaikka takoa hevosenkenkä. Tule sen jälkeen kertomaan miten helppoa on tehdä kyntöaura.

Niin ja tietysti pitää ensin polttaa tarvittavat hiilet miilussa ja rakentaa ahjo sitä raudan taontaa varten. Eihän omavaraistaloudessa voi kaikkea valmiina kaupasta ostaa. Halvemmalla sitä saisi ne ruoat valmiina muuten.