punktio vk 45?

Meillä arvioitu myös punktio viikolle 45. Takana kolme inssiä ja nyt eka ivf. Tehdään lyhyellä kaavalla eli suoraan mennään pistoksiin. Riippuu aika siis siitä, milloin menkat alkaa... Kaikki uutta ja jännittävää, tosin myös vähän pelottavaa.

Meillä on toinen ICSI tulossa. Edellisen hoidon aikana todettiin, että reakoin lääkitykseen hyvin... munarakkuloita kehittyi 58, mistä sitten meinasikin tulla ongelmia. No, hyperiltä säästyttiin, mutta lopullinen saalis jäi kehnoksi vain 3 solua hedelmöttyi.

Nyt sitten suunnitelmissa ' kevennetty' lyhyt kaava. Nyt syön e-pillereitä, jotta kierto saataisiin sopimaan aikatauluihin.

Moi!

Meillekin taitaa osua punktio viikolle 45.

Eka koitetiin muutamia kiertoja hormoniavusteisin kotikonstein, sit tehtiin 3 inssiä ja nyt ekaan IVF/ICSI:iin. Syytä lapsettomuuteen löytyy molemmissa, vaikkakin mun vaivat olisi hormonein hoidettavia. Miehen simpat on matkanvarrella jostain syystä huonontunut reippaasti.

Pitkällä kaavalla mennään ja aloitin sumut 13.10.

tuonne toiselle sivulle oli tipahtanut inuskan perustama ketju " ivf/icsi/pas vkolla 46" -ketju, jossa meitä on muitakin vkoille45-46 osuvia...

Meilläkin todennäköisesti punktio sekä siirto sattuu viikolle 45. Toka ivf lyhyen kaavan mukaan tiedossa.



Takana muutamia inseminaatioita, ivf ja pas, sekä yksi keskenmeno.

Toivomme nyt parempaa onnea, vaikka pelottavaahan tämä joka kerta on.

Meillä ensimmäinen punktio osuu todennäköisesti viikolle 45. Toivottavasti! Meillä mennään kans lyhyemmällä kaavalla, joten pistokset alkavat menkkojen alkaessa - mikäli se sopii yksityisen klinikan aikatauluihin. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, mutta nyt on tunne, että mennään sentään eteenpäin. Itselläni takana vuosien lapsettomuus, joka on alkanut jo edellisessä avioliitossani. Minulle tehtiin kesällä laparoskopia ja siinä endo-epäilyt osoittautuivat todeksi ja erittäin pahoiksi. Toivottavasti ivf auttaa. Turhan toiveikas en silti ole. Tiedän, etteivät nämäkään hoidot välttämättä tuo toivottua tulosta.

..." presiis" samoilla päivillä. Sumut alkoi siis 10.10. 25.10. nollaultra, ja siitä siis alkaa pistokset. Mahdollinen punktio vkolla 45, jos sinne asti päästään! Meillä lapsettomuus johtuu endostani. Pari vuotta sitten tehtiin ensimmäinen IVF, joka tuottikin IHANAN tuloksen. PASiakin kokeiltiin, raskauduin mutta meni kesken. Nyt siis aloitettu toinen IVF! Ja jänskättää et miten nyt menee...



Kaikkea hyvää, ja tsemppiä! Toivottavasti menee hyvin!!



T-04

sumuttelua..ihan kun ekan kerran olisi jopa oireita..kuuma ja kylmä vuoroon. aiemmin en ole moista huomannu. menkkoja odottelen pitäisi alkaa ihan näinä päivinä/hetkinä.. ja viikko vielä ennen nollaultraa.

ja eilen serkku ilmoitteli odottavansa kaksosia vaikkei edes meinannu vielä perustaa perhettä. ai kun kiva :(

Taidanpa laittaa minäkin hieman taustatietojani, kun en niitä ekassa viestissä kertonut. Eli meillä on lapsettomuuden syynä miehen suuri siittiö vasta-ainepitoisuus ja minulla on lievää taipumusta PCOhon. Ensimmäisestä ICSIstä tuli vain kolme alkioita. Tuorealkion siirto epäonnistui. PASsissa siirrettiin molemmat jäljelle jääneet alkiot, josta raskaus alkoi mennen kuitenkin kesken rv6.





Tällä hetkellä yritän parannella kättäni, jossa on ilmeisesti lihasrasitus (liian reipasta työntekoa...;) Tosin jos käsi ei tervehdy torstaihin mennessä täytyy mennä terveyskeskukseen näyttämään sitä. Nyt kun käytän siihen ' mobilattia' ja lääkken ohjeissa luki, että käytöstä raskauden aikana keskusteltava lääkärin kanssa. Torstaina lopetan e-pillerit eli perjantai on eka hoitokierron päivä ja minä haluan välttää kaikkea mikä voi vaikuttaa hoidon lopputulokseen.

Edellisessä hoidossa mulle annetettiin ohjeeks ettei pitäs käyttää muuta kun parasetamoli särkylääkkeitä hoidon aikana. Muut ilmeisesti voi vaikuttaa limakalvoon ja mulla limiksen paksuus ei meinaa ilman lääkitystä olla sopiva.

Äh, tämäkin lisä stressi vielä. Tosin lepo tekis kyllä kädelle kaikista eniten hyvää.

Ilmottaudunpa mukaan pinoon. :) Eli suunnitteilla toinen IVF lyhyellä kaavalla, punktio tarkoitus tehdä viikolla 45 mikäli kaikki menee hyvin. Taustalla 4 inssiä ja yksi IVF joista ei yhtään plussaa. Eka IVF meni vähän penkin alle kun ei saatu kuin yksi ainut solu joka kylläkin hedelmöittyi ja jakaantui loistavasti, kiinnittyä ei kuitenkaan edes yrittänyt. :( Toista IVF:ää yritettiin pari kuukautta sitten pitkällä kaavalla, sumut ei kuitenkaan mulla tehonneet vaan munasarjat alkoi toimia yllättäen ja nollautrassa näkyi jo hyvän kokoinen munarakkula joten hoito keskeytettiin. Kummallista kyllä että sumuista huolimatta toi munarakkula kehittyi, mulla nimittäin ollut ongelmia juuri ovulaation kanssa...



Nyt siis yritetään taas uudestaan. Primolutia oon syönyt nyt pari kiertoa jotta kierrot pysys suht säännöllisinä. Maanantaina olis eka lääkäriaika, vähän jännittää jo nyt et päästäänkö eteenpäin. Jotenkin tuntuu ettei uskalla toivoa yhtään mitään tältä hoidolta. Sen verran monta pettymystä tässä matkan varrella jo kokenut ettei haluis innostua liikaa ja pudota sitten taas ryminällä kovaa ja korkeelta.. Mut on kai tässä yritettävä vähän positiivisempi asenne ottaa, paremmat mahkut kait sitä on onnistuakin jos ei stressaa liikoja.



Kuulemisiin! :)



pampula

Miten teillä menee?? Viikko sumuttelua takana...onko kellään alkanut kuukautiset?? Meikällä ei!!! Ensi viikon keskiviikkona nolla-utra ja pistosten aloitus!!! Tiedättekö; kuukautisten pitää alkaa ennen sitä käyntiä, mutta onko väliä, jos ne on kestänyt päivän/kolme päivää??? Olen lukenut että kuukautiset ovat kestäneet normaalia pidempään sumujen aikana... Eli ilmeisesti ja TOIVOTTAVASTI meikällä ne alkais, mutta menisin nolla-ultraan kuukautisen aikaan.... Haittakohan se???



Kuulumisia,



T-04

ainakin minulla on tehty kp2-3 tienoilla.



t. vierailija toisesta ketjusta

Minäkin ilmottauun tähän ketjuun!



Ensin taustaa: Meillä lapsettomuus on minusta johtuvaa, on jouduttu poistamaan molemmat munanjohtimet sekä toinen munasarja, eli IVF on meidän ainoa keino raskautua.

Aikaisemmin ollaan oltu hoidoissa syksyllä 2004, joka tuotti tulosta vauhdikkaan tytön verran.



Nyt ollaan aloiteltu hoitorumba uudestaan. Tosin tällä kertaa tehdään ISCI kun viimeksi hedelmöittymisessä oli jotain häikkää. Sumutellut olen 8.10 lähtien ja menkkoja ei näy eikä kuulu... Menkkamaista kipuilua on ollut lauantaista lähtien, mutta turha toivo.. Varmaan tämä odottaminen ja stressaaminen pitää niitä poissa, mutta nyt ajatukset pyörii vain näiden hoitojen ympärillä.

Mulla noi sumut on tehneet mut tosi ärtyisäksi ja mielialat heittelee laidasta laitaan.

Mulla alko eilen vuoto ja ihan normaalisti ajallaan verraten normaaleihin kiertoihin. Viime hoidossa kierto tosin venyi 35 päivään ja menkat alkoi samana aamuna kun oli nollaulrta. Silloin aloitin pistokset vasta seuraavana päivänä.

Ei siis muuta uutta täällä..päätä särkee menkoista johtuen ja viluttaa...

Viikko vielä nollaultraan.

Onko kellään mitään poppakonsteja mukana? Siis kun luin tuolta muiden viestejä niin kuka joi punkkua ja kuka söi jotain vitamiinejä..oiskohan niistä apua...

Fiilikset on vähän ontot. Ei tiedä mitä pitäisi ajatella kun viiminen hoito meneillään...kauhean lopullisen tuntuista. Mitä tän jälkeen? Siis jos menee samalla kaavalla kun edelliset ei toiveet korkealla. Henkisesti tää on ehkä rankinta tällä kertaa kun tietää että tää on nyt sitten tässä...aiemmin on ollut vielä muita kertoja mihin on voinut luottaa...

No kuukauden päästä viisaampana...siis lopputuloksen suhteen.

Mulla alkoi myös eilen menkat. Tänään taitaa kuitenkin olla ensimmäinen varsinainen vuotopäivä. Sumut ei hirveästi vaikuttaneet mun kiertoon, ainoastaan päivällä venyi menkkojen alku. Mulla ei muutenkaan ole ollut vielä mitään sivuvaikutuksia sumuista. Niitä käytän nyt ekaa kertaani (ja toivottavasti viimeistä). Muista hormoneista olen saanut kyllä sivuoireita, joten tämä on ihan virkistävä poikkeus :)



Ensiviikon tiistaina 24.10 olisi sit 0-ultra. Mä luin tuota Pampulan kirjoitusta sumujen toimimattomuudesta, kääk. Ei tullut tuollainen edes mieleeni! Mitä Pampula teidän tilanteessa tällöin tehtiin? Menikö kierto " hukkaan" ?

Juu, mulla tosiaan ei jostain syystä sumut toimineet. Lääkärin mukaan olisin tarvinnut tehokkaamman jarrun koska jostain syystä sumut vaan sai aikaan sen et mun oma olematon hormoonitoiminta pyörähti käyntiin. Harvinaista kait tuo on et noin käy. Meillä siis hoito jouduttiin keskeyttämään, jouduimme oottelemaan kaksi kiertoa koska polilla oli niin ruuhkaa. Kauhee pettymyshän se sillon oli, ja mulle itseasiassa lääkäri tuolla 0-ultra käynnillä lupasi että pääsemme hoitoon heti seuraavista menkoista. Sanoi että olisi kohtuutonta taas odottaa pidempään. Toisin kävi kuitenkin ja kahden päivän päästä tuosta hoitaja tyrmäsi koko homman ja jouduimmekin odottamaan kaksi kiertoa. Annoin vähän palautetta polille tästä että asiakkaalle luvataan olemattomia... Olin saannut juuri itseni koottua pettymyksestä ettei hoitoa voitukaan tehdä ja suunnattua ajatukset seuraavien menkkojen jälkeen tehtävään hoitoon ja sitten tuli uusi pettymys kun odotusaika muuttuikin pidemmäksi. Mutta tätähän tämä on, pettymyksiä tulee ja niistä on vaan noustava...



Mutta toivotaan tosiaan Lupiini että sulla sumut olisi toimineet loistavasti ja hoito etenisi suunnitellussa aikataulussa! :)



Kellään muuten tietoa noista Primoluteista?? Mun pitäs syödä niitä vielä sunnuntaihin asti. Menossa kp 21. Nyt kyllä huomasin eilen ja tänään pienen pientä punertavaa tuhrua veskissä pyyhkiessä... viime kierrossa ei mitään vuotoa tullut ennen kun neljäntenä päivänä viimesestä napista. Mut voiko nää aiheuttaa tuhruttelua??? Pelottaa niin ton edellisen hoidon peruuntumisen takia et mun elimistö toimii taas jotenkin päinvastaisesti kun pitäs ja taas joudumme pettymään...

Alkoihan ne menkat sitten vihdoinkin eilen. Kierto venyi 31 päiväiseksi.

Kyllä taas henkisesti helpotti.. Noita menkkoja odotellessa tuntui, että hoidot vaan junnaa paikallaan eikä mitään tapahdu. Ja juuri tuo odottelu on mulle kaikista pahinta.

Ens tiistaina on sitten 0-ultra ja sitten " pääsenkin" jo piikityksiin.

Täällä ollut pari päivää tiputteluvuotoa, tänään tulivat kivut ja kamala olo, joten tämä taitaa olla eka varsinainen vuotopäivä. Tämä nainen aloittaa pistokset siis huomenna (menemme lyhyellä kaavalla). Edessä on siis eka ivf.



Koita jaksaa nimim. vaavahaaveet, jolla on menossa viimeinen hoito. Varmasti rankkaa. Kun itselläkin tämä ivf-hoitio kaikkineen on henkisesti rankkaa. Eihän näitä hoitokertoja nyt kellään montaa ole ja itse olen ainakin miettinyt jo sitä, että mitäs näiden jälkeen. Meillä hyvin todennäköisesti aloitetaan näiden hoitojen jälkeen adoptioprosessi. Toivotaan nyt kuitenkin, että tämä hoitomuoto auttaisi.



Jaksamista kaikille!

Toivottavasti ei tule kovin sekavaa, mutta yritän vähän selvitellä päätäni kirjoittamalla...

Meillä on vasta toinen ICSI. Edellisen aikoihin olin jo sitä mieltä, että tämä on minulle liian rankkaa, varsinkin henkisesti. Jotenkin kuitenkin päädyin yrittämään vielä kerran. Mies on ilmaissut kovasti haluavansa lapsia, mutta koska minä kaiken saan ' kärsiä' saan päättää milloin riittää.



Tuntuu vain, että koko elämä pyörii tän asian ympärillä. Kaikki tulevaisuuden suunnitelmat ja isot hankinnat tehdään siltä pohjalta, että jos vaikka saatas lapsi.

- Teen työtä josta pidän, mutta en pidä työpaikan ilmapiiristä. Uutta työpaikkaa en ole lähtenyt etsimään, koska ' kohtahan olen raskaana ja jään kuitenkin pois' . Ja toisaalta täällä minun lääkäri reissuihini on totuttu ja uskallan hyvällä omalla tunnolla olla töistä poissa.

- Talo ostettiin aikana jolloin vielä uskottiin, että lapset tehdään kahdestaan peiton alla ja niitä tulee pian ja useampia. Talossa ei ole yhtään huonetta jota ei olisi remontoitu lapsia ajatellen. Välillä kun oikein masentaa, tuntuu pahalta, kun silmissä on just sellasia asioita jotka on valittu lasta ajatellen (kylppärin lavuaari esim).

- Haluaisin kovasti koiran (jouduimme lopettamaan vanhan koiramme viime keväänä). Mutta olen sitä mieltä ettei vuoden ikäinen koira ja alle vuoden ikäinen lapsi ole hyvä yhdistelmä. Kummallekin kun pitäisi riittää aikaa ja voimia. Haluaisin nimittäin lähteä koiran kanssa harrastamaan agilitya tms kilpailumielessä.

- Nyt olis auton vaihto ajankohtainen. Ostaako perhemalli vai urheilullisempi...



Olenkin ajatellut, että jos tämä hoito epäonnistuu, pidetään ainakin vuoden tauko ennenkuin mietitään jatkoa. Saisikohan sitä sitten asiansa parempaan järjestykseen. Vai pitäisikö ensin käydä kaikki kolme hoitoa jotka julkisella on mahdollista käydä...



Onneksi miehen kanssa voi puhua asioista, ihan oikeasti. Nykyään saatetaan puhua jo siitä mitä sitten tehdään jos lapsia ei tule. Nykyinen elämämme kun rakennettu vähän sen olettamuksen pohjalle, että lapsia tulee. (ymmärrettähän mitä tarkoitan). Ja tiedättekös, välillä ne lapsettoman elämän suunnitelmat tuntuu paljon houkuttelevammilta ;)

Kunnes taas vanha vaiva, vauvakuume, oireilee...



No, jos nyt katsois tämänkin hoidon ensin.

Miten teillä menee?



Täällä on sumuteltu nyt 13 päivää. Kp 31 JA KUUKAUTISET EIVÄT OLE VIELÄKÄÄN ALKANEET!! (vatsassa kylläkin tuntuu, et alkaa ihan justiinsa...) Mulla normaali kierto 24-28.



Onko teillä tietoa; jos kuukautiset eivät ala ennen 0-ultraa, mitä tapahtuu??? Meneekö hoito metsään, vai siirretään vain päiviä? Hitsi ku hermostuttaa, ja sekin varmaan haittaa alkamista...en tiedä...



Kertokaa kuulumisia...



T-04