Kapellimestarin työ. Mitä virkaa kapellimestarilla kun kaikki soittajat tuijottaa nuotteja?

Kapellimestari tekee tulkinnan. Keskellä orkesteria soittaessa ei pysty tarpeeksi hyvin edes kuulemaan, miltä kokonaisuus kuulostaa kuuntelijalle, koska äänet tulevat eri suunnasta ja eri etäisyyksiltä kuin kuuntelijan paikalla.

Ja miksi soittajat eivät osaa kappaleita ulkoa: ammattiorkesteri harjoittelee joka viikko uuden noin 1,5-2 tunnin ohjelmiston. Ei siinä ehditä kappaletta soittamaan kovin monta kertaa läpi. Lisäksi orkesteristemmat on usein sellaisia, että niitä on hitaampi oppia ulkoa kuin soolokappaleita, joissa on selkeämpi melodia.

Vierailija kirjoitti:

Miten AP ajattelee että 80 soittajaa pysyy järkevästi samassa tahdissa pelkästään nuotteja katsomalla? Onkohan kuoronjohtajillakaan mitään virkaa...

On olemassa sävellys. Sävellykseen on olemassa nuotit, jotka kertovat miten ja missä tempossa pitää soittaa. Luulisi että ammattimuusikko pärjäisi näillä tiedoilla?

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten AP ajattelee että 80 soittajaa pysyy järkevästi samassa tahdissa pelkästään nuotteja katsomalla? Onkohan kuoronjohtajillakaan mitään virkaa...

On olemassa sävellys. Sävellykseen on olemassa nuotit, jotka kertovat miten ja missä tempossa pitää soittaa. Luulisi että ammattimuusikko pärjäisi näillä tiedoilla?

Niinpä, tämä on taas yksi hyvä esimerkki siitä, miten luulo ei ole tiedon väärti. Ja siitä, miten ne, jotka tietävät ja ymmärtävät asiasta kaikkein vähiten, ovat niitä, joilla on se vankin mielipide ja vakain usko omasta oikeassaolostaan.

sinusta vain näyttää siltä etteivät katso kapellimestaria, mutta kyllä he katsovat. Kapellimestarin eleet näkee hyvin ääreisnäöllä. Samalla siis voi seurata nuotteja ja katsoa kapellimestarin ohjeistusta

Orkesterisoittajalla voi olla myös pitkiä taukoja siellä nuotissa, ilman nuottia olisi täysin mahdoton laskea milloin oma paikka soittaa tulee. Ja kappaleet otetaan nopeasti haltuun, nuotti on muistamisen väline. Ei jotain tunnin sinfoniaa tuosta vaan opi ulkoa. Ja sitten taas orkesterisolistit jotka lähes poikkeuksetta soittavat teoksensa ulkoa ovat aloittaneet harjoitusprosessin mahdollisesti jo vuosia aiemmin. Orkesterimuusikon taas pitää pystyä nopeasti ottamaan monenlaista ohjelmistoa haltuun, kun solisti saattaa kiertää samaa/samoja teoksia esittämässä useammankin orkesterin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?

Niin, hänhän ilmestyy sinne konsettiin vain eteen seisomaan ja heilumaan, ei tee mitään muuta orkesterin kanssa minään muuna aikana...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten AP ajattelee että 80 soittajaa pysyy järkevästi samassa tahdissa pelkästään nuotteja katsomalla? Onkohan kuoronjohtajillakaan mitään virkaa...

On olemassa sävellys. Sävellykseen on olemassa nuotit, jotka kertovat miten ja missä tempossa pitää soittaa. Luulisi että ammattimuusikko pärjäisi näillä tiedoilla?

Ammattimuusikko toki osaa asiansa. Tempon määrittelee tarkemmin kapu. Samoin nyanssit esim. Miten luulet sadan soittajan esityksen sujuvan, jos jokainen soittaja tekisi mielensä mukaan? Tämä nyt vain hyvin yksinkertaistettu esimerkki. Olen orkesterin ammattimuusikko...

Vierailija kirjoitti:

sinusta vain näyttää siltä etteivät katso kapellimestaria, mutta kyllä he katsovat. Kapellimestarin eleet näkee hyvin ääreisnäöllä. Samalla siis voi seurata nuotteja ja katsoa kapellimestarin ohjeistusta

Onko sinulla linkata joku vertaisarvioitu lähde soittajien silmänliikkeistä? Omat empiiriset havaintoni nimittäin puhuvat sen puolesta, että soittajat eivät juuri kapellimestariin katso

Meillä täällä kuntouttavassa työtoimissa kuka tahansa voisi olla kapellimestari, sillä taukovoimistelussa heilumme samallaviisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?

Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?

Tahdissa pysyminen ei ole se ongelma, jos soitetaan sellaista kelloseppämäisen tarkkaa tilutusta. Mutta sellaisissa kohdissa, joissa esimerkiksi tempo hidastuu tai nopeutuu, tarvitaan joku luomaan yhteinen näkemys. Mitä parempi orkesteri ja parempi kapellimestari, sitä enemmän näitä nyansseja saadaan irti niin tempon, balanssin, dynamiikan kuin sointivärien osalta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi klassinen musiikki on ainut jossa soittajat tarvitsee jonkun kertomaan miten soittaa? Ei oo esim. metallibändien keikoilla ollut kukaan kertomassa soittajille miten soittaa vaikka tulee ties millaista rytminvaihdosta ja tilusooloa :D

En ole nähnyt koskaan satapäistä metallibändiä. Kerro toki jos sellainen on. 

Vierailija kirjoitti:

Hassua, minä luulin että näihin musiikkikouluihin ja ammattimuusikoksi olisi äärimmäisen kovat vaatimukset. Ilmeisesti eivät kuitenkaan osaa soittaa tuhansia kertoja treenamiaan kappaleita oikeassa tahdissa?

Klassisen musiikin soittaminen orkesterissa ei ole niin yksinkertaista, että kaikki vain lukevat nuotteja. Siellä nuoteissa on yllättävänkin paljon tulkittavia kohtia ja kapellimestari on se, joka tekee päätöksen miten tulkitaan ja miten soitetaan ja miten mikin soitin tulee mukaan jne. Ei ole mitään yksinekrtaista hommaa. 

NÄin klassisen musiikin kappaleissa kuuluu hyvin kapellimestarien kädenjälki ja kappaleet voivat kuulostaa hitusen erilaisilta eri kapellimestarien käsissä. Ottakaapa vaikka youtubesta kuunteluun sama orkesteri, sama klassisen musiikin kappale, mutta eri kapellimestarit, niin voitte mahdollisesti huomata eroja.

Minä en esimerkiksi pidä Linnun tyylistä. Minun korvaani se kuulostaa liian maaniselta ja takerrutaan liikaa yksityiskohtiin, josta syystä koen kappaleiden kuuntelemisen tylsäksi, väsyttäväksi tai muuten vain huonoksi ideaksi.  Tulee tunne liiasta kontrollista.  Omat lempikapellimestarini sitten saavat kappaleisiin minulle tunteen siitä, että pääsen leijumaan musiikin mukana ja kokemaan sen kaikki puolet ja yksityiskohdat. Tulee tunne vapaudesta.

NÄmä ovat hyvin kokijakohtaisia asioita ja kaikille klassisen musiikin harrastajille syntyy oma käsitys omasta lempikapellimestaristaan.

Ei ne muusikot kuule mitä muut soittavat. Vaskien edessä istuvat on puolikuuroja muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?

Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa. 

Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sinusta vain näyttää siltä etteivät katso kapellimestaria, mutta kyllä he katsovat. Kapellimestarin eleet näkee hyvin ääreisnäöllä. Samalla siis voi seurata nuotteja ja katsoa kapellimestarin ohjeistusta

Onko sinulla linkata joku vertaisarvioitu lähde soittajien silmänliikkeistä? Omat empiiriset havaintoni nimittäin puhuvat sen puolesta, että soittajat eivät juuri kapellimestariin katso

Erään kapellimestarin empiirinen havainto aiheesta keskustellessamme oli, että kapellimestari tietää etukäteen ne kohdat, joissa koko orkesteri tapittaa intensiivisesti häntä. Ne ovat yleensä musiikillisia huippukohtia. Olisikin mielenkiintoista selvitellä, mitä televisio-ohjaaja noina hetkinä näyttää.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi klassinen musiikki on ainut jossa soittajat tarvitsee jonkun kertomaan miten soittaa? Ei oo esim. metallibändien keikoilla ollut kukaan kertomassa soittajille miten soittaa vaikka tulee ties millaista rytminvaihdosta ja tilusooloa :D

En ole nähnyt koskaan satapäistä metallibändiä. Kerro toki jos sellainen on. 

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

ja lisään tähän hyvään kuvaukseen sen, että tempo ei ole mikään absoluuttinen suure, se voidaan merkitä hyvinkin tarkasti, vaikka tyyliin 60bpm (=60 lyöntiä minuutissa), mutta usein etenkin vanhoissa sävellyksissä tempo on kerrottu italialaisin termei. esim. largo tarkoittaa hidasta tempoa, lento nopeaa ja se on pitkälle sitten kapellimestarin päätös, että mikä on hidas ja mikä on nopea. omista musiikiopinnoista ja alan seuraamisesta on jo aikaa, joten en tiedä onko jo päätetty vaikkapa edellä mainituille largolle ja lentolle bpm-arvot, mutta aikoinaan kun minä klassista opiskelin, niin ei se niin tarkkaa ollut, mutta tarkkaa oli se, että musiikissa pitää kuitenkin kuulua tempon muutokset ja niiden on pysyttävä samana saman esityksen ajan. Että ei voi kesken soiton päättää, että minäpä soitankin nyt tämän largo osan vieläkin hitaammin kuin alussa.