Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Matematiikka kolme koetta 10 arvosana 9 yläkoulussa?
27.05.2022 |
Kaikki kokeet siis mitä ollut kolme on täysi 10, kaikki läksyt on tehty. Kyseessä matemaattinen aine eli esim. esiintymistaidon ei pitäisi ratkaista arvosanaa. Eihän?
Epäreilu fiilis.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Joulutodistuksestako tässä nyt on kysymys? Kouluahan on jäljellä vielä ensi viikko, joten eivät kevätlukukauden todistusarvosanat vielä ole julkista tietoa. Jäin myös miettimään, oliko siellä kenties ollut useampiakin kokeita, joista oli tullut huonompia numeroita ja siksi jääneet kotona kertomatta.
Omalta kouluajalta muistan, miten vanhempia sumutettiin. Jos tuli huono numero kokeista, niin kerrottiin kotona, että kokeet menivät niin huonosti, että opettaja päätti olla palauttamatta niitä. Ainakaan silloin ei aina kotona edes tiedetty, milloin oli jotkut kokeet, ja silloin oli mahdollista jättää kertomatta, että huonosti meni. Hyvät numerot toki kerrottiin aina.
Nykyään oppilaat käyvät arviointikeskustelun opettajan kanssa lukukauden loppupuolella, missä oppilas kertoo opettajalle omia ajatuksia omasta osaamisestaan ja toisaalta taas opettaja oppilaalle. Siinä yhteydessä opettaja usein kertoo jo, minkä arvosanan saa todistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
Ei riitä perusteeksi. Ope.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Ainakin hän oli saanut tuollaisen mielikuvan opettajan arviointikeskustelussa. Tosin eipä mitään kymppejä muutenkaan odoteltu liikunnasta, mutta esitti tuon esimerkkinä nykyisen systeemin kriteereistä aineessa kuin aineessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulutodistuksestako tässä nyt on kysymys? Kouluahan on jäljellä vielä ensi viikko, joten eivät kevätlukukauden todistusarvosanat vielä ole julkista tietoa. Jäin myös miettimään, oliko siellä kenties ollut useampiakin kokeita, joista oli tullut huonompia numeroita ja siksi jääneet kotona kertomatta.
Omalta kouluajalta muistan, miten vanhempia sumutettiin. Jos tuli huono numero kokeista, niin kerrottiin kotona, että kokeet menivät niin huonosti, että opettaja päätti olla palauttamatta niitä. Ainakaan silloin ei aina kotona edes tiedetty, milloin oli jotkut kokeet, ja silloin oli mahdollista jättää kertomatta, että huonosti meni. Hyvät numerot toki kerrottiin aina.
Nykyään oppilaat käyvät arviointikeskustelun opettajan kanssa lukukauden loppupuolella, missä oppilas kertoo opettajalle omia ajatuksia omasta osaamisestaan ja toisaalta taas opettaja oppilaalle. Siinä yhteydessä opettaja usein kertoo jo, minkä arvosanan saa todistukseen.
Opettaja sanoo sen hetkisen osaamistason, ei lopullista arvosanaa. Usein se on sama, koska enää ei ehdi antaa niin paljon näyttöjä, että numero muuttuisi, ellei joku iso koe ole vielä pitämättä. Arviointia tehdään pitkin vuotta, ns. jatkuva arviointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Kyllä vaan on käytännössä juuri noin. Täällä on ollut ketjuja, joissa on keskusteltu liikunnan arvosanoista. Monilahjakas ei saa kymppiä, jos ota open roolia tsemppaamisessa eli pitää olla se ekstrovertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Kyllä vaan on käytännössä juuri noin. Täällä on ollut ketjuja, joissa on keskusteltu liikunnan arvosanoista. Monilahjakas ei saa kymppiä, jos ota open roolia tsemppaamisessa eli pitää olla se ekstrovertti.
Ei tarvitse olla ekstrovertti, mutta jos joukkuelajeissa ei osaa hetkeksi ottaa rakentavaa roolia, ei ole kympin oppilas, olipa sitten miten suuri yksilötaituri tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin opettajalta perusteluita ihan suoraan. Jos ei ole niihin tyytyväinen, niin sitten rehtoriin yhteys. Tarvittaessa voi kannella aviin.
Opettajaystäväni kertoi, että tällaisia oppilaita ja vanhempia on yhä enemmän. Sitten sitä hyvässä hengessä lueskellaan yhdessä, että mitä siellä opetussuunnitelman perusteissa sanotaankaan, ja miten se kohtaa vanhemman ja lapsen oman mutun.
Itseäni vähän hävettäisi viedä tuolla tavalla viranhaltijan aikaa, mutta toki oikeusvaltiossa tällainen mahdollisuus pitää olla.
Kyllä näitä kuspäisiä opettakin on, jotka antavat arvosanat miten huvittaa. Olen joutunut tekemään valituksen. Ope oli ymmärtänyt väärin lapsen naureskelun eräänä koulupäivänä ja siksi antoi kolme arvosanaa huonomman numeron kuin mitä kokeiden perusteella olisi pitänyt antaa. Usko vaan huviksesi, että tällaisiakin opettajia on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Kyllä vaan on käytännössä juuri noin. Täällä on ollut ketjuja, joissa on keskusteltu liikunnan arvosanoista. Monilahjakas ei saa kymppiä, jos ota open roolia tsemppaamisessa eli pitää olla se ekstrovertti.
Koulun liikunnanopetuksen tärkein päämäärä on ymmärtääkseni positiivisen myöhemmän iän liikuntasuhteen muotoutuminen.
Ainakin minun nuoruudessani ne niin sanotusti lahjakkaat oppilaat vaikuttivat pyrkivän kömpelöiden ja hitaiden luokkakaverinsa kohdalla suorastaan päinvastaiseen. Kaikenlaista huutelua ja ilmeilyä. Mielestäni liikunnassa erityisesti pitäisi olla nollatoleranssi kaikelle tuollaiselle, ja kiitettävään täytyy oppilaan nimenomaan pystyä käyttämään taitojaan siten, että muillekin tulee niitä hyviä kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Kyllä vaan on käytännössä juuri noin. Täällä on ollut ketjuja, joissa on keskusteltu liikunnan arvosanoista. Monilahjakas ei saa kymppiä, jos ota open roolia tsemppaamisessa eli pitää olla se ekstrovertti.
Monilahjakas? Eihän koulunumeroita lahjakkuudesta anneta, vaan tekemisestä. Ops esiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pelkkä koearvosana pitäisi riittää osaamisen osoittamiseen. Jossain tilanteissahan oppiaineita voi suorittaa lukemalla itsenäisesti esim. kotona tai vaikka sairaalassa maatessa ja sitten tehdä pelkän kokeen jolla oppi ja osaaminen juurikin voidaan osoittaa.
Lue opetussuunnitelma läpi, niin sieltä näet, mitä pitää osata! Opetussuunnitelma on sitova asiakirja. Opetushallituksen sivut auki. Lisäksi on paikalliset opetussuunnitelmat, joissa on tarkennuksia! Jos siellä sanotaan, että pitää jokin taito osata, vaikka tietojen esittäminen suullisesti, niin sitten se pitää tosiaan osata eikä riitä, että osaa sen vaikka paperilla.
Kyllähän matematiikan osaaja osaa ne laskut taulullekin laskea, jos kokeista saa kymppejä eikä edes ysi puolta.
Mutta osaako hän esim. koodata? Tai lukea tilastoja? Tai jotain muuta mitä ops vaatii?
Kokeita ei ole edes pakko pitää. Tätä monikaan ei tiedä.
Kaikkia taitoja ei testata kokeilla.
Opsin mukaan arvioinnin on oltava monipuolista. Se ei edes voisi perustua pelkkiin kokeisiin.
Opettajan pitää pystyä perustelemaan arvosana. Ilman kokeita opettaja on pulassa perustelujensa kanssa.
Kävin peruskoulun 90-luvulla, ja meillä ei annettu tytöille matematiikasta kymppejä. Mä olin luokan priimus, mun frendi sai kanssa kokeista kymppejä. Oltiin ahkeria ja tunnollisia. Tuli 9 todistukseen.
Sut luokalla oli yks Tomppa, joka sai kokeista ysit ja kymppi toikkariin. Joo, ja ekalla lensin ulos luokastakin kun olin tehnyt koko matikan kirjan etukäteen.
Noh, Tompasta tuli raksaäijä, mun frendi on matematiikan opettaja ja mulla kaksi maisteria ja tohtorin hattu matemaattisista aineista. Kyllä se lukio ja jatko-opinnot sit korjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Kyllä vaan on käytännössä juuri noin. Täällä on ollut ketjuja, joissa on keskusteltu liikunnan arvosanoista. Monilahjakas ei saa kymppiä, jos ota open roolia tsemppaamisessa eli pitää olla se ekstrovertti.
Monilahjakas? Eihän koulunumeroita lahjakkuudesta anneta, vaan tekemisestä. Ops esiin!
Huoh.... pakko ymmärtää väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pelkkä koearvosana pitäisi riittää osaamisen osoittamiseen. Jossain tilanteissahan oppiaineita voi suorittaa lukemalla itsenäisesti esim. kotona tai vaikka sairaalassa maatessa ja sitten tehdä pelkän kokeen jolla oppi ja osaaminen juurikin voidaan osoittaa.
Lue opetussuunnitelma läpi, niin sieltä näet, mitä pitää osata! Opetussuunnitelma on sitova asiakirja. Opetushallituksen sivut auki. Lisäksi on paikalliset opetussuunnitelmat, joissa on tarkennuksia! Jos siellä sanotaan, että pitää jokin taito osata, vaikka tietojen esittäminen suullisesti, niin sitten se pitää tosiaan osata eikä riitä, että osaa sen vaikka paperilla.
Kyllähän matematiikan osaaja osaa ne laskut taulullekin laskea, jos kokeista saa kymppejä eikä edes ysi puolta.
Mutta osaako hän esim. koodata? Tai lukea tilastoja? Tai jotain muuta mitä ops vaatii?
Kokeita ei ole edes pakko pitää. Tätä monikaan ei tiedä.
Kaikkia taitoja ei testata kokeilla.
Opsin mukaan arvioinnin on oltava monipuolista. Se ei edes voisi perustua pelkkiin kokeisiin.
Opettajan pitää pystyä perustelemaan arvosana. Ilman kokeita opettaja on pulassa perustelujensa kanssa.
Ei ole pakko olla kokeita eikä tarvitse olla pulassa. Oppilaan on annettava näyttö ja arviointi perustuu näyttöihin. Voidaan arvioida esimerkiksi esitelmät, ryhmätyöt, projektit, vihkotyöt, posterit, näytelmä, puhe, väittely, tiimityöskentely, kirjoitelma, portfolio, ja niin edelleen. Pieniä testejäkin voi pitää, kirjallisia läksynkuulusteluja, pistokokeitakin satunnaisesti, suorittaa näyttö jostain aiheesta oppitunnilla, mikä arvioidaan jne. Näytön on oltava monipuolista ja siksi ei kannata lintsata koulusta esitelmäpäivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlasin äkkiä opetushallituksen sivuilta peruskoulun matematiikan päättöarvosanan 9 kriteerit. Siellä sanottiin aika selvästi muun muassa, että oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.
Tämä on siis se ysi. Kymppiin pitää tehdä vielä vähän lisää.
On kyllä naurussa pitelemistä noissa kriteereissä. Eli jos en yritä saada naapurin retardireiskaa oppimaan oman uurastukseni ohella, niin parasta mihin voin yltää on kasi?
No, jossain kohtaa joku aina oivaltaa, että systeemi on aivan susi ja sitten sitä taas rukataan. Ja niinhän tehdään silloinkin kun rukattavaa ei edes olisi, koska täytyyhän opetushallituksessa virkamiehille jotakin puuhaa keksiä.
Oma lapseni totesi muutama vuosi sitten ysillä ollessaan, ettei hänellä ole tietyissä aineissa mitään mahdollisuutta saada kymppiä, kuten liikunnassa, missä on aivan mahdotonta yrittää innostaa jotain liikkatunneilta mieluiten lintsaavia tyyppejä osallistumaan.
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.
Kyllä vaan on käytännössä juuri noin. Täällä on ollut ketjuja, joissa on keskusteltu liikunnan arvosanoista. Monilahjakas ei saa kymppiä, jos ota open roolia tsemppaamisessa eli pitää olla se ekstrovertti.
Koulun liikunnanopetuksen tärkein päämäärä on ymmärtääkseni positiivisen myöhemmän iän liikuntasuhteen muotoutuminen.
Ainakin minun nuoruudessani ne niin sanotusti lahjakkaat oppilaat vaikuttivat pyrkivän kömpelöiden ja hitaiden luokkakaverinsa kohdalla suorastaan päinvastaiseen. Kaikenlaista huutelua ja ilmeilyä. Mielestäni liikunnassa erityisesti pitäisi olla nollatoleranssi kaikelle tuollaiselle, ja kiitettävään täytyy oppilaan nimenomaan pystyä käyttämään taitojaan siten, että muillekin tulee niitä hyviä kokemuksia.
Jostain syystä koululiikunta toimii juuri päinvastoin, mitataan ja testaan loputtomiin erilaisia lajeja. Miksi ihmeessä eritasonojapuut ovat edelleen mukana? Niitä ei säädetty ollenkaan ja mitat olivat samat 140-180 cm koulaiselle.
Lapsi piti alakoulun liikunnasta ja harrasti urheilua, mutta yläkoulun liikunnanopettaja vei kaiken ilon koululiikunnasta.
Alue: Aihe vapaa
Höpsistä. Ei niitä lintsaajia tarvitse innostaa. Siinä vaiheessa, kun liikunnalliset taidot ovat kympin tasolla, voi sosiaalisen puolen hoitaa vaikkapa siten että syöttää joukkuepelissä myös niille, jotka eivät ole taitavimpia.
Hämmästyttävän moni oppilas ajattelee, että kympin oppilas tekee itse tai kaverin viimeistelyllä kaikki maalit, loistaa ja jopa vähän pilkkaa niitä huonompia.
Tai kielissä voi tehdä niin, että viittaa vain vaikeiden kysymyksien kohdalla. Aika moni hyvä oppilas, jolla pissa ei ole noussut päähän, osaa nämä luonnostaan.