Mitä mieltä peruskoulussa pitäisi opettaa, mitä siellä ei nykyään opeteta?

Vierailija kirjoitti:

Liikuntaa lisää.

Miksi lisää liikuntaa?

Ei ainakaan sitä, mitä se minulla oli: suoritusten mittaamista ilman että varsinaisesti opetettiin mitään. Esimerkiksi jotain pesäpallon sääntöjä ei koskaan selitetty kunnolla, jostakin taktiikasta nyt puhumattakaan. Ja sitten sain moitteita, kun lähdin väärällä hetkellä juoksemaan.

Jos tavoitteena on ihan vain fyysisen aktiivisuuden lisääminen, niin miten olisi, jos muidenkaan aineiden tunneilla ei tarvitsisi istua?

En tosiaan ole asiantuntija kouluasioissa mutta nyt kirjoittaneen lapsen vanhempana sanoisin että ihan hyvä setti sieltä tuli. Pitää muistaa että tuon ikäinen ei opi määräänsä enempää.

Minäkin ehdotan että tunnustuksellinen uskonnonopetus ylimääräiseksi aineeksi jota eri kirkot tarjoaa, tilalle elämänkatsomustieto - ja alusta asti ammattitaitoinen sellainen. Nyt tuntui että kun lapsi valitsi ussa. Sijasta et:n niin siellä lähinnä luettiin satuja ja tapettiin aikaa. Vasta lukiossa oli elämänkatsomustiedon perusteet. 

Pitäisi olla tiukempaa taitojen suhteen. Nykyään jos oppilaat ei osaa niin annetaan armovitosia joilla juuri ja juuri päästään eteenpäin, mielummin kuin puututtaisiin ja laitettaisiin oppilaat kertaamaan luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ainekirjoitus takaisin. Kaunon poistamisen ymmärrän, mutta osasyy kirjojen suosion hiipumiseen löytyy varmasti tuosta, että nykylapset eivät enää kirjoita itse. Miksi muiden tekemä teksti kiinnostaisi heitä, jos eivät osaa itsekään sellaista kirjoittaa? 

Kirjoittavathan, ja vieläpä paljon. Mutta kirjoittavat nettiin, viestivät keskenään. Siis harjoittavat kirjallista viestintää aidoissa viestintätilanteissa. Ainekirjoitus taas on täysin teennäinen tilanne: pakko vääntää annetussa ajassa tekstiä annetusta aiheesta, josta ei välttämättä ole tarvetta sanoa yhtään mitään.

TÄTÄ EI ENÄÄ OIKEIN OPETETA...

********

https://www.vauva.fi/keskustelu/5590363/lastemme-opettaminen-ajattelema…

Lastemme opettaminen ajattelemaan selkeästi ja kirjoittamaan on MUU KUIN RAHAKYSYMYS!!! TÄMÄ ON  MYÖS LASTENKULTTUURIA TÄRKEIMMILLÄÄN!

Lasten kirjainpalikoissa pitäisi olla kirjaimet MYÖS nk KAUNOLLA.. KIRJOITTAMAAN OPETTAMINEN ENSISIJAISEKSI - lukemaan oppivat 'itsestään'.

Mitä mieltä olette luetun ymmärtämisen testeistä ja testaamisesta??? Entä mielipiteesi ylipäätänsä yhteiskunnassamme pyörivistä teksteistä, joita 'kaikkien' 'pitäisi' lukea?

Entä jos olet itse hyvä kirjoittamaan ja oma ajatuksenjuoksusi on selkeä - olet sekä verbaalisesti että matemaattisesti (erittäin) lahjakas - mutta toisten kirjoittamat tekstit aiheuttavat (suurtakin) ongelmaa? Mitä mieltä tästä?

Itse kuittaan nykyään valtavan määrän tekstejä huonoina ja sen vuoksi niiden ymmärtäminen ei onnistu eikä niihin kannata uhrata yhtään aikaa. Jo se että aloittaa sellaisen tekstin lukemisen on arvokkaan ajan haaskausta.

Tekstien tuottamisen ja julkaisemisen 'helppous' aiheuttaa valtavan määrän kirjoitettua saastaa yhteiskunnassamme?

Mielestäni koulussa olisi tärkeintä opettaa rakentamaan selviä ja selkeitä ajatuksia ja sitten kirjoittamaan nuo ajatuksensa ja mielellä ihan kaunolla koska ihmisen aivoilla ja käden työllä on yhteys. Tämmänen 'tekeminen' on koulussa täysin retuperällä kun käsityötkin on periaatteessa kokonaan poistettu. Jos osaa kirjoittaa niin osaa kyllä lukeakin! Eli ei niin että ensin opetataan lukemaan ja sitten kirjoittamaan vaan niin että opetetaan ajattelemaan ja kirjoittamaan ja samalla oppii lukemaan... Kun lapsille annetaan 'kirjainpalikoita' niin oppivat ihan samalla lukemaan kuin itsestään vaikka olisivat jotain 4-vee... Noihin palikoihin pitäisi laittaa kirjain sekä kaunolla että painokirjaimella. Saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Kun kirjoittaa kaunolla niin tärkeää on aloittaa kirjain oikeasta kohdasta jotta kirjainten sitominen on mahdollista ja tämä kirjainten sitominen on tärkeää koska siitä seuraa että ihmisen kirjoituksen nopeus sen kun nousee jos kirjoittaa paljon. Kun osaa itse nämä kaunokirjaimet niin sitten pystyy kyllä lukemaan toisen ihmisen kirjoittamaa tekstiä. 

TÄMÄ OPETTAMINEN AJATTELEMAAN SELKEÄSTI JA KIRJOITTAMAAN ON MUU KUIN RAHAKYSYMYS!!! AIKUISTEN HALUSTA JA TAIDOISTA KIINNI... KIRJOITUSTAIDON OPETTAMINEN SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE EI OLE MIKÄÄN ISO JUTTU... 100 vuotta sitten AAPINEN OLI NOIN 100 SIVUA JA SIINÄ JA SILLÄ OPETTETTIIN SEKÄ KIRJOITTAMAAN ETTÄ LUKEMAAN JA MYÖS IKIVANHATKIN KIRJAIMET!!! TE OLETTE VASTUUSSA SIITÄ ETTÄ JÄLKIPOLVENNE OPPII KIRJOITUSTAIDON JOTTA MEISTÄ EI TULE KIRJOITUS- JA LUKUTAIDOTON PORUKKA... YHTENÄISESTÄ KANSASTA EI EHKÄ ENÄÄ VOI PUHUA??? TÄMÄ ON LASTENKULTTUURIA TÄRKEIMMILLÄÄN!!!

20.05.2024

Maskuliinisuutta, soturimentaliteettia, stoalaista ajattelutapaa sekä tunteiden hillitsemistä.

Kaunokirjoitusta.

ja käsin kirjoittamista noin ylipäätään. 

lukemista ja ulkoa muistamista. Elämä ei ole pelkkää hakukonetta kuitenkaan.

käytöstapoja. Joku raja sentään.

Ilmiantotaitoja olisi hyvä oppia nuoresta asti. Siitä, että ilmiantaa opettajille mm. koulukiusaajat, lintsaajat, myöhästelijät, ilkivallan tekijät, lunttaajat, kiroilijat, tupakoijat sekä muita sääntöjä noudattamattomat on hyötyä työelämässä. Aikuisena säännöt ovat kaikille samat ja sääntöjen rikkojat on aina saatettava vastuuseen.

Keksityistä ja mitättömistä ilmiannoista tulisi rangaista, tuomioon johtavista ilmiannoista voisi palkita.

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Vierailija kirjoitti:

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Käsityö ei ole mikään turha aine. Koulussa pitää opettaa elämäntaitoja, joihin käsityötkin kuuluvat. Jokaisen ihmisen pitäisi osata neuloa, ommella koneella ja saada jotakin järkevää aikaiseksi puusta sahan, naulojen ja vasaran avulla. Käsityötunneille voi integroida matikkaa, fysiikkaa tai kemiaa vaikka jokaiselle tunnille, jos opettaja jaksaa ja haluaa. Ei tarvitse ottaa tunteja pois tata-aineista.

Kovin on erilaista opetus riippuen ihan koulusta ja opettajasta.

"Valtakunnallinen opetussuunnitelma." My ass on

Säästäväisyyttä, säästövinkkejä. Marttailua. 

Vierailija kirjoitti:

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Ei lisää fysiikkaa. Ei sitä pysty koulussa opettamaan tarvittavalla tasolla.

Minullahan oli peruskoulussa ja lukiossa fysiikka kymppi (tai peruskoulussa se oli minun aikaan joku fysiikan ja kemian yhteinen aine). Menin yliopistoon opiskelemaan mitäpä muutakaan kuin fysiikkaa, ja totesin, että koulussa en ollut oppinut muuta kuin vääriä ajattelutapoja.

Fysiikan kanssa kaikki eivät elämässään joudu tekemisiin. Tärkeämpänä aineena pidän historiaa ja yhteiskuntaoppia. Jokainen on kuitenkin äänioikeutettu, ja äänioikeuden vastuullinen käyttäminen minusta vaatisi, että noista asioista jotakin tietää ja pystyy päättelemään, mitkä väitteet ovat silkkaa huuhaata.

Kotitalous ja käsityötkin ovat fysiikkaa hyödyllisempiä. Toivon, että minulle olisi koulussa opetettu, miten erilaisiin seinämateriaaleihin kiinnitetään tauluja tai hyllyjä. Ehkä käsityöt voisivat painottua enemmän kodin pieniin korjausaskareisiin, joiden kanssa moni oikeasti tekemisiin joutuukin. Yhtä ainutta ristipistoliinaa en ole sen koulun pakollisen jälkeen nypertänyt, mutta farkkuja on kyllä tullut paikattua ja vetoketjuja vaihdettua.

Uskonnot pois kouluista ja ruotsi valinnaiseksi. Tilalle enemmän äidinkieltä, kirjallisuutta, matematiikkaa, historiaa., kädentaitoja. Ja se kauno takaisin harakanvarpaiden tilalle. 

Tavat ja etiketti pitäisi opettaa koulussa, kun ei niitä opeteta selvästi kotonakaan. Tekisi mieli lyödä takaraivoon, kun aikuiset miehet syö ravintoloissa lippikset ja pipot päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Ei lisää fysiikkaa. Ei sitä pysty koulussa opettamaan tarvittavalla tasolla.

Minullahan oli peruskoulussa ja lukiossa fysiikka kymppi (tai peruskoulussa se oli minun aikaan joku fysiikan ja kemian yhteinen aine). Menin yliopistoon opiskelemaan mitäpä muutakaan kuin fysiikkaa, ja totesin, että koulussa en ollut oppinut muuta kuin vääriä ajattelutapoja.

Fysiikan kanssa kaikki eivät elämässään joudu tekemisiin. Tärkeämpänä aineena pidän historiaa ja yhteiskuntaoppia. Jokainen on kuitenkin äänioikeutettu, ja äänioikeuden vastuullinen käyttäminen minusta vaatisi, että noista asioista jotakin tietää ja pystyy päättelemään, mitkä väitteet ovat silkkaa huuhaata.

Kodin huoltotyöt ja pienet korjaustyöt on kyllä vanhempien tehtävänä opettaa. Ihan kaikkea ei sentään koululle voi sälyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Käsityö ei ole mikään turha aine. Koulussa pitää opettaa elämäntaitoja, joihin käsityötkin kuuluvat. Jokaisen ihmisen pitäisi osata neuloa, ommella koneella ja saada jotakin järkevää aikaiseksi puusta sahan, naulojen ja vasaran avulla. Käsityötunneille voi integroida matikkaa, fysiikkaa tai kemiaa vaikka jokaiselle tunnille, jos opettaja jaksaa ja haluaa. Ei tarvitse ottaa tunteja pois tata-aineista.

Kyllä se vaan niin on että jos jostakin pitää nipistää, ovat nuo pajatunnit parhaat kohteet. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että niistä on monelle paljon iloa, mutta sellaista se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Ei lisää fysiikkaa. Ei sitä pysty koulussa opettamaan tarvittavalla tasolla.

Minullahan oli peruskoulussa ja lukiossa fysiikka kymppi (tai peruskoulussa se oli minun aikaan joku fysiikan ja kemian yhteinen aine). Menin yliopistoon opiskelemaan mitäpä muutakaan kuin fysiikkaa, ja totesin, että koulussa en ollut oppinut muuta kuin vääriä ajattelutapoja.

Fysiikan kanssa kaikki eivät elämässään joudu tekemisiin. Tärkeämpänä aineena pidän historiaa ja yhteiskuntaoppia. Jokainen on kuitenkin äänioikeutettu, ja äänioikeuden vastuullinen käyttäminen minusta vaatisi, että noista asioista jotakin tietää ja pystyy päättelemään, mitkä väitteet ovat silkkaa huuhaata.

Yliopistofysiikka on asia erikseen, ja siihen jossain määrin astinlautaa tuo pitkä fy/ma lukiossa.

Fysiikkaa tulisi peruskoulussa oppia sellaiselle tasolle, että esim. energiantuotannon ja perusmekaniikan tuntemus on riittävällä tasolla. Lisätään kemia vielä samaan pakettiin: Aineen rakenne ja reaktiot atomitasolla olisi hyvä ymmärtää ainakin suurpiirteisesti.

Semmoinen asia pitäisi opettaa, että samalla mitalla takaisin antamisesta puhuminen on kielletty.

Luin vuosia sitten jonkun opettajan kertomuksen, jossa hän oli kysynyt eräiltä oppilailta, että miksi he kiusaavat aina samaa oppilasta, johon oppilaat vastasivat, että heitä ärsyttää, kun se on aina niin hiljainen eikä koskaan 'anna samalla mitalla takaisin'.

Opettaja kirjoitti oivaltaneensa tästä jotain, en muista mikä se oivallettu asia oli, mutta se ei ainakaan ollut, että "Aijaha. Eikö teitä lainkaan se ärsytä, että hän ei anna samalla mitalla ensiksi? Ja Huom. jollekin sellaiselle, joka ei ole aikaisemmin kiusannut häntä?".

Annatteko tekin vain takaisin, vai luuletteko olevanne jotain "kouluttajia" joiden täytyy opettaa toisia puolustautumaan, ja näinollen suorittaa silloin tällöin pieni hyötykiusaaminen ihan opetuksen vuoksi.

Ja onko muuten kouluissa määritelty mitään rajoja sille että millä tavalla saa antaa takaisin?

Mietitään esimerkiksi, että koulussa sattuisi seuraavanlainen tapaus 'Jannen' ja 'Petrin' välille:

Petri väittää Jannen vain yhtäkkiä lyöneen häntä. Opettaja kysyy asiasta Jannelta ja hän sanoo että Petri löi ensin ja hän vain antoi samalla mitalla takaisin. Mutta pari muutakin tapauksen nähnyttä oppilasta sanoo että kyllä Janne löi ensin.

Opettaja sanoo Jannelle että hänen kannattaisi ruveta puhumaan totta. Janne sanoo siihen että:

 - Kyllä asia on nyt niin, että Petri löi ensin, ei tällä viikolla, mutta onko siinä muka jokin aikaraja? Eihän se edes olisi samalla mitalla takaisin antamista, koska silloinhan Petri olisi varautunut siihen, että minä annan kohta takaisin. Tottakai minun pitää odottaa kunnes Petri on hyvällä tuulella ja ajattelee mukavia asioita, jotta hänen päivänsä menisi paremmin pilalle.

Miten neuvoisitte opettajaa ratkaisemaan tilanteen?

Pitäisi lähteä jo aiemmin enemmän ohjautumaan omia mielenkiintoja kohden. Esim. että historiaa voisi ottaa vähemmän jos vaikka biologia kiinnostaa enemmän. Itsellä ei ole jäänyt hirveästi mitään käteen aineista jotka eivät kiinnostaneet. Enkä koe, että esimerkiksi kalan leikkelystä olisi ollut mitään hyötyä minulle elämässä, mutta toki jollekin muulle varmasti on voinut olla hyödyllistä tai edes mielenkiintoista.