Mitä mieltä peruskoulussa pitäisi opettaa, mitä siellä ei nykyään opeteta?

Esimerkki siitä, miksi historia on tärkeätä. Jos joku ei voi sietää suomenruotsalaisia, siltä on jäänyt koulussa oppimatta se tyly fakta, että jos Ruotsin kruunu ei olisi tullut tänne 1200-luvulta alkaen  rakentamaan kartanoita, tietä, satamia, ruukkeja ja oppilaitoksia, olisi surkea ja vähälukuinen kansamme päätynyt Novgorodin ja myöhemmin Venäjän käsiin. Täällä puhuttaisiin venäjää ja elintasomme olisi ehkä kolmasosa nykyisestä. Kolminkertainen hurraahuuto Birger Jaarlille ja muille sveduille!

Uskonto ja ruotsi pois. Enemmän matematiikan ja fysiikan opetusta.  Kotitalous ja kädentaidot pitää säilyttää opetuksessa. 

Yhteiskuntaoppiin pitäisi sisällyttää enemmän tietoa oman talouden hallinnasta.

Käytöstapoja pitää korostaa. Enemmän keskustelua ja kommunikaatiota opetuksessa. Siinä suomalaiset ovat huonoja, ja varsinkin nykyään näkee, että nuoret ovat tosi ujoja, kun kommunikaatio tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Ne, jotka eivät ole ujoja, ovat röyhkeitä ja huomionhakuisia.  Ja palstapersuille tiedoksi, koskee ihan suomalaislapsia/nuoria. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitosti lisää matikkaa,, fysiikkaa ja uutena bonuksena käytännön filosofiaa: Ajattelun taitoa ja retoriikkaa.

Tunti joka päivään lisää ja kotsa-puu-käsityöt puoleen nykyisestä.

Ei lisää fysiikkaa. Ei sitä pysty koulussa opettamaan tarvittavalla tasolla.

Minullahan oli peruskoulussa ja lukiossa fysiikka kymppi (tai peruskoulussa se oli minun aikaan joku fysiikan ja kemian yhteinen aine). Menin yliopistoon opiskelemaan mitäpä muutakaan kuin fysiikkaa, ja totesin, että koulussa en ollut oppinut muuta kuin vääriä ajattelutapoja.

Fysiikan kanssa kaikki eivät elämässään joudu tekemisiin. Tärkeämpänä aineena pidän historiaa ja yhteiskuntaoppia. Jokainen on kuitenkin äänioikeutettu, ja äänioikeuden vastuullinen käyttäminen minusta vaatisi, että noista asioista jotakin tietää ja pystyy päättelemään, mitkä väitteet ovat silkkaa huuhaata.

"Fysiikan kanssa kaikki eivät elämässään joudu tekemisiin." Siis mitä mä just luin?

Vierailija kirjoitti:

6-luokkalaisen vanhempana mielestäni koulussa on turhaa:

- uskonto ja et erillään, voisi olla yksi yhteinen yleissivistävä katsomusaine kaikille

- loputtomat pallopelit liikunnassa. Enemmän voisi olla sellaiseen yleiseen liikkumiseen ja kuntoiluun innostavaa sisältöä, juoksu- ja uintitekniikkaa, lenkkeilyä, lihaskuntoharjoittelua, venyttelyä, joogaa, kehonhuoltoa, akrobatiaa...

Koulusta puuttuu:

- pakottamista. Ihan liikaa lipsutaan ja annetaan periksi. Minä kuitenkin vanhempana haluan, että lapsi myös oppii, joten on ärsyttävää olla se nipo, joka käskee tekemään esim. matikankirjasta myös ne kaikkein hyösyllisimmät soveltavat tehtävät, kun ope on sanonut ettei tartte.

- esimerkiksi aineita vaan käsketään kirjoittamaan, ilman että on kerrottu minkälaisia niiden pitää olla, tai miten sisältö kannattaa suunnitella ja jakaa kappaleisiin ym. Sellaisella sepustuksella saa kiitettävän, jossa jokainen lause alkaa sa

Itsekin olen ihmetellyt esseitä. Niiden kirjoittamiseen en ole saanut kunnollista ohjetta. Jotain tyyliin käsittele yksi asia yhdessä kappaleessa jne. Kaipaisin apua siihen miten valita mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitä ja miten niistä pitää kertoa. Tämä on itselleni vaikeaa varsinkin, jos aihe on laaja. Sen lisäksi suurin osa opettajista antaa tosi vähän palautetta tyyliin asiat x y ja z olisi pitänyt mainita. Ei siis kerrota, että miksi.

Hyviä käytöstapoja ja kunnioitusta kanssaihmisiä kohtaan. Oikeasti tämä on kyllä jotain mitä vanhempien pitäisi opettaa, mutta ei tunnu onnistuvan kaikilta.

Vierailija kirjoitti:

6-luokkalaisen vanhempana mielestäni koulussa on turhaa:

- uskonto ja et erillään, voisi olla yksi yhteinen yleissivistävä katsomusaine kaikille

- loputtomat pallopelit liikunnassa. Enemmän voisi olla sellaiseen yleiseen liikkumiseen ja kuntoiluun innostavaa sisältöä, juoksu- ja uintitekniikkaa, lenkkeilyä, lihaskuntoharjoittelua, venyttelyä, joogaa, kehonhuoltoa, akrobatiaa...

Koulusta puuttuu:

- pakottamista. Ihan liikaa lipsutaan ja annetaan periksi. Minä kuitenkin vanhempana haluan, että lapsi myös oppii, joten on ärsyttävää olla se nipo, joka käskee tekemään esim. matikankirjasta myös ne kaikkein hyösyllisimmät soveltavat tehtävät, kun ope on sanonut ettei tartte.

- esimerkiksi aineita vaan käsketään kirjoittamaan, ilman että on kerrottu minkälaisia niiden pitää olla, tai miten sisältö kannattaa suunnitella ja jakaa kappaleisiin ym. Sellaisella sepustuksella saa kiitettävän, jossa jokainen lause alkaa sa

Tuli mieleen tuosta, että ei kerrottu minkälaisia aineiden pitää olla: ajattelun taidot. Siis kaikissa oppiaineissa on mielestäni vähän sama ongelma. Oletetaan, että oppilas itse älyää miten kannattaa toimia ilman, että se kerrotaan tai näytetään mallia. Minkä ikäinen kykenee tähän? Kuinka suuri osa oppilaista ylipäänsä kykenee tähän? Itse olen ollut ihan keskitason oppilas, mutta tällaisiin on oma oppiminen ja opiskelumotivaatio useasti lopahtanut. Erityisesti matematiikassa olisin kaivannut enemmän mallintamista siitä miten tehtäviä ratkaistaan, joku kaavojen pyörittely nyt on helppoa. Tulee olo, että joko tajuat ja opit tai olet tyhmä ja sille ei voi mitään. Eli opetettaisiin jo peruskoulussa ajattelun taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut paljon erinomaisia ideoita mutta näin lapsettomana kun seuraa nykyteinejä niin puuttuu käytöstavat ja yleinen siisteys. Miltä maailma näyttää tulevaisuudessa kun ei välitetä ympäristöstä? Ilmeisesti kodeissa ei välitetä eikä opeteta.

Asiakaspalvelutyötä tehneenä voin sanoa, että ei ne teinit olleet niitä huonokäytöksisempiä. Itse asiassa suurin osa teineistä oli kohteliaita ja ystävällisiä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut paljon erinomaisia ideoita mutta näin lapsettomana kun seuraa nykyteinejä niin puuttuu käytöstavat ja yleinen siisteys. Miltä maailma näyttää tulevaisuudessa kun ei välitetä ympäristöstä? Ilmeisesti kodeissa ei välitetä eikä opeteta.

Koulussa ainakin opetetaan ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista.

Kansalaistaitoja, taloustaitoja, politiikkaa, kokouskäyntänteitä ym. Kaikenlaista sellaista mitä nykyisellään erottaa hyväosaisia ja huono-osaisia oppilaita. Monet saavat jo äidinmaidossa osaamista esim. sijoittamiseen ja älykkääseen taloudenhoitoon ja toisilla nämä eivät tule vastaan koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntaopin määrä pitää tuplata. Palstallakin on väkeä jotka ovat elinikäisessä kusessa kun eivät ole ymmärtäneet että laskut pitää maksaa.

Samaa mieltä! Muutenkin yhteiskunnan rakenteet, verotus- ja muut järjestelmät eivät ole yleensä peruskoulun päättäneillä kovin hyvin tiedossa. 

Tasokurssit takaisin. Ihan järjetöntä, että tuhlaamme lahjakkaiden lasten aikaa istuttamalla heitä samassa ryhmässä vitosten oppilaiden kanssa. Heikkoja kyllä pyritään tukemaan, lahjakkaat joutuvat odottelemaan, tekemään tylsiä perustehtäviä jotka ei tarjoa heille riittäviä haasteita ja kaiken päälle vielä kuuntelemaan häirikköoppilaiden perseilyä. Tällä tavoin emme tule saamaan huippuosaajia tähän maahan.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan oli sellainen oppiaine kuin kansalaistaito. Olisi hyvä pohja opettaa miten toimii rahalaitos, oikeuslaitos, eduskunta.

Omien asioiden hoitaminen, rahan käyttö ja riittävyyden laskeminen, itsestä huolehtiminen ym. ym.

Eikö enää ole sellaisia aineita, kuin kotitalous tai yhteiskuntaoppi? Niissä on ainakin aiemmin opetettu kuvailemiasi asioita.

Vierailija kirjoitti:

Semmoinen asia pitäisi opettaa, että samalla mitalla takaisin antamisesta puhuminen on kielletty.

Luin vuosia sitten jonkun opettajan kertomuksen, jossa hän oli kysynyt eräiltä oppilailta, että miksi he kiusaavat aina samaa oppilasta, johon oppilaat vastasivat, että heitä ärsyttää, kun se on aina niin hiljainen eikä koskaan 'anna samalla mitalla takaisin'.

Opettaja kirjoitti oivaltaneensa tästä jotain, en muista mikä se oivallettu asia oli, mutta se ei ainakaan ollut, että "Aijaha. Eikö teitä lainkaan se ärsytä, että hän ei anna samalla mitalla ensiksi? Ja Huom. jollekin sellaiselle, joka ei ole aikaisemmin kiusannut häntä?".

Annatteko tekin vain takaisin, vai luuletteko olevanne jotain "kouluttajia" joiden täytyy opettaa toisia puolustautumaan, ja näinollen suorittaa silloin tällöin pieni hyötykiusaa

En muista mistä luin, mutta oli joltain opettajalta tämä ajatus: jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti toista lasta kohtaan pitää tätä lasta opettaa puolustautumaan. Olen asiasta samaa mieltä. Ihmetyttämään jäi vain se miksi ei mainittu mitään siitä, että aggressiivisesti käyttäytyvälle lapselle voisi opettaa tunteiden hallintaa, erilaista käyttäytymistä jne.? Aivan kuin ongelma olisi pelkästään se, ettei toinen osaa puolustaa itseään, eikä suinkaan väkivaltainen käytös.

Kyllähän peruskoulussa opetetaan jo vaikka mitä tärkeää kuten matematiikkaa, äidinkieltä, muita kieliä, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, ympäristöoppia, käsitöitä, liikuntaa, musiikkia ja kuvaamataitoa. Muihin aineisiin integroituna opetetaan myös esim. käytöstapoja ja ylipäätään muiden huomioon ottamista ja taloustaitoja.

Ongelmana on mielestäni se, että nykyisin opetuksesta puuttuu viimeistely. Esim. matematiikan kirjoissa on paljon tehtäviä, jotka eivät liity opetettavaan asiaan mitenkään ja ovat vain sivujen täytettä. Pitäisi siis laittaa runsaasti perustehtäviä ja lisäksi haastetta edistyneimmille. Kotitehtäviä tulee vain vähän, tehtäviä ei juuri tarkisteta ja opettajien aika menee niihin koululaisiin, jotka pitäisi laittaa joko opetuksessa tukea tarvitsevien luokkiin tai ns. tarkkailuluokkiin. Ja tämä olisi kaikkien etu.

Pitäisi siis keskittyä tässäkin laatuun, eikä määrään. 

Vierailija kirjoitti:

Koulu on hyvä yleiskatsaus kaikesta. Jokaiselle on jotakin mielenkiinnonaihetta. Uskonnon voisi vaihtaa elämänkatsomustiedoksi, mutta muuten en muuttaisi mitään.

Uskontohan on elämänkatsomustietoa. Kyllä aineen nimen voisi vaihtaa, jos se on monille ongelma.

Mahdollisuuksia muidenkin kielten opiskeluun, kuin vain englannin ja ruotsin. Nykyisin se olisi varmasti etäyhteyksien avulla järjestettävissä pienemmilläkin paikkakunnilla, vaatisi vain hieman korvamerkittyä avustusta valtiolta.

Minun mielestäni ei pitäisi opettaa kiittämään eikä pyytämään kohteliaasti.

Nimittäin oletteko huomanneet, miten kiitoksissa tuppaa olemaan vähän sellainen ivallinen sävy; että onnistuinpas huiputtamaan sinua? Helppohan se on sellaista kiittää jota pitää itseään kehnompana ja alempiarvoisempana. Ja kuinka usein lause "Kiitos tiedosta" tarkoittaakaan "Kiitos mutta ei kiinnosta"?

Kohteliaasti pyytämisen opettamisessa taasen on se ongelma että sitten kaiken maailman öykkärit luulevat että kun he pyytävät kohteliaasti - vaikkapa lainaksi jotain koulutarviketta - niin sillä toisella on velvollisuus suostua tai muuten öykkärillä on oikeus ottaa se väkisin, eikä kukaan ympärillä olevista oppilaista huomaakaan, että öykkäri ei olisi muutenkaan kehdannut edes pyytää sitä muilta kuin vain sellaiselta oppilaalta jolla ei ole paljon kavereita ja josta öykkäri tietää että muutkin oppilaat pitävät vähän yksinkertaisena.

(jos siis öykkäri itse olisi ainoa joka pitää jotain toista tyhmänä niin se ei vielä mahdollistaisi niin sanottua 'köniin antamista')

Puukko hippasten alkeita ettei leikkaa omaa käytöstä.

Abdullah

Liikennesääntöjä mopokortin edestä. Lukiossa ja amiksessa autokortin. On erittäin terveellistä osata liikennesäännöt vaikka et millään ajoneuvolla ajelisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkki siitä, miksi historia on tärkeätä. Jos joku ei voi sietää suomenruotsalaisia, siltä on jäänyt koulussa oppimatta se tyly fakta, että jos Ruotsin kruunu ei olisi tullut tänne 1200-luvulta alkaen  rakentamaan kartanoita, tietä, satamia, ruukkeja ja oppilaitoksia, olisi surkea ja vähälukuinen kansamme päätynyt Novgorodin ja myöhemmin Venäjän käsiin. Täällä puhuttaisiin venäjää ja elintasomme olisi ehkä kolmasosa nykyisestä. Kolminkertainen hurraahuuto Birger Jaarlille ja muille sveduille!

Ihan hyvää hyvyyttäänhän ne hur rit tämän maa-alueen valtasi.