Lue keskustelun säännöt.
Lapsi valehtelee, miten suhtautua?
23.05.2022 |
Kyseessä 10-vuotias tyttö.
"Joo, pesin jo hampaat". "Olen syönyt välipalan". "Tein läksyt".
Sitten käy ilmi ettei olekaan.
Televisiosta ei ole lupa katsoa tiettyjä ohjelmia yksin ollessaan. Kun tulen töistä pihaan, näen ikkunasta että katsoo. Astun sisään ja telkkari napsahtaa kiinni. Kurkkaan huoneeseen ja on lukevinaan kirjaa."en katsonut".
Käydään keskustelua ettei valehdella saa ja nytten tulee jo telkka/peli/kännykieltoa. Toimii hetken, kunnes taas.
Mikä neuvoksi?
Haluaisin kitkeä tämän pois ennen teini-ikää..
Kommentit (78)
Minä ainakin valehtelin lapsena siksi, että aina jos kerroin totuuden, niin minua rangaistiin valehtelusta, mutta jos valehtelin, niin minua kehuttiin ja sanottiin, että "Nyt teit oikein, kun kerroit totuuden". Oli asia sitten mikä tahansa, niin totuuden kertomisesta seurasi aina rangaistus ja rangaistuksena oli esimerkiksi ilman ruokaa nukkumaan lähettäminen, muutaman viikon viikkorahan menetys, kotiaresti ja selkäsauna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi valehtelee, hän etsii rajoja. Aikuisen tehtävänä on luoda rajat. Ota asia keskusteluun ja kysy lapselta: miksi valehtelet? Onko se jännää vai hauskaa? Ymmärrätkö mitä siitä seuraa, kun myöhemmin isompana jööt kiinni valehtelusta esim. koulussa, kavereille,kesätyöpaikssa jne.
Olette puhuneet, mutta onko lapsi ymmärtönyt TUNNETASOLLA että valehteleminen on VÄÄRIN?
Ymmärtääkö hän mitä tarkoittaa tehdä OIKEIN tai VÄÄRIN? Jatkakaa puhumista.Eräs keino valehteluun on tehdä lapselle konkreettinen tilanne, jossa sinä aikuisena valehtelet lapselle, jolloin hän ymmärtää, kuinka pahalta valehtelu tuntuu. Voit luvata lapselle, että tehdään tänään vaikkapa lettuja. Mutta sitten perut koko jutun hiukan myöhemmin ja sanot, minä valehtelin. Huomaa lapsen reaktio, pettymys, suuttumus jne. Ole lapsesi tukena, ota reaktiot vastaan aikuismaisen tyynesti. Kuuntele, mutta älä itse provosoidu lapsen reaktioista. Älä myöskään sääli, peru puheitasi. Ole jämäkkä, pidä sanasi, mutta ole myös läsnä ja kuunteleva.
Tämä on se konkreettinen TUNNETASON kokemus, joka herättää lapsen ymmärtämään kuinka valehtelu tuntuu pahalta, sinusta ja erityisesti lapsesta.
Tsemppiä ja rohkeutta rajojen asettamiseen!
Ei. Tuo on sadistista vallankäyttöä.
Ei, sadistinen tarkoittaa aivan muuta. Valehtelun hyväksyminen ilman seurauksia on lapsen hylkäämistä. Hän hakee rajojaan ja oppiaan siinä, kuinka tässä yhteiskunnassa ja maailmassa tulee toimia OIKEIN eli ei valehtelemalla.
On aikuisen vastuulla laittaa rajat. Rajaton lapsi on aikuisen hylkäämä.On sadistisia tuottaa lapselle tahallaan mielipahaa. Kyse ei ole kasvatuksesta tässä esimerkissä vaan vallankäytöstä.
Onko sinua kohdeltu sadistisesti lapsena? Et näytä ymmärtävän kasvatuksen nyanssieroja akselilla ohjaaminen, kasvatus - sadismi. Siis kaksi täysin eri asiaa. Ymmärrätkö, että lapsi tarvitsee myös pettymyksiä, kasvaakseen yhteiskuntakelpoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi?
Sadismi on aivan eri asia kuin se, että lapselta vaaditaan oikeudenmukaisuutta muita ihmisiä kohtaan eli sitä, että ei saa valehdella ja rikkoa yhteisiä sääntöjä.
Kuka haluaisi esim. kaverikseen valehtelijan? Kuka haluaa valehtelevan työntekijön?
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin valehtelin lapsena siksi, että aina jos kerroin totuuden, niin minua rangaistiin valehtelusta, mutta jos valehtelin, niin minua kehuttiin ja sanottiin, että "Nyt teit oikein, kun kerroit totuuden". Oli asia sitten mikä tahansa, niin totuuden kertomisesta seurasi aina rangaistus ja rangaistuksena oli esimerkiksi ilman ruokaa nukkumaan lähettäminen, muutaman viikon viikkorahan menetys, kotiaresti ja selkäsauna.
Niin, vanhempasi eivät ymmärtäneet miten oikeat rajat laitetaan. Vuorovaikutus ei varmaankaan toiminut kunnolla muutenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin valehtelin lapsena siksi, että aina jos kerroin totuuden, niin minua rangaistiin valehtelusta, mutta jos valehtelin, niin minua kehuttiin ja sanottiin, että "Nyt teit oikein, kun kerroit totuuden". Oli asia sitten mikä tahansa, niin totuuden kertomisesta seurasi aina rangaistus ja rangaistuksena oli esimerkiksi ilman ruokaa nukkumaan lähettäminen, muutaman viikon viikkorahan menetys, kotiaresti ja selkäsauna.
Niin, vanhempasi eivät ymmärtäneet miten oikeat rajat laitetaan. Vuorovaikutus ei varmaankaan toiminut kunnolla muutenkaan?
Ei tuohon aikaan laitettu rajoja. Silloin pidettiin kuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi valehtelee, hän etsii rajoja. Aikuisen tehtävänä on luoda rajat. Ota asia keskusteluun ja kysy lapselta: miksi valehtelet? Onko se jännää vai hauskaa? Ymmärrätkö mitä siitä seuraa, kun myöhemmin isompana jööt kiinni valehtelusta esim. koulussa, kavereille,kesätyöpaikssa jne.
Olette puhuneet, mutta onko lapsi ymmärtönyt TUNNETASOLLA että valehteleminen on VÄÄRIN?
Ymmärtääkö hän mitä tarkoittaa tehdä OIKEIN tai VÄÄRIN? Jatkakaa puhumista.Eräs keino valehteluun on tehdä lapselle konkreettinen tilanne, jossa sinä aikuisena valehtelet lapselle, jolloin hän ymmärtää, kuinka pahalta valehtelu tuntuu. Voit luvata lapselle, että tehdään tänään vaikkapa lettuja. Mutta sitten perut koko jutun hiukan myöhemmin ja sanot, minä valehtelin. Huomaa lapsen reaktio, pettymys, suuttumus jne. Ole lapsesi tukena, ota reaktiot vastaan aikuismaisen tyynesti. Kuuntele, mutta älä itse provosoidu lapsen reaktioista. Älä myöskään sääli, peru puheitasi. Ole jämäkkä, pidä sanasi, mutta ole myös läsnä ja kuunteleva.
Tämä on se konkreettinen TUNNETASON kokemus, joka herättää lapsen ymmärtämään kuinka valehtelu tuntuu pahalta, sinusta ja erityisesti lapsesta.
Tsemppiä ja rohkeutta rajojen asettamiseen!
Ei. Tuo on sadistista vallankäyttöä.
Ei, sadistinen tarkoittaa aivan muuta. Valehtelun hyväksyminen ilman seurauksia on lapsen hylkäämistä. Hän hakee rajojaan ja oppiaan siinä, kuinka tässä yhteiskunnassa ja maailmassa tulee toimia OIKEIN eli ei valehtelemalla.
On aikuisen vastuulla laittaa rajat. Rajaton lapsi on aikuisen hylkäämä.On sadistisia tuottaa lapselle tahallaan mielipahaa. Kyse ei ole kasvatuksesta tässä esimerkissä vaan vallankäytöstä.
Onko sinua kohdeltu sadistisesti lapsena? Et näytä ymmärtävän kasvatuksen nyanssieroja akselilla ohjaaminen, kasvatus - sadismi. Siis kaksi täysin eri asiaa. Ymmärrätkö, että lapsi tarvitsee myös pettymyksiä, kasvaakseen yhteiskuntakelpoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi?
Sadismi on aivan eri asia kuin se, että lapselta vaaditaan oikeudenmukaisuutta muita ihmisiä kohtaan eli sitä, että ei saa valehdella ja rikkoa yhteisiä sääntöjä.
Kuka haluaisi esim. kaverikseen valehtelijan? Kuka haluaa valehtelevan työntekijön?
Lapselle ei kuulu sadistisesti aiheuttaa pettymyksiä. Niitä elämä kyllä tarjoaa. Kun vanhempi käyttää valtaa, valehtelee ja käyttäytyy sadistisesti, se ri ole kasvatusta eikä johda mihinkään hyvään. Tietenkin vanhempi niin perustelee sadismiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MLL:n ohjeita (ovat tosin ehkä vähän nuoremmalle tarkoittu, mutta ei haittaa noudaattaa näitä vanhemmallekaan lapselle) : https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/lapsi-valeh…
- Oikean ja väärän oppimista edistävät oikeuden- ja johdonmukainen kasvatus.
- Pidä kiinni lupauksistasi äläkä viljele tyhjiä uhkauksia – lapsi vaistoaa herkästi epäaitouden eikä opi rehellisyyttä.
- Kerro lapselle, että valehtelemisesta seuraa epäluottamusta ja sinun on valehtelun jatkuessa vaikeaa tietää, milloin lapsi kertoo oikeasti tapahtuneita asioita. Koska lapsi on sinulle tärkeä, haluat tietää hänelle sattuneet myönteiset ja kielteisemmätkin asiat – totuus on tärkeintä.
Liian kovat rangaistukset ja epäjohdonmukainen vanhemmuus ovat syynä siihen, että lapsi valehtelee. Lapsi kertoo sulle sen mitä haluat kuulla, koska kaikki muut on turvatonta. Olet reagoinut hallitsemattomasti tai rankaissut lasta liian kovaa ja arvaamattomasti. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsi uskaltaa sanoa ettei ole toiminut oikein tai sovitusti. Tässäkin asiassa vanhemman pitää katsoa peiliin.
Rangaistukset ovat sikäli ongelmallisia, kun niitä jaetaan mielen mukaan miten sattuu. Jos rangaistuksia käytetään, lapsen pitää tietää etukäteen mistä saa rangaistuksen ja millaisen rangaistuksen. Silloin lapsi voi tietoisesti ottaa sen riskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian kovat rangaistukset ja epäjohdonmukainen vanhemmuus ovat syynä siihen, että lapsi valehtelee. Lapsi kertoo sulle sen mitä haluat kuulla, koska kaikki muut on turvatonta. Olet reagoinut hallitsemattomasti tai rankaissut lasta liian kovaa ja arvaamattomasti. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsi uskaltaa sanoa ettei ole toiminut oikein tai sovitusti. Tässäkin asiassa vanhemman pitää katsoa peiliin.
Rangaistukset ovat sikäli ongelmallisia, kun niitä jaetaan mielen mukaan miten sattuu. Jos rangaistuksia käytetään, lapsen pitää tietää etukäteen mistä saa rangaistuksen ja millaisen rangaistuksen. Silloin lapsi voi tietoisesti ottaa sen riskin.
Nykypäivän rangaistukset ovat järjestään hyvin lieviä. Enää ei anneta remmiä niin että ei pysty istumaan seuraavaan viikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi valehtelee, hän etsii rajoja. Aikuisen tehtävänä on luoda rajat. Ota asia keskusteluun ja kysy lapselta: miksi valehtelet? Onko se jännää vai hauskaa? Ymmärrätkö mitä siitä seuraa, kun myöhemmin isompana jööt kiinni valehtelusta esim. koulussa, kavereille,kesätyöpaikssa jne.
Olette puhuneet, mutta onko lapsi ymmärtönyt TUNNETASOLLA että valehteleminen on VÄÄRIN?
Ymmärtääkö hän mitä tarkoittaa tehdä OIKEIN tai VÄÄRIN? Jatkakaa puhumista.Eräs keino valehteluun on tehdä lapselle konkreettinen tilanne, jossa sinä aikuisena valehtelet lapselle, jolloin hän ymmärtää, kuinka pahalta valehtelu tuntuu. Voit luvata lapselle, että tehdään tänään vaikkapa lettuja. Mutta sitten perut koko jutun hiukan myöhemmin ja sanot, minä valehtelin. Huomaa lapsen reaktio, pettymys, suuttumus jne. Ole lapsesi tukena, ota reaktiot vastaan aikuismaisen tyynesti. Kuuntele, mutta älä itse provosoidu lapsen reaktioista. Älä myöskään sääli, peru puheitasi. Ole jämäkkä, pidä sanasi, mutta ole myös läsnä ja kuunteleva.
Tämä on se konkreettinen TUNNETASON kokemus, joka herättää lapsen ymmärtämään kuinka valehtelu tuntuu pahalta, sinusta ja erityisesti lapsesta.
Tsemppiä ja rohkeutta rajojen asettamiseen!
Mutta on ihan eri asia pettää joku valehtelemalla kuin valehdella jostain, mikä koskettaa vain itseä kuten että katsoi ohjelmaa mitä ei yksin saisi. Tämän jokainen normaali 10-vuotias ymmärtää. Ei välttämättä todellakaan valehtelisi asioista jotka satuttaa muita tai johtaa ongelmin, mutta mielestään harmittomista kyllä.
Ei mitään loogisuutta tässä kommentissa. Milloin se sitten pitäisi lapsen antaa kokea ja tuntea, miltä muista tuntuu kun hän valehtelee??? Murrosiässä? Vasta aikuisena ? jolloin on jo myöhäistä, koska valehtelusta on jo tullut niin suuri osa ihmisen persoonaa. Näistä valehtelevista lapsista ja nuorista kasvaa juuri näitä pettäjä-isukkeja ja äitejä, jotka kokevat saavansa valehdella ym. Eli kasvavat narsistisiksi, alistaviksi ym.
Narsismin kehittymistähän on tutkittu. Epäsosiaalinen persoonallisuus voi kehittyä narsismiksi, jos lasta rangaistaan virheistään tarpeettoman ankarasti (ja mahdollisesti kehutaan onnistumisistaan aiheettoman paljon)
Eli mikäli lapsessa on nähtävissä synnynnäistä empatian puutetta, nimenomaan ei pitäisi rangaista häntä valehtelusta autoritäärisesti, sadistisesti tai nolaten, vaan pyrkiä palkitsemaan toden puhumisesta ja näyttää hänelle, että on järkevää puhua totta, koska hyvä tyyppi viime kädessä saa elämässään paljon kaikkea hyvää ja haluttavaa.
Paras torjuntakeino narsismia vastaan on antaa narsismista vapaan aikuisen malli. Se on tietenkin vaikeaa, koska nämä ongelmat tuppaavat kumuloitumaan tiettyihin sukuihin.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jänskästi sijoitettu telkkari jos ikkunasta ohikulkiessaan oikein näkee sillä tarkkuudella mitä ohjelmaa katsotaan....
juu juu.
Niin, nykyäänhän on niin pieniä nuo tv-ruudutkin
Mikäli lapsi (tyttö) jää valehtelemisesta kiinni niin rangaistuksena naapurin sedälle yöksi kylään. Mies saa maistaa tyttöä. Jalat haaralleen tyttö levittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valehtele sille takaisin. Saat x. Ylläri, et saa, huijasin. Pääset kivaan paikkaan x, voi huijasin...
Kiitos kommenteista joista syntyi asiallista keskustelua. Näistä ohjeista saan poimittua jotain
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarin piuhat mukaan, niin ei katso sitä. Läksyt ja hampaiden pesu sinun valvonnassa.
Toimi meillä, antennijohto pois. Ongelma on älypuhelin, josta lapset ja nuoret näkevöt ja kuulevat aivan kaiken. Esim. Tiktok-sovelluksesta suoraa livestriimausta mm. Ukrainan sodasta tai kaiken pornon mitä vaan voi kuvitella.
Poista Tiktok ja estä pornosivustot lapsen puhelimesta.
Näitä pornosivuja kun katsovat jo päiväkoti-ikäiset, vanhempien völittämöttä/ ymmärrtämöttä!
Älypuhelin pois ja karvalakkimalli tilalle.
Olisiko esiteini-ikä. Jos tuo on nyt joku kausi joka menee ohi. Vaaditaako häneltä liikaa, määräilty tai painostettu, tai kuulusteltu, kokee että hänen pitää mennä vastakkaiselle puolelle /ei enää jaksa. Rangaistukset eivät kuulosta kovin hyvältä, se lisää vastakkainasettelua. Yleensä 10v osaa jo itse syödä ja toimia kun on tarvetta, miksi häntä koko ajan ohjeistetaan kädestä pitäen, hänen pitäisi olla itsenäinen noissa asioissa. Paitsi aina ei ehkä maita välipala, ellei se ole mieluinen. Ahdistaako aikuisten tapa toimia häntä, jos ei ole rentoutta elämässä vai testaa oppimaansa taitoa valehdella.
Suhtaudut tietenkin syyllisyydellä. Olet epäonnistunut vastuussasi vanhempana.
Meillä on three strike policy: eka kerrasta muistutetaan, että tämä ei käy. Toisella kerralla sanotaan, että kerta vielä niin liittynnäinen tai oheistoiminta loppuu kokonaan ja kolmannesta kerrasta se sitten tapahtuu.
Esim. 10-vuotias ei saa katsoa Squid Gamea tai muita väkivaltasarjoja Netflixistä. 10-vuotias jäi kiinni kolme kertaa Squid Gamen ja muiden väkivaltasarjojen katselusta salaa. Rangaistus: 10-vuotias ei saa katsoa mitään Netflix-sarjoja. Rangaistuksen kesto on määräämätön.
Esimerkki: 14-vuotias hengaili lähiöasemalla epämääräisessä porukassa (ei harrastus- tai koulukavereita). Kerrottiin, että jos toistuu 13-vuotias ei hengaile yhtään missään enää koskaan koulun ja yhden harrastuksen lisäksi. Rangaistuksrn uhka tehosi heti.
Suosittelen.
Siellä ei myöskään ole mitään patologisesta valehtelusta. Jos olisi, sen syynä ei missään nimessä olisi se, että vanhemmat on liian vähän valehdelleet lapselle tai liian vähästä pettymyksestä. Päinvastoin.