Kuinka monta "omaa reissua" kuukaudessa on OK?
Meillä ikuisuusvääntö aiheesta miehen kanssa. Hänellä on keskimäärin 2-3 viikonloppua kuukaudessa ns. omia reissuja harrastuksensa merkeissä. Lähtevät usein kaveriporukalla torstai-iltana tai viimeistään suoraan perjantaina töistä, jos eivät saa töistä vapaaksi. Paluu sitten joskus sunnuntaina illalla.
Mulla alkaa pikkuhiljaa palaa käpy, sillä meillä on tosi vähän viikonloppuja mitä ehditään viettää yhdessä. Sanomattakin selvää, ettei mies ehdi osallistua kotitöiden tekemiseen ja kaikki autonpesusta kodin siivoamiseen jää mulle. Lapsia ei onneksi ole, ja tällä menolla ei varmaan tulekaan.
Sanoin miehelle, että mun mielestä on OK jos tuollaisia omia reissuja olisi noin kerran kuussa, joskus mahdollisesti kahdesti. Mutta tuo nykyinen määrä on ihan liikaa. Miehen mielestä nalkutan ja hänellä on oikeus mennä kuten tykkää.
Kommentit (92)
Mitä järkeä tossa on edes parisuhteessa olla, jos lähes kaikki vapaa-aika menee omien kavereitten kanssa? Mä en tollasta katsoisi hetkeäkään.
No mies nyt elää poikamieselämää miten huvittaa, koska se voi. Äidinkorvike hoitaa talousasiat ja tarjoilee seksiä tarvittaessa. Mikäs siinä on elellessä.
Eihän tuo kivalta kuulosta. Jos mies ei halua viettää aikaa sun kanssasi niin eihän sille mitään voi. Sun pitää löytää sellainen mies, joka haluaa olla sun kanssa myös viikonloppuisin.
Siis kuukaudessahan on n. 4 viikonloppua. Ja mies on näistä pois vähintään puolet?
Ole onnellinen, ettei tuossa kuviossa ole niitä lapsiakin vielä.
Jos ollaan lapsettomia niin minusta ok, mutta lapsiperheessä ei kyllä todellakaan. Ehkä kerran puoleen vuoteen silloin.
Omat menot on ok, kunhan ne eivät sotke parisuhteen arkea. Jos enemmistö vapaasta ajasta menee kavereiden kanssa, niin pohtisin kyllä vahvasti parisuhteen tasoa. Toisille tuollainen on ok, toisille ei. Kuulun itse siihen kategoriaan, että haluan myös viettää sitä parisuhdeaikaa ja yhteisiä lomareissuja.
Joo, en kyllä lapsia suosittele tekemään tohon kuvioon, saat hoitaa nekin ihan itseksesi viikonlopun ajan ja varmaan muulloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Sanot miehelle, et hankkii ite lapselle hoitajan omille riennoilleen, että sinäkin pääset samalla tuulettumaan. Ei voi mies olettaa, että sä jäisit ikuisesti lasten kanssa kotiin vaan keskenäs hoitamaan.
Minkä lapsen?
Osaatko lukea?
Miksei ap
se eilen aloittamasi ketju tästä samasta aiheesta riittänyt?
Kuinka monta työreissua meidän pääministerillä on?
Presidenttikin viilettää pitkin amerikkaa tuon tuostakin. Pieni lapsi silläkin kotona odottamassa.
Ei ole ok. Sanoisin että ehkä juuri 1-2 vkl on hyvä määrä. Toki sitä omaa elämääkin pitää olla mutta rajansa kaikella. Älkää hankkiko lapsia jos ei meno muutu.
Miehellä taitaa olla pano, kun ei kotona viihdy.
Siis ap sulla ei ole puolisoa vaan kämppäkaveri joka on sun kanssa siksi että sen asumiskustannukset ovat edullisemmat noin. Mitä nopeammin tajuat sen sitä parempi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta työreissua meidän pääministerillä on?
Presidenttikin viilettää pitkin amerikkaa tuon tuostakin. Pieni lapsi silläkin kotona odottamassa.
Työ on hieman eri asia kuin hupireissut.
Vaimo on vuorotöissä ja usein töissä viikonloput, joten olen nyt yrittänyt lähteä kavereiden kanssa enemmän, mutta usein jään kotiin, kun kaverit ei pääse reissuille.
Ennen olin ehkä yhden viikonlopun jossain kahden kuukauden välein, eikä siitä koskaan mitään sanomista tullut.
Tosin aina olen tehnyt sellaisia päivän pituisia kalareissuja kavereiden kanssa viikonloppuisin ja vaimo on ollut lähinnä tyytyväinen kun saanut omaa aikaa itsekkin
Kerran kolmessa vuodessa olisi kiva.
Viimeinen oma reissu ennen koronaa joulukuussa 2019.
Ihan niin usein kuin haluaa, mutta kotityöt pitää silti jakaa reilusti, jos yhdessä haluaa asua. Lapsia kun ei ole, niin vapaasti saa tehdä mitä haluaa, tietenkin.
Oletko ajatellut, että osa alla olevista kohdista saattaisi osua
1. saatat olla puolisollesi vain se seksiturva ja joku jonka kanssa jakaa yhteiset asumiskulut
2. puolisosi ei halua viettää aikaansa sinun kanssa, sillä hän kokee olevansa onnellisempi parisuhteen ulkopuolella
3. puolisosi on jäänyt teiniaikoihin kiinni ja elää sitä nuoruuttaan yhä edelleen
4. olet kiinni jonkin näköisessä "jännämiehessä", joka pyörii viikonloput paljussa ja yökerhoissa muiden naisten kanssa hakien seikkailua
5. puolisosi ei suostu elämään tasapaksua parisuhdearkea perhettä perustaen, vaan haluaa elää villinä ja vapaana viikonlopusta toiseen (=kohta 3)
Oletko muuten seurannut miten puolisosi käyttäytyy yhteisinä vapaina viikonloppuina? Pelailee ja mököttää + mankuu seksiä? Vai onko ihan innoissaan viettämässä ja ennen tuota jopa suunnittelemassa tuota yhteistä parisuhdeaikaanne?
Toimi samoin. Jos keskusteluyritykset asiasta tulkitaan nalkuttamiseksi, niin ota konkreettiset konstit käyttöön. Ole poissa viikonloppuja ja valitse ne siten, että miehesi on kotona. Ei varmaan kauheesti väliä, mihin menet, vaikka kylpylään tai pikku reissu Tallinnaan tms., kunhan teet jonkin viikonloppureissun. Jossain vaiheessa varmaan huomaatte, että eihän sitä yhteistä aikaa olekaan kuin viikolla. Siinä kohtaa puolisokin varmaan alkaa miettimään, pitäiskö jotain muuttua.
Miksi pidät tätä miestä?
Toisen menemisiä ei tietenkään voi estää, mutta ei kannata myöskään ryhtyä aikuisen miehen huoltajaksi. Jos et koe saavasi suhteesta mitään, niin lähde pois, olet vapaa hakemaan kumppanin, jonka kanssa jaettu arki onnistuisi paremmin.
Sanot miehelle, et hankkii ite lapselle hoitajan omille riennoilleen, että sinäkin pääset samalla tuulettumaan. Ei voi mies olettaa, että sä jäisit ikuisesti lasten kanssa kotiin vaan keskenäs hoitamaan.