Pitääkö vanhempien opettaa lapsi lukemaan ja laskemaan ennen esikoulua/koulua?

Esikoinen luki sujuvasti jo nelivuotiaana, kuopus menee elokuussa kouluun, eikä vielä lue. En ole mitenkään huolestunut, enkä todellakaan opeta häntä, toki yhdessä luemme ja näytän kirjaimia. Jos yrittäisin opettaa, niin tekisin sen varmasti vanhentuneesti ja teknisesti väärin, 30 vuoden takaisin opein, joita hämärästi lapsuudesta muistan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!

Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.  

Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.

Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kun puhutaan puhtaasti teknisestä lukutaidosta, eipä siinä juurikaan eroa ole onko lukija 10v vai 15v. Jos puhutaan ns. tavallisesta lapsesta, jolla ei ole lukihäiriötä tms. Luetun ymmärtäminen, sanavarasto,  hahmottaminen jne. sitten asia erikseen. 

Jos puhutaan mekaanisesta lukutaidosta, niin parhaat 8-vuotiaat ovat jo 15-vuotiaiden tasolla. Samoin tekstin ymmärtämisessä. Mutta se, mikä huolestuttaa eniten, on edellä olevan kirjoittajan demonstroima asenne, ettei lukutaito määrättömästi kehity.

Peruskoulusta lähtee maailmalle ihmisiä luvattoman huonolla lukutaidolla. Kyllä olisi syytä kehittyä.

Sehän on vain fakta, ettei lukutaito ole sellainen taito, joka hautaan saakka kehittyy merkittävissä määrin. Tämä fakta ei liity mitenkään siihen, että osalla lukutaito on hyvin heikolla tasolla. Sehän ei ole seurausta siitä, että olisi jo oppinut riittävästi, vaan syy on juurikin siinä, ettei ole opeteltu tarpeeksi. Kuten itse sanoit, lukutaito on mahdollista saada sujuvalle tasolle jo 8-vuotiaana. Mutta se ei tapahdu itsekseen. Eikä se 8-vuotiaana sujuvalla tasolla oleva lukutaito enää isompana merkittävästi kehity. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään 99 prossaa lapsista oppii ihan itsestään lukemaan ja laskemaan jo ennen eskaria tai eskarissa.

Mun hyvä tuttava on alakoulun ope ja on monta kertaa sanonut että suurin osa ekaluokalla aloittavista osaa lukea ja vieläpä sujuvasti. Ne, jotka eivät osaa, paljastuvat kuulemma ongelmatapauksiksi aika pian monessa muussakin asiassa tai sitten heidän kotitaustansa on ongelmainen, on esim. päihdejuttuja vanhemmilla jotka ei jaksa välittää lapsestaan.

No mun lapsi on sellainen tottelevainen ja kiltti ja voi jäädä huomaamattomaksi. Eli ei todellakaan mikään ongelmatapaus, joka riehuisi tai jota edes tarvisi juuri komentaa ikinä. Päiväkodin opettajakin sanoi, että näissä asioissa ei tule ongelmia olemaan ikinä. Mutta ei tosiaan osaa vielä viskarilaisena lukea ja että kirjainten hahmottamista pitäisi harjoittaa. Hämmästyin, koska luulin, että näitä harjoitellaan sitten eskarissa. - Ap

Älä usko kaikkea mitä paskantärkeät vakaopet puhuvat. Seuraavalla kerralla voit kysyä häneltä, mikä idea siinä esikoulussa on, jos jo ennen sitä pitää osata lukea sujuvasti. 

Meidän päiväkodin esikoulussa sanottiin, että siellä opetellaan kirjaimia, numeroita ja "koululaistaitoja" esim. oman vuoron odottamista. Lapsia ei erityisesti opeteta lukemaan. Osa oppii lukemaan, osa oppii sitten koulussa.

Ei kai ihmisiä lähtökohtaisesti tarvitse opettaa jonottamaan, kun ovat jo 5-vuotiaita.

Kirjaimet ja numerot opitaan koulussa. (Meillä opittiin kirjaimet 1,5-vuotiaana, numeroita muun tekemisen yhteydessä en muista mitään tiettyä ikää.)

Käsittääkseni ennen koulua on vain se profilointi, voi siinä jonkun kirjaimenkin oppia mutta ne opitaan koulussa, vai onko eka luokka turha?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!

Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.  

Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.

Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.

Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla. 

Ennen vanhaan lapsi saattoi oppia nuo itse jos oli joku lasten aapinen saatavilla. Nykyään kai kirjat on tosi tylsiä ja jo taaperoille ostetaan tabletti tms. Lapselle pitäisi varmaan maksaa palkkaa siitä jos oppii itse asioita ilman että kukaan yrittää 🙄

Ei lukutaito ole vain harjoittelusta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Ei lukutaito ole vain harjoittelusta kiinni.

Mutta sitä ei myöskään opi harjoittelematta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!

Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.  

Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.

Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.

Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla. 

Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä.

Mutta ap:lle tiedoksi, että ei se opettajan työ todellakaan siihen lopu, kun lapsi oppii mekaanisen lukutaidon alkeet. Ja että olisi aivan äärimmäisen tärkeää, että lukemista harrastetaan kotona, koska lukutaito ei kehity kunnolla, jos lukee vain joskus äikäntunnilla. Tutkimusten mukaan on paljon oppilaita, jotka kyllä oppivat helposti mekaanisen lukutaidon, mutta eivät kehity lukijoina juurikaan seuraavan parin vuoden kuluessa.

Muutenkin tosi outo asenne tuo, että on vain opettajan homma opettaa. Kai nyt jokainen haluaa auttaa ja opettaa omaa lastaan eikä siinä mieti, että kuka tästä palkan saa.

Ope ja äiti

Palautuukohan tämä niihin kännyköihin ja logoihin yms. Että opitaan alkeet niiden kautta, mutta sitten tarvittaisiin kielellisesti haastavampaa puuhaa.

Tuosta opettamisesta huomauttaisin, että Suomessa on perinteisesti ajateltu että leikkiminen on lasten työtä, ei joku leikki-ikäisen kotikoulu vanhempien kanssa.

Puhut mielestäni vähän alentavasti leikkimisestä. Läsnäolevasta leikistä aikuisen kanssa oppii ihan hirveästi tärkeitä taitoja, esim. vuorovaikutusta, oman vuoron odottamista, puhumista ja sanastoa, toisen asemaan asettumista jne. Ihan samalla tavalla muita tärkeitä asioita voi oppia ja lapsen kiinnostusta ruokkia ilman, että se on mitään ihmeen "kotikoulua".

Toisaalta esim. kännykällä/tabletilla hengaamisella ei tuon ikäinen opi mitään ja se taitaa vastata monen nykyvanhemman käsitystä lapsen leikkihetkestä.

t. eri

Enhän minä missään kohtaan sanonut, että tarkoituksella estäisin lapsen lukemaan oppimisen, mutta mietin, että onko se nyt minun tehtävä opettaa se ennen esikoulua, varsinkin jos lapsi itse ei ole siihen valmis?

Ja kyllä luen kirjoja, näytän kirjaimia, osaa kirjoittaa oman nimen ja nimetä ne kirjaimet. Osaa kirjoittaa kavereiden nimä jne. Osaa myös laskea yksinkertaisia plus- ja miinuslaskuja.

Se, mitä hämmästelin, oli, että vaka-open mukaan tuota kirjainten nimeämistä pitäisi kehittää, kun luulin, että näin tehdään esikoulussa. Mutta tottakai mielellään vastaan kaikkiin kysymyksiin, kuten olen aina tehnyt ja opettanut lasta elämän ohessa kirjainten ja numeroiden osalta.

Osaa kirjoittaa sanoja, hahmottaa sanoja jne. mutta EI lue itsekseen satukirjoja tai mitään. Saattaa sanoa, että tuossa lukee "parturi", koska tietää, että siinä on parturiliike. Mutta ei se ole lukemista, vaan hahmottamista.

Mielellään voin viettää kesän lasta lukemaan opettaen, mutta sitä jäin vaan ihmettelemään, että mikä sen esikoulun/koulun rooli on sitten, jos on vanhemman velvollisuus opettaa nämä oman työn ohessa? Mitä siellä koulussa tehdään? Omassa lapsuudessa siellä nimenomaan opeteltiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Olen vuosimallia 88. -Ap

Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Miksi tätä on alapeukutettu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!

Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.  

Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.

Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.

Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla. 

Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.

No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Miksi tätä on alapeukutettu?

Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä.

Mutta ap:lle tiedoksi, että ei se opettajan työ todellakaan siihen lopu, kun lapsi oppii mekaanisen lukutaidon alkeet. Ja että olisi aivan äärimmäisen tärkeää, että lukemista harrastetaan kotona, koska lukutaito ei kehity kunnolla, jos lukee vain joskus äikäntunnilla. Tutkimusten mukaan on paljon oppilaita, jotka kyllä oppivat helposti mekaanisen lukutaidon, mutta eivät kehity lukijoina juurikaan seuraavan parin vuoden kuluessa.

Muutenkin tosi outo asenne tuo, että on vain opettajan homma opettaa. Kai nyt jokainen haluaa auttaa ja opettaa omaa lastaan eikä siinä mieti, että kuka tästä palkan saa.

Ope ja äiti

Palautuukohan tämä niihin kännyköihin ja logoihin yms. Että opitaan alkeet niiden kautta, mutta sitten tarvittaisiin kielellisesti haastavampaa puuhaa.

Tuosta opettamisesta huomauttaisin, että Suomessa on perinteisesti ajateltu että leikkiminen on lasten työtä, ei joku leikki-ikäisen kotikoulu vanhempien kanssa.

Puhut mielestäni vähän alentavasti leikkimisestä. Läsnäolevasta leikistä aikuisen kanssa oppii ihan hirveästi tärkeitä taitoja, esim. vuorovaikutusta, oman vuoron odottamista, puhumista ja sanastoa, toisen asemaan asettumista jne. Ihan samalla tavalla muita tärkeitä asioita voi oppia ja lapsen kiinnostusta ruokkia ilman, että se on mitään ihmeen "kotikoulua".

Toisaalta esim. kännykällä/tabletilla hengaamisella ei tuon ikäinen opi mitään ja se taitaa vastata monen nykyvanhemman käsitystä lapsen leikkihetkestä.

t. eri

Leikki opettaa paljon tärkeitä asioita, mutta niin opettaa lukeminenkin. Englanninkielisestä maailmasta löytyy ihan aivotutkimuksen puolelta dataa, mitä aivojen osia aikainen lukutaito kehittää.

Itse näkisin leikkimisen ja lukemisen olevan samassa rintamassa - kännykkäpelien ja videoklippien vastapuolella. Lapsistani se nuorimpana lukemaan oppinut leikki pisimpään - loisteliaita, pitkäjänteisiä, kirjoista inspiroituneita juonileikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Miksi tätä on alapeukutettu?

Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia. 

Olisipa mielenkiintoista saada jokin tieteellinen linkki, jonka mukaan aikainen lukutaito tai luettujen kirjojen määrä eivät vaikuta positiivisesti syvälukutaitoon.

Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?

No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Miksi tätä on alapeukutettu?

Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia. 

Olisipa mielenkiintoista saada jokin tieteellinen linkki, jonka mukaan aikainen lukutaito tai luettujen kirjojen määrä eivät vaikuta positiivisesti syvälukutaitoon.

Mihin sitä linkkiä tarvitset? Tuohan pystyy havaitsemaan ihan vain viettämällä aikaa ja juttelemalla eri ikäisten lasten kanssa. Tavallisesta koululuokasta huomaa jo hyvin, että aikainen lukutaito ei ole mikään tae muita paremmasta koulumenestyksestä tai syvemmästä ymmärryksestä. Lukutaito on kun ei asia kuin luetun ymmärtäminen.