Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö vanhempien opettaa lapsi lukemaan ja laskemaan ennen esikoulua/koulua?
20.05.2022 |
Piti aloittaa aiheesta ihan oma ketju. Nykyään tulee päiväkodista sanomista, jos lapsi ei viskarina osaa kirjaimia/lukea ja laskea. Olen itse ollut siitä luulossa, että Suomen koulu/opetusjärjestelemä on sitä varten, että siellä nämä taidot opetetaan. Kaikilla meillä lasten vanhemmilla ei ole välttämättä ole pedagogista koulutusta tai osaamista opettaa lasta kotona ennen koulua vaikkapa lukemaan.
Lisäksi, jos vanhempien tehtävä on kotona opettaa lapsi lukemaan ja laskemaan, mistä hyvästä opettajat vaativat lisää palkkaa? Eikö tuo palkanosa kuuluisi sitten meille vanhemmille, jotka oman työmme ohella teemme myös osan opettajien työstä opettamalla lapset tekemään asioita, jotka ainakin ennenvanhaan (vielä ysärillä) olivat koulujärjestelmän tehtävä?
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Opettaja ei todellakaan ole turha ja tarpeeton, täysin päinvastoin. En edelleenkään ymmärrä vanhemmuutta, jossa oman lapsen opettaminen ulkoistetaan tai toivotaan parasta tyyliin jätetään kokonaan ajattelematta. Vanhempi on lapsen koko elämän mittainen opettaja. Millainen suhde tulee lapseen, jos lapsen kanssa ei tehdä mitään ja hänen kehitystään ei tueta opettamalla elämän perusasioita? Lapset nauttivat, kun oppivat ja osaavat, miksi pistätte tabletit kouraan ja pois silmistä?
Onneksi tällaisesta vanhemmuudesta ei aloituksessa ollutkaan kyse. Mutta kyllä omassa lapsuudessa koulussa opetettiin asioita. Eli lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan yms. Siksi sitä kutsuttiin kouluksi. Mitä siellä sitten nykyään tehdään, jos nämä asiat eivät enää kuulu opettajien toimenkuvaan? Päiväkodeista on jo nyt tullut varhaiskasvatuslaitoksia, joten on jo opetettu sosiaaliset taidot ja ryhmässä toimiminen ja ne on hanskassa jo kaikilla lapsilla erittäin hyvin. Satukirjan omatoiminen lukeminen ei välttämättä suju jokaiselta 6-vuotiaalta. Eikö lukemisen opettelu kuulu tosiaan kouluun?
Eli vanhemmat voivat ulkoistaa itsensä, ei tarvitse mitään tehdä kun menee kuitenkin sitten kouluun oppimaan? Sitten syytetään opettajaa, kun lapsi ei opi vaikka itse ei ole tehty koskaan mitään lapsen kanssa. Ihan pienillä lapsilla on valtava halu oppia ja ymmärtää, jos tämä jätetään hyödyntämättä tehdään karhunpalvelus lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä. Kumpikaan lapseni ei ollut kiinnostunut, heille luettiin kyllä paljon ääneen. Koulussa oppivat parissa kuukaudessa auttavasti ja 1. keväällä lukivat jo sujuvasti.
Itse opin 4-vuotiaana kun kiinnosti ja sisko opetti. Minusta tuli tavis duunari ja siskosta opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ihan normaalia arkea elämme. Leikimme, laulamme, piirrämme, luemme jne. En koe tarpeelliseksi pakottaa 5-vuotiasta kouluasioihin, joihin hänellä ei ole minkäänlaista mielenkiintoa vielä. Ehtii oppia sitten koulussa. Tiedän kokemuksesta, että koulussa on helkkarin tylsää, jos osaa jo kaiken valmiiksi.
Kouluasioihin? Eli siis normaalissa elämässä tarvittavat asiat on koulun asioita? Ihan hupsua. Lapsen kanssa kannattaa ja pitää tutkia maailmaa ihan pienestä pitäen ja vanhemman tehtävä on ottaa vastuu ja opettaa.
Niin, kouluasioihin. Koulussahan lukemista ja laskemista opetellaan. Mitä elämää se koulu sinusta on, jos ei normaalia elämää?
Ei ihmisen kuuluisi oppia sosiaalisia taitoja laitoksessa, pärjätäkseen sosiaalisesti koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Ikävää, että sinä jouduit käymään kiertokoulu, jossa opetettiin vain lukemista, laskemista ja kirjoittamista. Mutta nykyisin koulussa opetetaan paljon muutakin. On biologiaa, maantietoa, kieliä, käsitöitä, kuvataiteita, musiikkia, liikuntaa jne. jne. Jopa 1. luokalla opetellaan paljon muutakin kuin lukemista ja laskemista.
Joo, kyllä mä opetin tänään mun lapselle, millainen planeetta on Jupiter ja Venus ja käytiin pitkät keskustelut aiheesta. Ei se silti osaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Etkö vieläkään hahmota mitä se "aika" tarkoittaa? Nyt alan ymmärtää, miksi koet, että vielä viisissäkymmenissäkin kehityt merkittävästi lukijana. Pakostikin, jos lähtötaso on heikompi kuin useimmilla 8-vuotiailla.
Eiköhän kaikkien lähtötaso lukutaidossa ole suunnilleen sama, eli täydellinen lukutaidottomuus. Myöhemmin niitä eroja sitten tulee.
Sinä ajattelet ilmeisesti tämänkin juuri päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Ikävää, että sinä jouduit käymään kiertokoulu, jossa opetettiin vain lukemista, laskemista ja kirjoittamista. Mutta nykyisin koulussa opetetaan paljon muutakin. On biologiaa, maantietoa, kieliä, käsitöitä, kuvataiteita, musiikkia, liikuntaa jne. jne. Jopa 1. luokalla opetellaan paljon muutakin kuin lukemista ja laskemista.
Joo, kyllä mä opetin tänään mun lapselle, millainen planeetta on Jupiter ja Venus ja käytiin pitkät keskustelut aiheesta. Ei se silti osaa lukea.
Jos se on alle 8v, niin miksipä sen pitäisikään osata lukea? Ei lukutaidon oppiminen ole mikään kilpailu. Eikä varsinkaan asia, joka on pakko osata ennen kuin menee kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Etkö vieläkään hahmota mitä se "aika" tarkoittaa? Nyt alan ymmärtää, miksi koet, että vielä viisissäkymmenissäkin kehityt merkittävästi lukijana. Pakostikin, jos lähtötaso on heikompi kuin useimmilla 8-vuotiailla.
Eiköhän kaikkien lähtötaso lukutaidossa ole suunnilleen sama, eli täydellinen lukutaidottomuus. Myöhemmin niitä eroja sitten tulee.
Sinä ajattelet ilmeisesti tämänkin juuri päinvastoin.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta en ajatellut tuota päinvastoin. Miksi sinulla on koko ajan tarve väännellä ihmisten sanomisia? Miksi et vain myönnä, että et ymmärrä, mistä tässä puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Opettaja ei todellakaan ole turha ja tarpeeton, täysin päinvastoin. En edelleenkään ymmärrä vanhemmuutta, jossa oman lapsen opettaminen ulkoistetaan tai toivotaan parasta tyyliin jätetään kokonaan ajattelematta. Vanhempi on lapsen koko elämän mittainen opettaja. Millainen suhde tulee lapseen, jos lapsen kanssa ei tehdä mitään ja hänen kehitystään ei tueta opettamalla elämän perusasioita? Lapset nauttivat, kun oppivat ja osaavat, miksi pistätte tabletit kouraan ja pois silmistä?
Onneksi tällaisesta vanhemmuudesta ei aloituksessa ollutkaan kyse. Mutta kyllä omassa lapsuudessa koulussa opetettiin asioita. Eli lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan yms. Siksi sitä kutsuttiin kouluksi. Mitä siellä sitten nykyään tehdään, jos nämä asiat eivät enää kuulu opettajien toimenkuvaan? Päiväkodeista on jo nyt tullut varhaiskasvatuslaitoksia, joten on jo opetettu sosiaaliset taidot ja ryhmässä toimiminen ja ne on hanskassa jo kaikilla lapsilla erittäin hyvin. Satukirjan omatoiminen lukeminen ei välttämättä suju jokaiselta 6-vuotiaalta. Eikö lukemisen opettelu kuulu tosiaan kouluun?
Eli vanhemmat voivat ulkoistaa itsensä, ei tarvitse mitään tehdä kun menee kuitenkin sitten kouluun oppimaan? Sitten syytetään opettajaa, kun lapsi ei opi vaikka itse ei ole tehty koskaan mitään lapsen kanssa. Ihan pienillä lapsilla on valtava halu oppia ja ymmärtää, jos tämä jätetään hyödyntämättä tehdään karhunpalvelus lapselle.
Koululuokassa on noin 20-30 oppilasta. Opettaja ei millään ehdi revetä jokaiseen oppimistasoon. Jo lukemaan oppineet saavat ihan rauhassa lukea kirjaa, kun muut opettelevat lukemaan.
Tietenkin vastataan vanhempana lapseni kysymyksiin, mutta jos alle kouluikäistä kiinnostaa lähinnä leikkiminen, niin en todellakaan lähde hänelle väkisin opettamaan 70-luvun tavaustyylillä lukemaan, kun nykyään opetellaan ihan toisin.
Tällä tyylillä lapsi oppi lukemaan koulussa ja sai nopeasti kiinni jo lukemaan oppineet ja meni jopa ohi aikaisin lukeneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ollut kiva jutella kaikista asioista lasten kanssa. Olen ollut pitkään kotona, ja hulluksihan siinä olisi tullut jos ei olisi keksinyt kaikenlaista. Meillä lapset ovat aina pitäneet kirjoista.
Esikoinen oppi aakkoset 1,5-vuotiaana, keskimmäinen ehkä kolmevuotiaana. Kuopus on nyt neljävuotias eikä vielä osaa kaikkia aakkosia, mutta on hyvin kiinnostunut matematiikasta ja vaatii laskuja. Nimenomaan sanalliset laskut, joissa jaetaan vaikkapa karkkeja, ovat hänen lempipuuhaansa.
Niin kirjaimien kuin numeroidenkin ja pienten laskutoimituksien oppiminen on mekaanista puuhaa, joka vaatii paljon toistoja. Jos lapsi on siinä iässä, että haluaa niitä toistoja, niin tietenkin minä niitä annan.
Oman lapseni päiväkotiryhmässä lapseni oli ainut joka osasi lukea jo 4-vuotiaana. Lisäksi eräs toinen lapsi oli kuulemma vasta tänä vuonna (?) oppinut lukemaan ja taitaa olla jo 6-v. Muut 5-6-vuotiaat ryhmässä eivät osaa vielä lukea. Lapsia ryhmässä 14. Otos on pk-seudulta ns. vähän paremmalta alueelta, joten en olisi huolissani jos ei osaa vielä, eikä tietääkseni sitä edes odoteta viskarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Opettaja ei todellakaan ole turha ja tarpeeton, täysin päinvastoin. En edelleenkään ymmärrä vanhemmuutta, jossa oman lapsen opettaminen ulkoistetaan tai toivotaan parasta tyyliin jätetään kokonaan ajattelematta. Vanhempi on lapsen koko elämän mittainen opettaja. Millainen suhde tulee lapseen, jos lapsen kanssa ei tehdä mitään ja hänen kehitystään ei tueta opettamalla elämän perusasioita? Lapset nauttivat, kun oppivat ja osaavat, miksi pistätte tabletit kouraan ja pois silmistä?
Komppaan tätä siinä mielessä, että miksi opettaminen pitäisi jättää pelkästään opettajan vastuulle ja mikä on syy siihen, että esim. maantietoon tutustutaan vasta koulussa, eikä vanhemman kanssa tutkien lapsen kiinnostusta seuraten?
Niin noh, kaikilla lapsilla nyt ei vaan satu olemaan luontaista kiinnostusta maantietoon. Siinä on minusta aika pätevä syy olla "opettamatta" näitä asioita ennen koulun alkamista. Ja mitkä se koulun virka edes on, jos vanhemmat jo opettavat kaiken maan ja taivaan väliltä ennen kouluikää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.
Miksi tätä on alapeukutettu?
Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia.
Tuossa on ehkä tutkijat vähän oikaisseet tulkintojen tekemisessä. Ovatko ne kehityksessään tasaantuneet lukijat varmasti edelleen innokkaita lukijoita? Kuinka paljon ja kuinka vaihtelevaa tekstiä he lukevat, luetaanko heille myös ääneen jne.?
Ehkä merkittävä osa varhain lukemaan oppineista ei olekaan innokkaita lukijoita ja kuuntelijoita, vaan ovat vain sattuneet taidon joskus oppimaan ja se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Etkö vieläkään hahmota mitä se "aika" tarkoittaa? Nyt alan ymmärtää, miksi koet, että vielä viisissäkymmenissäkin kehityt merkittävästi lukijana. Pakostikin, jos lähtötaso on heikompi kuin useimmilla 8-vuotiailla.
Eiköhän kaikkien lähtötaso lukutaidossa ole suunnilleen sama, eli täydellinen lukutaidottomuus. Myöhemmin niitä eroja sitten tulee.
Sinä ajattelet ilmeisesti tämänkin juuri päinvastoin.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta en ajatellut tuota päinvastoin. Miksi sinulla on koko ajan tarve väännellä ihmisten sanomisia? Miksi et vain myönnä, että et ymmärrä, mistä tässä puhutaan?
Ymmärrän, mitä tässä puhutaan, mutta en ymmärrä, miksi. Sinä puhut lukutaidosta yksinkertaisena sanojen hahmottamisena, vaikka lukutaito on paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisen kuuluisi oppia sosiaalisia taitoja laitoksessa, pärjätäkseen sosiaalisesti koulussa.
Joo, en tiedä, kuka on keksinyt niin kreisin ajatuksen, että ryhmässä toimiminen voi opettaa ryhmässä toimimista! Ite tunnistan kilometrin päähän ihmisen, joka on ainut lapsi eikä ole edes päiväkotiin päässyt oppimaan toisten huomioon ottamista. Erakoita ja kriippejähän niistä vääjäämättä tulee. Ihan sama vaikka ois kuinka rakastavat vanhemmat, niin ihminen on laumaeläin ja kaipaa seuraa, VARSINKIN lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.
Miksi tätä on alapeukutettu?
Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia.
Tuossa on ehkä tutkijat vähän oikaisseet tulkintojen tekemisessä. Ovatko ne kehityksessään tasaantuneet lukijat varmasti edelleen innokkaita lukijoita? Kuinka paljon ja kuinka vaihtelevaa tekstiä he lukevat, luetaanko heille myös ääneen jne.?
Ehkä merkittävä osa varhain lukemaan oppineista ei olekaan innokkaita lukijoita ja kuuntelijoita, vaan ovat vain sattuneet taidon joskus oppimaan ja se siitä.
Kyseessähän ei ollut tutkimus, vaan keskustelijan mielipide, minkä hän myöhemmin taisi myöntääkin.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ei kaikki osaa. Vai tuliko yllätyksenä, että lapset eivät ole identtisiä? Kaikilla ei ole superlapsia niin kuin sinulla.
Niin siis vanhemmat ovat erilaisia. Toisia kiinnostaa panostaa lapsiinsa ja tukea heitä, toiset tuijottaa mielummin puhelinta ja antaa lapsellekkin oman mahdollisimman varhain. Mitä sitä turhaan mitään kehittävää, ehtii sitä sitten.
Ikävää, ettei mielikuvituksesi riitä tuottamaan muita vaihtoehtoja kuin 24/7 omistautumisen ja puhelimen tuijottamisen. Normaalissa perheessä siihen väliin mahtuu paljon erilaisia muotoja olla vanhempi. Terveellä vanhemmalla ei ole tarvetta muovata lapsestaan pikkuaikuista mahdollisimman varhain, jotta voisi brassailla naapureille miten etevä lapsi onkaan. Eikä terveellä vanhemmalla myöskään ole tarvetta pelkkään puhelimen tuijotteluun. Lasta voi tukea ilman suorittamiseen pakottamistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.
Miksi tätä on alapeukutettu?
Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia.
Tuossa on ehkä tutkijat vähän oikaisseet tulkintojen tekemisessä. Ovatko ne kehityksessään tasaantuneet lukijat varmasti edelleen innokkaita lukijoita? Kuinka paljon ja kuinka vaihtelevaa tekstiä he lukevat, luetaanko heille myös ääneen jne.?
Ehkä merkittävä osa varhain lukemaan oppineista ei olekaan innokkaita lukijoita ja kuuntelijoita, vaan ovat vain sattuneet taidon joskus oppimaan ja se siitä.
Kyseessähän ei ollut tutkimus, vaan keskustelijan mielipide, minkä hän myöhemmin taisi myöntääkin.
-eri.
Paitsi ettei kyseessä ollut mielipide, vaan havaitsemalla saatu tieto. Vai etkö sinä pysty hankkimaan tietoja mitenkään muuten kuin tekemällä aukottomia tieteellisesti valideja tutkimuksia`?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Etkö vieläkään hahmota mitä se "aika" tarkoittaa? Nyt alan ymmärtää, miksi koet, että vielä viisissäkymmenissäkin kehityt merkittävästi lukijana. Pakostikin, jos lähtötaso on heikompi kuin useimmilla 8-vuotiailla.
Eiköhän kaikkien lähtötaso lukutaidossa ole suunnilleen sama, eli täydellinen lukutaidottomuus. Myöhemmin niitä eroja sitten tulee.
Sinä ajattelet ilmeisesti tämänkin juuri päinvastoin.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta en ajatellut tuota päinvastoin. Miksi sinulla on koko ajan tarve väännellä ihmisten sanomisia? Miksi et vain myönnä, että et ymmärrä, mistä tässä puhutaan?
Ymmärrän, mitä tässä puhutaan, mutta en ymmärrä, miksi. Sinä puhut lukutaidosta yksinkertaisena sanojen hahmottamisena, vaikka lukutaito on paljon muutakin.
Alat päästä jäljille. Vielä hetken kun makustelet saattaa sinulle jo valjeta, mitä tässä yhteydessä tarkoitettiin lukutaidolla. Annan taas vinkin: nyt puhuttiin ihan siitä perustaidosta, ei syvemmästä ymmärtämisestä, joka pikkulapsilla on muutenkin vielä kehittymätöntä.
Meilläpäin ainakin KOULUSSA opitaan lukemista ja laskemista. Ja paljon muitakin normaalissa elämässä tarvittavia asioita. Mitä hupsua siinä on? Vai onko sinulta siinä tutkiessa mennyt ohi, että Suomessa on sellainen kuin koululaitos, jonne lapset menevät oppimaan asioita? Kaikkea ei siis tarvitse osata valmiiksi.