Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö vanhempien opettaa lapsi lukemaan ja laskemaan ennen esikoulua/koulua?
20.05.2022 |
Piti aloittaa aiheesta ihan oma ketju. Nykyään tulee päiväkodista sanomista, jos lapsi ei viskarina osaa kirjaimia/lukea ja laskea. Olen itse ollut siitä luulossa, että Suomen koulu/opetusjärjestelemä on sitä varten, että siellä nämä taidot opetetaan. Kaikilla meillä lasten vanhemmilla ei ole välttämättä ole pedagogista koulutusta tai osaamista opettaa lasta kotona ennen koulua vaikkapa lukemaan.
Lisäksi, jos vanhempien tehtävä on kotona opettaa lapsi lukemaan ja laskemaan, mistä hyvästä opettajat vaativat lisää palkkaa? Eikö tuo palkanosa kuuluisi sitten meille vanhemmille, jotka oman työmme ohella teemme myös osan opettajien työstä opettamalla lapset tekemään asioita, jotka ainakin ennenvanhaan (vielä ysärillä) olivat koulujärjestelmän tehtävä?
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ei kaikki osaa. Vai tuliko yllätyksenä, että lapset eivät ole identtisiä? Kaikilla ei ole superlapsia niin kuin sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse erikseen opettaa, mutta palveluksen teette, jos kehitätte esim. äänteiden kuulemista. Millä alkaa aasi? Mihin loppuu sukka? Osaatko taputtaa hiiri (tavutus). Matikkaakaan ei tarvitse opettaa, mutta siinä auttaa käsitteiden enemmän-vähemmän, suurempi-pienempi, ensimmäinen-viimeinen yms. oppiminen. Hahmottamista ja monen asian oppimista kehittää käsitteet ylös-alas, oikea-vasen, suora-vino, keskellä-reunassa yms. Kaikkia näitä tietysti arjen hommissa siinä sivussa leikkimielisesti ja lapsen kiinnostuksen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Opettaja ei todellakaan ole turha ja tarpeeton, täysin päinvastoin. En edelleenkään ymmärrä vanhemmuutta, jossa oman lapsen opettaminen ulkoistetaan tai toivotaan parasta tyyliin jätetään kokonaan ajattelematta. Vanhempi on lapsen koko elämän mittainen opettaja. Millainen suhde tulee lapseen, jos lapsen kanssa ei tehdä mitään ja hänen kehitystään ei tueta opettamalla elämän perusasioita? Lapset nauttivat, kun oppivat ja osaavat, miksi pistätte tabletit kouraan ja pois silmistä?
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ihan normaalia arkea elämme. Leikimme, laulamme, piirrämme, luemme jne. En koe tarpeelliseksi pakottaa 5-vuotiasta kouluasioihin, joihin hänellä ei ole minkäänlaista mielenkiintoa vielä. Ehtii oppia sitten koulussa. Tiedän kokemuksesta, että koulussa on helkkarin tylsää, jos osaa jo kaiken valmiiksi.
Yksi Virosta kotoisin oleva äiti kertoi, että Virossa vanhempien pitää opettaa lasta lukemaan ennen koulun alkua. En tiedä onko totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme kilpavarustelua tullut tästäkin joillekin. Missä on lasten oikeus olla lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä.
Mutta ap:lle tiedoksi, että ei se opettajan työ todellakaan siihen lopu, kun lapsi oppii mekaanisen lukutaidon alkeet. Ja että olisi aivan äärimmäisen tärkeää, että lukemista harrastetaan kotona, koska lukutaito ei kehity kunnolla, jos lukee vain joskus äikäntunnilla. Tutkimusten mukaan on paljon oppilaita, jotka kyllä oppivat helposti mekaanisen lukutaidon, mutta eivät kehity lukijoina juurikaan seuraavan parin vuoden kuluessa.
Muutenkin tosi outo asenne tuo, että on vain opettajan homma opettaa. Kai nyt jokainen haluaa auttaa ja opettaa omaa lastaan eikä siinä mieti, että kuka tästä palkan saa.
Ope ja äiti
Palautuukohan tämä niihin kännyköihin ja logoihin yms. Että opitaan alkeet niiden kautta, mutta sitten tarvittaisiin kielellisesti haastavampaa puuhaa.
Tuosta opettamisesta huomauttaisin, että Suomessa on perinteisesti ajateltu että leikkiminen on lasten työtä, ei joku leikki-ikäisen kotikoulu vanhempien kanssa.
Puhut mielestäni vähän alentavasti leikkimisestä. Läsnäolevasta leikistä aikuisen kanssa oppii ihan hirveästi tärkeitä taitoja, esim. vuorovaikutusta, oman vuoron odottamista, puhumista ja sanastoa, toisen asemaan asettumista jne. Ihan samalla tavalla muita tärkeitä asioita voi oppia ja lapsen kiinnostusta ruokkia ilman, että se on mitään ihmeen "kotikoulua".
Toisaalta esim. kännykällä/tabletilla hengaamisella ei tuon ikäinen opi mitään ja se taitaa vastata monen nykyvanhemman käsitystä lapsen leikkihetkestä.
t. eri
Anteeksi?? En varmasti kirjoittanut alentavasti leikkimisestä, vaan olen juurikin samoilla linjoilla kanssasi.
Tuo "Leikki on lapsen työtä" oli erittäin ahkerasti viljelty elämänohje silloin kun olin alakoululainen 1980-luvulla. Siihen aikaan opettajat olivat huolissaan siitä, malttavatko lapset elää leikkien lapsuuttaan tarpeeksi pitkään, vai tuleeko jotain turhan aikaista häiritsemään ja houkuttelemaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Etkö vieläkään hahmota mitä se "aika" tarkoittaa? Nyt alan ymmärtää, miksi koet, että vielä viisissäkymmenissäkin kehityt merkittävästi lukijana. Pakostikin, jos lähtötaso on heikompi kuin useimmilla 8-vuotiailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.
Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä.
Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.
Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.
Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu.
Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!
Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.
Siis kerrataan. Väitit juuri, että suurimmalla osalla lapsista lukutaito pysyy aika samalla tasolla kahdeksannen ikävuoden jälkeen.
Okei. Jos olet trolli, niin arvosana 4/5.
Ei kannata vääntää, kun et selkeästikään ymmärrän, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan lukutaidolla.
Ei ymmärrä ilmeisesti keskustelukumppanikaan, koska juuri noin hän yllä väittää.
No millä tavalla se, että tietää mitä kirjaimien muodostavat kokonaisuudet ovat äänne- ja merkitystasolla muuttuu sen jälkeen kun on oppinut lukemaan? Luetko sinä muka esim. sanan "koira" jotenkin eri tavalla nyt, kun teit sen vaikka 11-vuotiaana?
Toivoisin, että ainakin nopeus olisi hieman kasvanut.
Yllä väitetään sanatarkasti, että lukutaito kehittyy suurimmalla osalla 8 ikävuoteen (sic) mennessä sille tasolle, että se aika tasaisesti pysyy siinä.
Ensimmäisen luokan keväällä lukemaan oppiva alkuvuodesta syntynyt siis on saavuttanut täyden potentiaalinsa lähes heti.
Lapsipieni. "Aika tasainen" on täysin eri asia kuin "täysi potentiaali". Totta munassa lukemisen nyanssit kehittyvät. Mutta perustaidon kun on kerran oppinut, ei siitä oikein enää voi kehittyä. Eihän kävelytaitokaan enää kummemmin kehity, kun on kerran vakaasti kävelemään oppinut. Tai pyöräily tai mikä tahansa muu perustaito. Se tulee ns. selkäytimestä sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä.
Mutta ap:lle tiedoksi, että ei se opettajan työ todellakaan siihen lopu, kun lapsi oppii mekaanisen lukutaidon alkeet. Ja että olisi aivan äärimmäisen tärkeää, että lukemista harrastetaan kotona, koska lukutaito ei kehity kunnolla, jos lukee vain joskus äikäntunnilla. Tutkimusten mukaan on paljon oppilaita, jotka kyllä oppivat helposti mekaanisen lukutaidon, mutta eivät kehity lukijoina juurikaan seuraavan parin vuoden kuluessa.
Muutenkin tosi outo asenne tuo, että on vain opettajan homma opettaa. Kai nyt jokainen haluaa auttaa ja opettaa omaa lastaan eikä siinä mieti, että kuka tästä palkan saa.
Ope ja äiti
Palautuukohan tämä niihin kännyköihin ja logoihin yms. Että opitaan alkeet niiden kautta, mutta sitten tarvittaisiin kielellisesti haastavampaa puuhaa.
Tuosta opettamisesta huomauttaisin, että Suomessa on perinteisesti ajateltu että leikkiminen on lasten työtä, ei joku leikki-ikäisen kotikoulu vanhempien kanssa.
Puhut mielestäni vähän alentavasti leikkimisestä. Läsnäolevasta leikistä aikuisen kanssa oppii ihan hirveästi tärkeitä taitoja, esim. vuorovaikutusta, oman vuoron odottamista, puhumista ja sanastoa, toisen asemaan asettumista jne. Ihan samalla tavalla muita tärkeitä asioita voi oppia ja lapsen kiinnostusta ruokkia ilman, että se on mitään ihmeen "kotikoulua".
Toisaalta esim. kännykällä/tabletilla hengaamisella ei tuon ikäinen opi mitään ja se taitaa vastata monen nykyvanhemman käsitystä lapsen leikkihetkestä.
t. eri
Anteeksi?? En varmasti kirjoittanut alentavasti leikkimisestä, vaan olen juurikin samoilla linjoilla kanssasi.
Tuo "Leikki on lapsen työtä" oli erittäin ahkerasti viljelty elämänohje silloin kun olin alakoululainen 1980-luvulla. Siihen aikaan opettajat olivat huolissaan siitä, malttavatko lapset elää leikkien lapsuuttaan tarpeeksi pitkään, vai tuleeko jotain turhan aikaista häiritsemään ja houkuttelemaan pois.
.. Ja "kotikoululla" toki tarkoitin sitä kun vanhemmat preppaavat lapsiaan koulua varten pitämällä harjoituksia mm. lukemisessa ja laskemisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.
Miksi tätä on alapeukutettu?
Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia.
Olisipa mielenkiintoista saada jokin tieteellinen linkki, jonka mukaan aikainen lukutaito tai luettujen kirjojen määrä eivät vaikuta positiivisesti syvälukutaitoon.
Mihin sitä linkkiä tarvitset? Tuohan pystyy havaitsemaan ihan vain viettämällä aikaa ja juttelemalla eri ikäisten lasten kanssa. Tavallisesta koululuokasta huomaa jo hyvin, että aikainen lukutaito ei ole mikään tae muita paremmasta koulumenestyksestä tai syvemmästä ymmärryksestä. Lukutaito on kun ei asia kuin luetun ymmärtäminen.
Ahaa! Olisit heti sanonut, että kyseessä ei ole tieto vaan itse tekemäsi havainto. Minun havaintoni ovat kyllä erilaisia.
En tosin väitä, että aikainen lukutaito itsessään ennakoisi hyvää lukutaitoa, vaan ehkä taustalla on pikemminkin yleinen laajempi kiinnostus kirjaimiin. Ensin se näkyy lukemaan opettelemisen innossa ja myöhemmin lukemisen innossa.
Ja kaiken kruunaa tietenkin positiivinen kuva itsestä lukijana. Tätähän on paljon tutkittu, ensimmäisen luokan koulumenestys vaikuttaa erityisen voimakkaasti minäkuvaan. Juuri tämän positiivisen kuvan luomiseksi ja säilyttämiseksi vanhemman pitää olla aika sensitiivisellä mielellä liikkeellä, jos haluaa opettaa lastaan lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Opettaja ei todellakaan ole turha ja tarpeeton, täysin päinvastoin. En edelleenkään ymmärrä vanhemmuutta, jossa oman lapsen opettaminen ulkoistetaan tai toivotaan parasta tyyliin jätetään kokonaan ajattelematta. Vanhempi on lapsen koko elämän mittainen opettaja. Millainen suhde tulee lapseen, jos lapsen kanssa ei tehdä mitään ja hänen kehitystään ei tueta opettamalla elämän perusasioita? Lapset nauttivat, kun oppivat ja osaavat, miksi pistätte tabletit kouraan ja pois silmistä?
Komppaan tätä siinä mielessä, että miksi opettaminen pitäisi jättää pelkästään opettajan vastuulle ja mikä on syy siihen, että esim. maantietoon tutustutaan vasta koulussa, eikä vanhemman kanssa tutkien lapsen kiinnostusta seuraten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Ikävää, että sinä jouduit käymään kiertokoulu, jossa opetettiin vain lukemista, laskemista ja kirjoittamista. Mutta nykyisin koulussa opetetaan paljon muutakin. On biologiaa, maantietoa, kieliä, käsitöitä, kuvataiteita, musiikkia, liikuntaa jne. jne. Jopa 1. luokalla opetellaan paljon muutakin kuin lukemista ja laskemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ihan normaalia arkea elämme. Leikimme, laulamme, piirrämme, luemme jne. En koe tarpeelliseksi pakottaa 5-vuotiasta kouluasioihin, joihin hänellä ei ole minkäänlaista mielenkiintoa vielä. Ehtii oppia sitten koulussa. Tiedän kokemuksesta, että koulussa on helkkarin tylsää, jos osaa jo kaiken valmiiksi.
Kouluasioihin? Eli siis normaalissa elämässä tarvittavat asiat on koulun asioita? Ihan hupsua. Lapsen kanssa kannattaa ja pitää tutkia maailmaa ihan pienestä pitäen ja vanhemman tehtävä on ottaa vastuu ja opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä erityistä pedagogista osaamista vaatii, että opettaa lapsen lukemaan ja laskemaan, kun suurin osa lapsista oppii itse lukemaan ennen koulua? Et oikeasti osaa opettaa plus miinus laskuja leikin avulla? En oikein jaksa ymmärtää sellaisia vanhempia, jotka ei lue ja kasvata. Sinun tehtäväsi vanhempana on opettaa elämästä kaikki ja opettaja on siinä lisänä. Missä vanhemmat?
No vaikka siinä tapauksessa, jos lapsi ei opikaan itse? Jos nää on ihan helposti vanhempien opetettavissa omien töiden ohella ni mihin hittoon ne opettajat muka lisää palkkaa tarvii?? jokanen vanhempi voi sitten varmaan opettaa oman lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ja opettajia ei sitten edes tarvita. Mun näkemyksen mukaan opettaja ei ole mikään LISÄ vaan TYÖ, josta maksetaan PALKKAA. ja vielä valittavast, ettei tarpeeksi, kun vanhempien pitäisi opettaa lapset kotona? Kyllä itekin ottaisin mielellään palkkaa ilman hengittelystä.
Opettaja ei todellakaan ole turha ja tarpeeton, täysin päinvastoin. En edelleenkään ymmärrä vanhemmuutta, jossa oman lapsen opettaminen ulkoistetaan tai toivotaan parasta tyyliin jätetään kokonaan ajattelematta. Vanhempi on lapsen koko elämän mittainen opettaja. Millainen suhde tulee lapseen, jos lapsen kanssa ei tehdä mitään ja hänen kehitystään ei tueta opettamalla elämän perusasioita? Lapset nauttivat, kun oppivat ja osaavat, miksi pistätte tabletit kouraan ja pois silmistä?
Onneksi tällaisesta vanhemmuudesta ei aloituksessa ollutkaan kyse. Mutta kyllä omassa lapsuudessa koulussa opetettiin asioita. Eli lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan yms. Siksi sitä kutsuttiin kouluksi. Mitä siellä sitten nykyään tehdään, jos nämä asiat eivät enää kuulu opettajien toimenkuvaan? Päiväkodeista on jo nyt tullut varhaiskasvatuslaitoksia, joten on jo opetettu sosiaaliset taidot ja ryhmässä toimiminen ja ne on hanskassa jo kaikilla lapsilla erittäin hyvin. Satukirjan omatoiminen lukeminen ei välttämättä suju jokaiselta 6-vuotiaalta. Eikö lukemisen opettelu kuulu tosiaan kouluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.
Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.
Miksi tätä on alapeukutettu?
Koska se ei ole totta. Varhainen mekaanisen lukutaidon oppiminen ei takaa syvemmän ymmärryksen kehittymistä yhtään nopeammin kuin myöhemmin lukemaan oppineella. Itse asiassa 4-vuotiaana "lukuharrastuksen" aloittanut voi olla 10-vuotiaana paljon heikompi nyanssien tajussa kuin ikätoverinsa joka oppi mekaanisen lukutaidon 8-vuotiaana. Syvempään ymmärrykseen ei liity luettujen kirjojen määrä, vaan se on lapsilla ennen kaikkea kehityksellinen asia.
Olisipa mielenkiintoista saada jokin tieteellinen linkki, jonka mukaan aikainen lukutaito tai luettujen kirjojen määrä eivät vaikuta positiivisesti syvälukutaitoon.
Mihin sitä linkkiä tarvitset? Tuohan pystyy havaitsemaan ihan vain viettämällä aikaa ja juttelemalla eri ikäisten lasten kanssa. Tavallisesta koululuokasta huomaa jo hyvin, että aikainen lukutaito ei ole mikään tae muita paremmasta koulumenestyksestä tai syvemmästä ymmärryksestä. Lukutaito on kun ei asia kuin luetun ymmärtäminen.
Ahaa! Olisit heti sanonut, että kyseessä ei ole tieto vaan itse tekemäsi havainto. Minun havaintoni ovat kyllä erilaisia.
En tosin väitä, että aikainen lukutaito itsessään ennakoisi hyvää lukutaitoa, vaan ehkä taustalla on pikemminkin yleinen laajempi kiinnostus kirjaimiin. Ensin se näkyy lukemaan opettelemisen innossa ja myöhemmin lukemisen innossa.
Ja kaiken kruunaa tietenkin positiivinen kuva itsestä lukijana. Tätähän on paljon tutkittu, ensimmäisen luokan koulumenestys vaikuttaa erityisen voimakkaasti minäkuvaan. Juuri tämän positiivisen kuvan luomiseksi ja säilyttämiseksi vanhemman pitää olla aika sensitiivisellä mielellä liikkeellä, jos haluaa opettaa lastaan lukemaan.
Kultapieni. Tietoja hankitaan isolta osin havainnoimalla. Jopa ihan tieteellisissä tutkimuksissa yksi tiedonhankinta menetelmä on observointi eli havainnointi. Missä muuten ovat sinun linkkisi? En ole vielä yhtään nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ei kaikki osaa. Vai tuliko yllätyksenä, että lapset eivät ole identtisiä? Kaikilla ei ole superlapsia niin kuin sinulla.
Niin siis vanhemmat ovat erilaisia. Toisia kiinnostaa panostaa lapsiinsa ja tukea heitä, toiset tuijottaa mielummin puhelinta ja antaa lapsellekkin oman mahdollisimman varhain. Mitä sitä turhaan mitään kehittävää, ehtii sitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä te teette lastenne kanssa, jos tuohon ikään mennessä ei ole numeroita ja kirjaimia harjoiteltu? Taaperotkin osaa laskea kymmeneen ja luetella/piirtää kirjaimia.
Ei kaikki osaa. Vai tuliko yllätyksenä, että lapset eivät ole identtisiä? Kaikilla ei ole superlapsia niin kuin sinulla.
Taaperon "kouluttaminen" ei tee lapsesta superlasta. Osa vanhemmista preppaa lapsia ihan pienestä pitäen, osa taas etenee lapsen oman kiinnostuksen mukaan.
- ohis
Nimenomaan koitinkin juuri sanoa, että leikin lisäksi myös esim. lukemista ja laskemista voi opetella leikinomaisesti, eikä se silti ole mitään kotikoulua. Olen myös sitä mieltä, että tällaisella vanhempien toimintatavalla on myönteistä vaikutusta lapsen kehitykseen. Ilmeisesti en ollut tarpeeksi selkeä, kun tätä koitin ilmaista.
t. se eri