Pitääkö vanhempien opettaa lapsi lukemaan ja laskemaan ennen esikoulua/koulua?

Vierailija kirjoitti:

No onhan se nyt lapsen laiminlyöntiä jos et opeta numeroita ja kirjaimia ennen päiväkotia. Opetitko edes värit?

Ennen päiväkotia? Tajuatko yhtään, minkä ikäisenä päiväkotiin on mahdollista mennä? 

https://yle.fi/uutiset/3-8711651

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

No onhan se nyt lapsen laiminlyöntiä jos et opeta numeroita ja kirjaimia ennen päiväkotia. Opetitko edes värit?

Sori, mutta en kyllä opettanut 1,5-vuotiaalle numeroita tai kirjaimia ennen kuin meni päiväkotiin. Väreistä osasi muutaman. 

t. eri

Ei tarvitse.

Tuet kuitenkin lapsesi kehitystä, kun tarjoat hänelle kirjoja, kerrot hänelle maailmasta ja innostat häntä tutkimaan ja oppimaan asioita. Tällaiseen kannustettu lapsi todennäköisesti kiinnostuu ihan itsestään kirjaimista ja oppii myös lukemaan aikaisiin ihan sen oman kiinnostuksensa tukemana.

Valitettavasti yhä useampi lapsella on päinvastaiset olosuhteet kotona. Autolla suhataan kaikkialle ja annetaan vain kännykkä/tabletti käteen. Eihän tuollaisessa elämässä tarvitse oppia mitään eikä mihinkään tarvitse keskittyä myöskään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Harvoin lasten suosimat kirjat ovat niin syväluotaavia, että siinä eroja tulisi alkaako lukemisen 4-vuotiaana (aniharva alkaa) vai 7-vuotiaana. Varsinkaan kun aivojen kehityskin asettaa rajoituksensa tuolle syvemmälle ymmärtämiselle. Alle 10v ajattelee vielä kovin konkreettisesti ja syvemmät sävyt menevät monesti ohi, vaikka olisi lukenut 3-vuotiaasta saakka 

Jos ei syvempään ymmärtämiseen mennä, niin ihan sanastotasollakin näkyy, paljonko niitä kirjoja on lukenut.

Ei se määrä, vaan se laatu. Eikä lukemisen tarvitse välttämättä olla kirjojen muodossa. Monissa sarjakuvalehdissäkin on monipuolista sanastoa. 

Totta kai. Kaikki lukeminen kehittää. Myös alle kouluikäisenä tapahtunut lukeminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Lapsi ehtii hyvin lukemaan vasta koulussakin. Usein itseoppinut lukee laajemmilla sanahahmoilla, eikä lukeminen nopeudu yhtä tehokkaasti kuin koulussa opetetuilla, vaan lukutaito toisella luokalla onkin jo heikompi kuin luokan oppilailla keskimäärin. Monesti myös kirjoittaminen voi takkuilla juuri tämän takia. Jos lasta opettaa itse lukemaan, se kannattaa tehdä yksittäisten äänteiden kautta. Sillä, osaako lapsi kouluun mennessä lukea vai ei, ei ole mitään tekemistä tulevan koulumenestyksen kanssa, eikä se kerro myöskään erityisestä älykkyydestä.

T: Alkuopettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Harvoin lasten suosimat kirjat ovat niin syväluotaavia, että siinä eroja tulisi alkaako lukemisen 4-vuotiaana (aniharva alkaa) vai 7-vuotiaana. Varsinkaan kun aivojen kehityskin asettaa rajoituksensa tuolle syvemmälle ymmärtämiselle. Alle 10v ajattelee vielä kovin konkreettisesti ja syvemmät sävyt menevät monesti ohi, vaikka olisi lukenut 3-vuotiaasta saakka 

Jos ei syvempään ymmärtämiseen mennä, niin ihan sanastotasollakin näkyy, paljonko niitä kirjoja on lukenut.

Ei se määrä, vaan se laatu. Eikä lukemisen tarvitse välttämättä olla kirjojen muodossa. Monissa sarjakuvalehdissäkin on monipuolista sanastoa. 

Totta kai. Kaikki lukeminen kehittää. Myös alle kouluikäisenä tapahtunut lukeminen.

Eipä kukaan ole väittänytkään, että alle kouluikäisenä lukeminen ei kehitä. Sinulla on nyt hieman kehittämisen tarvetta tuon luetun ymmärtämisen kanssa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Mä sanoisin, että tärkeintä on lapselle ääneen lukeminen. Itse lukemisen lapsi kyllä ehtii oppia koulussakin, ellei oman kiinnostuksen myötä itse ala kiinnostua lukemisesta ja opi siten aikaisemmin. Toki jos lapsi on kiinnostunut voi koittaa opettaakin (ekapeli on hyvä apu), mutta väkisin ei kannata. Mutta kirjojen ja tarinoiden kuuleminen auttaa sanavaraston kasvattamisessa, mikä on hyvin tärkeää myöhemmän luetun ymmärtämisen kannalta, ja muutenkin kivaa yhdessäoloa. Ääneen lukemista kannattaa jatkaa vielä silloinkin kun lapsi itse osaa lukea, sillä alkuunsa lapsen lukutaito ei vielä riitä juoneltaan ja sanastoltaan rikkaiden kirjojen ymmärtävään lukemiseen.

Matemaattisten taitojen tukemisessa tärkeintä on se, että arjessa puhutaan edes jonkin verran lukumääriin ja laskemiseen liittyviä asioita. Näitä voi heittää lapselle ihan normaalin elämän ohessa, tyyliin kuinka monta lautasta pitää kattaa pöytään, tai miten nämä karkit jaettaisiin tasan kaikille. Tämmöinen herättää lasten luontaisen kiinnostuksen laskemiseen, mitä voi edelleen tukea ja kannustaa. Viiteenkymmeneen tai sataan asti laskemisen harjoittelusta on myös hyötyä, mutta varsinaiset laskutoimitukset voi hyvin jättää koulun tehtäväksi jos ei asia luontaisesti tule ilmi arjessa.

Terv. alkuopettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Näinhän sitä aina sanotaan. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että 4-vuotiaana lukuharrastuksensa aloittanut innokas lukija on ehtinyt kymmenvuotiaaksi mennessä lukea niin paljon erilaisia tekstejä, että pakostikin sen täytyy näkyä syvälukutaidossa ja nyanssien tajussa.

Harvoin lasten suosimat kirjat ovat niin syväluotaavia, että siinä eroja tulisi alkaako lukemisen 4-vuotiaana (aniharva alkaa) vai 7-vuotiaana. Varsinkaan kun aivojen kehityskin asettaa rajoituksensa tuolle syvemmälle ymmärtämiselle. Alle 10v ajattelee vielä kovin konkreettisesti ja syvemmät sävyt menevät monesti ohi, vaikka olisi lukenut 3-vuotiaasta saakka 

Jos ei syvempään ymmärtämiseen mennä, niin ihan sanastotasollakin näkyy, paljonko niitä kirjoja on lukenut.

Ei se määrä, vaan se laatu. Eikä lukemisen tarvitse välttämättä olla kirjojen muodossa. Monissa sarjakuvalehdissäkin on monipuolista sanastoa. 

Totta kai. Kaikki lukeminen kehittää. Myös alle kouluikäisenä tapahtunut lukeminen.

Eipä kukaan ole väittänytkään, että alle kouluikäisenä lukeminen ei kehitä. Sinulla on nyt hieman kehittämisen tarvetta tuon luetun ymmärtämisen kanssa :)

Pysyhän sinä asiassa äläkä mene henkilöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kun puhutaan puhtaasti teknisestä lukutaidosta, eipä siinä juurikaan eroa ole onko lukija 10v vai 15v. Jos puhutaan ns. tavallisesta lapsesta, jolla ei ole lukihäiriötä tms. Luetun ymmärtäminen, sanavarasto,  hahmottaminen jne. sitten asia erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kuitenkin taitosi on sen verran heikolla tasolla, ettet hahmota, mitä san "aika" tarkoittaa tuon sanan "tasainen" edessä. Annan vinkin: se ei tarkoita, että mitään kehitystä ei enää tapahdu. 

Oijoi, nyt taisit unohtaa nokkeluuksissasi vastata kysymykseen: missä iässä tämä aika tasainen lukutaito on saavutettu? Tarkkuutta!

Siinä iässä, kun lapsi oppii lukemaan sujuvasti. Suurimmalla osalla se tapahtuu 8 ikävuoteen mennessä.  

Suomessa oppivelvollisuuden sanotaan alkavan 6-8 -vuotiaana, normaalisti 7-vuotiaana. Mutta eihän tämä täysin pidä paikkaansa, kun ennen kouluakin on jotain vaatimuksia. Mitä ovat "esikoulua" vastaavat vaatimukset?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oppivelvollisuuden sanotaan alkavan 6-8 -vuotiaana, normaalisti 7-vuotiaana. Mutta eihän tämä täysin pidä paikkaansa, kun ennen kouluakin on jotain vaatimuksia. Mitä ovat "esikoulua" vastaavat vaatimukset?

Oppivelvollisuus onkin ihan eri asia kuin taitotasolliset vaatimukset. Oppivelvollisuus tarkoittaa vain sitä, että lapsella on lakisääteinen velvollisuus osallistua opetukseen ja saada perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esikoulussa sitä ei vielä ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkkyysikä lukemaan oppimiselle on yksilöllisesti 4-8-vuotiaana ja 10-vuotiaaksi mennessä lukemaan oppimisen ajankohtaan liittyvät lukutaidon erot ovat tasoittuneet.

Jos kymmenvuotiaaksi mennessä neljän vuoden etumatka lukutaidossa on tasoittunut, pyytäisin kyllä opettajaa menemään peilin eteen ja kysymään itseltään, onko hänellä mitään käryä ylöspäin eriyttämisestä.

Miksi? Vai onko sinulle jotenkin uusi asia, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Eli se 4 vuoden etumatka voi hurahtaa kiinni hyvinkin pian ilman mitään erityttämisiä. Lisäksi lukutaito on sellainen, joka ei määrättömästi kehity, vaan tietyn tason saavutettuaan pysyy aika tasaisesti siinä. 

Ohhoh. Kerropa, missä iässä lapsen lukutaito on sillä tasolla että pysyy tasaisesti siinä. On sen verran mielenkiintoinen väite.

Itse olen kohta viisikymppinen ja uskon lukutaitoni edelleen kehittyvän.

Kun puhutaan puhtaasti teknisestä lukutaidosta, eipä siinä juurikaan eroa ole onko lukija 10v vai 15v. Jos puhutaan ns. tavallisesta lapsesta, jolla ei ole lukihäiriötä tms. Luetun ymmärtäminen, sanavarasto,  hahmottaminen jne. sitten asia erikseen. 

Jos puhutaan mekaanisesta lukutaidosta, niin parhaat 8-vuotiaat ovat jo 15-vuotiaiden tasolla. Samoin tekstin ymmärtämisessä. Mutta se, mikä huolestuttaa eniten, on edellä olevan kirjoittajan demonstroima asenne, ettei lukutaito määrättömästi kehity.

Peruskoulusta lähtee maailmalle ihmisiä luvattoman huonolla lukutaidolla. Kyllä olisi syytä kehittyä.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä.

Mutta ap:lle tiedoksi, että ei se opettajan työ todellakaan siihen lopu, kun lapsi oppii mekaanisen lukutaidon alkeet. Ja että olisi aivan äärimmäisen tärkeää, että lukemista harrastetaan kotona, koska lukutaito ei kehity kunnolla, jos lukee vain joskus äikäntunnilla. Tutkimusten mukaan on paljon oppilaita, jotka kyllä oppivat helposti mekaanisen lukutaidon, mutta eivät kehity lukijoina juurikaan seuraavan parin vuoden kuluessa.

Muutenkin tosi outo asenne tuo, että on vain opettajan homma opettaa. Kai nyt jokainen haluaa auttaa ja opettaa omaa lastaan eikä siinä mieti, että kuka tästä palkan saa.

Ope ja äiti

Palautuukohan tämä niihin kännyköihin ja logoihin yms. Että opitaan alkeet niiden kautta, mutta sitten tarvittaisiin kielellisesti haastavampaa puuhaa.

Tuosta opettamisesta huomauttaisin, että Suomessa on perinteisesti ajateltu että leikkiminen on lasten työtä, ei joku leikki-ikäisen kotikoulu vanhempien kanssa.