Lue keskustelun säännöt.
Kummiksi vain toinen avioparista
20.05.2022 |
Olemme olleet vuosia naimisissa. Muutamia vuosia sitten kävi niin, että ystäväpariskuntamme sai lapsen ja mies sai puhelun heiltä. Pyysivät kummiksi vain miestäni ja mieheni meni jo puhelimessa lupaamaan, että suostuu. Sitten mies kertoi minulle, että hän ei ole varma pyytävätkö minua, mutta uskoi siihen, että kun seuraavalla kerralla näemme, he pyytävät kasvotusten molempia. Näin ei käynyt. En asiasta kummemmin välittänyt sitten, tai en näyttänyt, että asia hieman harmitti. En saanut kutsua edes ristiäisiin.
En kokenut kuuluvani enään samaan porukkaan joten en osallistunut muihinkaan juhliin, mutta yleensä autoin miestä hankkimaan lahjat. Nyt lopetin lahjojen hankkimisen ja mies ei ole tavannut kummilastaan yli kahteen vuoteen osittain tästä epämukavasta tilanteesta johtuen. Kävipä niin, että enään ei tullut edes syntymäpäiväkutsua kummisedälle... Pariskunta sai lisää lapsia vielä tämän jälkeen, heille on otettu kummiksi pariskuntia.
Luulen, että tämä tilanne hiertää vähän kaikkia. Olisikohan miehellä hieman läheisempi suhde kummilapseensa, jos meitä olisi pyydetty yhdessä?
En voi tehdä kummin tehtävää miehen puolesta, muttei häntä näytä kiinnostavan.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että pyydetään jotain kaveria ei kaverin puolisoa.
Tässä ovat pariskunnat yhdessä olleet läheisiä
Ja sitten kun tukee ero? Hankalia tilanteita, jos toinen kummi ei pidä yhteyttä tai ei voi kutsua molempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että pyydetään jotain kaveria ei kaverin puolisoa.
Tässä ovat pariskunnat yhdessä olleet läheisiä
Ja sitten kun tukee ero? Hankalia tilanteita, jos toinen kummi ei pidä yhteyttä tai ei voi kutsua molempia.
Eihän mies pidä nytkään yhteyttä lapseen. Vaimo oli hoitanut lahjat ym. Joten jos ero tulisi, tilanne olisi suunnilleen sama. Ja muuten vaimo varmaan lahjat laittaisi myös silloinkin😏
Vierailija kirjoitti:
On ok, jos kummin puolisokin huomioidaan ja hän saa osallistua yhteisiin tapaamisiin syntymäpäivänä tms. On ok, että toinen kummi on joku muu. Mikäli tarkoitus on rajata perheen tuttavia tiukasti ja päästää vain harvat ja valitut näkemään perhetodellisuutta, niin ei ole ok. Jos kummin puolisolle annetaan porttikielto ilman syytä, niin ei ole ok. Kummin on vaikea olla luonteva tilanteessa, joka viestii epäluottamusta ympäröivään maailmaan. Sairas perheenjäsenten hallintayritys ja perheen eristäytyminen ulkomaailmasta, jotta riidat ja outo käyttäytyminen ei leviäisi puheina ulospäin, on hankala sietää samalla kun yrittää pitää yhteyttä kummilapseensa. Pelko, että milloin kummikin saa paistinpannulla päähänsä.
Juurikin näin. Tilanne on ahdistava myös miehelle joka kummi, koska muu perhe on eristetty tästä. Tämä on voinut vaikuttaa myös pariskunnan keskeisiin väleihin. . . Sitten, kun mies ollut vain lahja-automaatti, eikä ole enään muistanut jouluna ja synttärinä niin perhe ei ole kutsunut miestä edes juhliin.
Ja nyt, kun täällä ei ole tunnuttu ymmärtävän. Kohteliaastihan tämä olisi mennyt niin, että vaimo olisi kutsuttu edes ristiäisiin mukaan.
Yleensähän kummius lähentää perheiden välejä, tässä tapauksessa ei.
Jos vain mies pariskunnasta on pyydetty kummiksi , ei siinä sitten mitää yhteydenpitoa tapahdu. Kun suomalaiset miehet eivät pidä yllä mitään suhteita. Naiset kyllä soittelevat ja kutusuvat kylään ja toisinpäin. On syytäkin loukkaantua jos vain toinen kutsutaan johonin juhliin. Meidän suvussa pidetään törkeänä että perhettä ei kutsuta kokonaisuudessa. Perheet nyt liikkuu yhdessä normaalisti. Miehet harvoin suunnittele mitään mihin kuuluu vieraita ja kutsujen järjestelyä. Mies tapaa jotain omia tuttujaan jossain ravintolassa tai harrastuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos vain mies pariskunnasta on pyydetty kummiksi , ei siinä sitten mitää yhteydenpitoa tapahdu. Kun suomalaiset miehet eivät pidä yllä mitään suhteita. Naiset kyllä soittelevat ja kutusuvat kylään ja toisinpäin. On syytäkin loukkaantua jos vain toinen kutsutaan johonin juhliin. Meidän suvussa pidetään törkeänä että perhettä ei kutsuta kokonaisuudessa. Perheet nyt liikkuu yhdessä normaalisti. Miehet harvoin suunnittele mitään mihin kuuluu vieraita ja kutsujen järjestelyä. Mies tapaa jotain omia tuttujaan jossain ravintolassa tai harrastuksissa.
Kyllä, juurikin näin. Epäkohteliasta, että muu perhe ei saisi tulla mukaan ... Ja miehet eivät yksin hoida näitä asioita. Ja myös jos tilanne on ahdistava, ehkä mies ei halua olla lapsen kanssa tekemisissä, se on vaimolle ehkä rankkaa myös. Ehkä miehen ei olisi kannattanut ryhtyä kummiksi. Tai ainakin asia olisi ollut hyvä käydä läpi , että eikö vaimoa pyydetää myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kummikäytäntö on aivan karmea. Aikanaan sillä on ollut jotain arvoakin, mutta nykyään ihan absurdi jäänne, joka jatkuvasti aiheuttaa tällaisia tilanteita. Suurin osa ihmisistä ei edes usko jumalaan, mutta tenavat pitää kuitenkin liittää vauvana (!) seurakuntaan, kun se on niin ihqun juhlavaa siellä kirkossa kastepuvun kanssa. Mikä ihmisiä vaivaa?
Tässä on tapahtunut väärinkäsitys, mies oli luvannut jo , ja ei silloin tiennyt että vain hänet hyväksytään. Kun se selvisi ikävästi olisi vihdoin ollut miehen vuoro selvittää asia. Ikäväkin asia pitää pariskuntien selvittää ja se kuuluu silloin sille tutummalle osapuolelle. Loppujen lopuksi tämä vaimo on ollut käytännössä se kummi. Kaikki sosiaaliset suhteet ovat miehelle lähes mahdottomia hoitaa. Ainoastaan osaavat roolinsa maahanpanijaisissa. Se kun menee kaavan mukaan. Kun se mieikuvitus puutttuu täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä kummikäytäntö on aivan karmea. Aikanaan sillä on ollut jotain arvoakin, mutta nykyään ihan absurdi jäänne, joka jatkuvasti aiheuttaa tällaisia tilanteita. Suurin osa ihmisistä ei edes usko jumalaan, mutta tenavat pitää kuitenkin liittää vauvana (!) seurakuntaan, kun se on niin ihqun juhlavaa siellä kirkossa kastepuvun kanssa. Mikä ihmisiä vaivaa?
Tässä kummiasiassa varmasti on jopa suvuilla eri perinteitä. Meidän suvussa esim . Valittu AINA aviopari, koska on ajateltu niin, että jos vanhemmille sattuisi jotakin, kummit huolehtisivat lapsesta.
Nykyään näillä kummi jutuilla saadaan kaikkea draamaa aikaan... Milloin ollaan liian vähän yhteydessä ja milloin on liian halpa lahja jne jne...
Kummi on kasteen todistaja.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tapahtunut väärinkäsitys, mies oli luvannut jo , ja ei silloin tiennyt että vain hänet hyväksytään. Kun se selvisi ikävästi olisi vihdoin ollut miehen vuoro selvittää asia. Ikäväkin asia pitää pariskuntien selvittää ja se kuuluu silloin sille tutummalle osapuolelle. Loppujen lopuksi tämä vaimo on ollut käytännössä se kummi. Kaikki sosiaaliset suhteet ovat miehelle lähes mahdottomia hoitaa. Ainoastaan osaavat roolinsa maahanpanijaisissa. Se kun menee kaavan mukaan. Kun se mieikuvitus puutttuu täysin.
Niin. Väärinkäsitys on tullut ja miehen olisi tullut asia hoitaa. "Olisimme halunneet toimia kummeina yhdessä. Minusta ei ole yksin kummiksi" tms olisi voinut sanoa... Nyt tilanne ikävä ihan kaikille. Ja miten mörköä saadaan enään sanottua vuosien jälkeen, kun on vaan koitettu sopeutua. Myös lapsi kärsii tässä, aikuisten hölmöilyn takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on niin monenlaisia perheitä, jopa aviopuolisoita jotka asuvat ihan omasta halusta erillään. Jos sitä kummastelee ääneen, saa haukkumiset osakseen. Kummius on jossain murroksessa, mutta kirkko ei halua muutoksia. Kun ihmisten ei ole pakko olla kenenkään kanssa hyvissä väleissä, eikä kaikki tosiaan edes pidä vieraista. Ennen kyläiltiin aika spontaanisti arkenakin. Jopa ihmisten ruokavaliotkin ovat niin rajotteisia että kutsujen emäntänä on raskasta olla . Ei ole ihme jos ei lähipiiristä löydy enää nykyään yhtään kummiksi kelpaavaa. Kun ei pariskunnan vaimoa jostai itsekkäistä syistä kelpuutettu. Onneksi meillä on aika normaalit suku ja ystävät. Outoa olla myös lahja-automaatti, ei onneksi ole meillä tapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole ikinä ymmärtänyt että miksi muka pitäisi pyytää pariskunta kummiksi. Jos mun miestä pyydettäisiin, niin en todellakaan odottaisi että minuakin pyydettäisiin.
Niin, se toinen pariskunnasta on sen lapsen sukulainen, toinen ei. Olisipa outoa, jos oma kummi olisi joku tädin tai sedän lukuisista entisistä, jota ei ole koskaan nähnytkään.
Minulla kaksi kolmesta kummistani ovat sellaisia ihmisiä, joiden kanssa en ole ollut tekemisissä sitten ekojen elinvuosien. Nämä ovat juurikin äidin kaveri ja kaverin entinen aviomies. Mies alkoholisoitui ja hirveän eron (sekä hyvin lyhyen avioliiton) jälkeen kaveri sekosi ja katkaisi välit kaikkiin. Ei mitään hajua missä kumpikaan on nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme olleet yhdessä 22 vuotta, ja miehelläni on kaksi kummilasta, joiden kummeiksi minua ei pyydetty. Viimeisin kummilapsi täytti juuri 3, ensimmäinen on 10. Molempien lasten isät ovat mieheni ystäviä, mutta samalla myös minun ystäviäni yli 20 vuoden ajalta. Sen 10-vuotiaan isä on myös meidän lapsemme kummi ajalta, jolloin hän oli vielä sinkku.
Loukkaannuin etenkin tästä kummivalinnasta, sillä olimme viettäneet todella paljon yhdessä aikaa ja sitten yhtäkkiä vain mieheni onkin kummiuden arvoinen. Kaiken lisäksi minä kuulun kirkkoon, mutta mieheni ei.
Vietämme edelleen aikaa perheinä yhdessä, mutta mihinkään kummiuteen viittaavaan en suostu osallistumaan. Esim. kummilasten synttäreille en mene, ei ole minun tonttini. En tiedä, onko ko. perheissä tajuttu, kuinka loukkaavana ulkopuolelle jättämisen koin.
Olemme kaikki erilaisia. Toisia tällainen asia harmittaa enemmän kuin toisia. Luulen, että usein miehiä ei niin paljon haittaa jos toista ei pyydetä, mutta naiset voi kokea asian raskaaksi.
Itsekin harmistuisin moisesta, koska olen meistä se, joka aidosti on lasten kanssa läsnä ja tykkään järjestää kaikkea mukavaa. Mies ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minullekin kävi niin että miestäni pyydettiin kummiksi ja minua ei. Olin paljon kyseisten ihmisten elämässä ja koska itse en ollut yrityksistä huolimatta saanut lasta kyseinen perhepiirin vauva oli minulle todella tärkeä kun oli ensimmäinen vauva lähipiiriin.
Muistan aina miten se tunne oli kuin lekalla päähän kun mies pyydettiin ja minua ei. Olimme olleet jo 10 vuotta naimisissakin.
Ristiäisissä sukulaiset katsoivat ihmeissään kun pappi pyysi kummit eteen ja kun mies käveli sinne ja minä jäin seinustalle seisomaan, jotenkin kaikki olettivat että meidät pyydetään pariskuntana kummeiksi.Tajusin silloin että oikeasti minusta ei pidetty ja se viilensi lopulta välejä koska en osannut enää suhtautua rennosti kyseisiin ihmisiin. Kaiken kukkuraksi seuraavien lasten kohdalla kummeiksi pyydettiin pariskuntia joista toista osapuolta ei edes tunnettu kunnolla (vasta hetken seurustelleet) ja itsekkin kuulin miten pariskunnan toista osapuolta lasten äiti monesti haukkui. Kummiksi kelpasi silti, minä en.
Kaiken kaikkiaan outo tapahtumasarja joka johti välien viilentyniseen ja mies sitten kävi yksinään kummilastaan katsomassa kun en kokenut oloani tervetulleeksi.
En ymmärrä miksi koska olen kiltti ja ystävällinen ja ihan normaali ihminen ja kun kaikilla oli tiedossa kipeä lapsettomuus niin kummina olo olisi merkinnyt minulle paljon ja tämä oli kyllä tiedossa kyseisillä ihmisillä. Olla jotenkin "virallisesti" edes yhden lapsen elämässä mukana kun omia en saanut.
Ehkäpä lapsen äiti halusi olla itse äiti lapselleen, eikä jakaa lastaan toisen naisen kanssa, joka ei voi saada omia lapsia. Suojeli omaa elämäänsä ja suhdettaan omaan lapseensa. Lastenhoitoapu on kiva juttu, kun hoitaja on oikeista syistä ja oikealla tavalla kuviossa mukana, mutta jos toinen on tyydyttämässä omia täyttymättömiä tarpeitaan toisen lasta siihen käyttäen, huono tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että pyydetään jotain kaveria ei kaverin puolisoa.
Tässä ovat pariskunnat yhdessä olleet läheisiä
Silti kyseessä on yleensä jomman kumman kumman puolison ystävä.
Olin niin tyytyväinen, kun mies pyydettiin vaan kummiksi eikä minua samalla. Itsellä jo tarpeeksi kummilapsia. Miehen siskon lapsesta kyse.
Tapoja on monia. Ehkä olisi hyvä keskustella ennen kun nimen laittaa paperiin, jos asia vaivaa. Usein kummeudesta ei kehdata kieltäytyä ja sitten onkin etäiset välit kun ei olisikaan halunnut...
On ymmärrettävää, että pariskunnasta saatetaan pyytää vain toinen, mutta kyllä hiukan erikoista, ettei miehen perhettä kutsuttu ristiäisiin. Tässä myös vaimo ollut enemmän se kummi kun huolehtinut lahjat ja muut.
Ja nyt kummius vain kiristänyt välejä. Jos halutaan pyytää yksilöt, ehkä itse ottaisin sitten niitä sinkkuja, enkä perheellisiä. Hehän kulkevat perheinä ja lahjat ostetaan samasta kassavirrasta
Jos ei ole edes enään pariin vuoteen nähnyt lasta, on aika kova kynnys koittaa ottaa yhteyttä ja parantaa asia jotenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä provo on ollut täällä ennenkin.
Niin minäkin muistelen.
Tuskin on kuitenkaan ainutlaatuinen tilanne.
On ok, jos kummin puolisokin huomioidaan ja hän saa osallistua yhteisiin tapaamisiin syntymäpäivänä tms. On ok, että toinen kummi on joku muu. Mikäli tarkoitus on rajata perheen tuttavia tiukasti ja päästää vain harvat ja valitut näkemään perhetodellisuutta, niin ei ole ok. Jos kummin puolisolle annetaan porttikielto ilman syytä, niin ei ole ok. Kummin on vaikea olla luonteva tilanteessa, joka viestii epäluottamusta ympäröivään maailmaan. Sairas perheenjäsenten hallintayritys ja perheen eristäytyminen ulkomaailmasta, jotta riidat ja outo käyttäytyminen ei leviäisi puheina ulospäin, on hankala sietää samalla kun yrittää pitää yhteyttä kummilapseensa. Pelko, että milloin kummikin saa paistinpannulla päähänsä.