Lue keskustelun säännöt.
Kummiksi vain toinen avioparista
20.05.2022 |
Olemme olleet vuosia naimisissa. Muutamia vuosia sitten kävi niin, että ystäväpariskuntamme sai lapsen ja mies sai puhelun heiltä. Pyysivät kummiksi vain miestäni ja mieheni meni jo puhelimessa lupaamaan, että suostuu. Sitten mies kertoi minulle, että hän ei ole varma pyytävätkö minua, mutta uskoi siihen, että kun seuraavalla kerralla näemme, he pyytävät kasvotusten molempia. Näin ei käynyt. En asiasta kummemmin välittänyt sitten, tai en näyttänyt, että asia hieman harmitti. En saanut kutsua edes ristiäisiin.
En kokenut kuuluvani enään samaan porukkaan joten en osallistunut muihinkaan juhliin, mutta yleensä autoin miestä hankkimaan lahjat. Nyt lopetin lahjojen hankkimisen ja mies ei ole tavannut kummilastaan yli kahteen vuoteen osittain tästä epämukavasta tilanteesta johtuen. Kävipä niin, että enään ei tullut edes syntymäpäiväkutsua kummisedälle... Pariskunta sai lisää lapsia vielä tämän jälkeen, heille on otettu kummiksi pariskuntia.
Luulen, että tämä tilanne hiertää vähän kaikkia. Olisikohan miehellä hieman läheisempi suhde kummilapseensa, jos meitä olisi pyydetty yhdessä?
En voi tehdä kummin tehtävää miehen puolesta, muttei häntä näytä kiinnostavan.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Niin. Olimme läheisiä pariskuntia. Vietimme paljon aikaa toistemme lasten kanssa . Sitten kävi tämä kummi valinta-asia ja vain mies pyydettiin. Mies pyysi apua minulta lahjojen hankinnassa, ja toimin niin muutaman vuoden. Sitten lopetin tämän typerän miehen puolesta ostamisen ja mies ei sitten yhtenä vuonna hankkinut lahjoja, koska minä en niitä hankkinut. Kun mies ei sitten ole hankkinut lahjoja kuin silloin tällöin , kutsut ovat loppuneet kokonaan. Juurikin tässä hetki sitten yhdet syntymäpäivät oltiin pidetty ja Somessa oli päivitys, että juhlapäivä vietettiin kummien ja ystävien seurassa. Miestä ei oltu tällöin kutsuttu. Silloin kuin kutsut tuli kerran vuodessa juhliin, mitään muuta yhteyttä eivät pitäneet.
No niin tämä selvensikin asiaa. Eli loppupeleissä mies on ollut laiska kummi ja monen vuoden jälkeen suhde pariskuntaan on viilentynyt. Eipä sen kummempaa. Tässä syyttäisin nyt kyllä vain ja ainoastaan sitä saamatonta miestäsi. Ja samalla kyllä ihmettelen, että jaksat vuositolkulla tätä surkutella. Tännekin vielä aloitat keskusteluna jotka kuulostavat siltä, että tilanne olisi sinulle uusi. Oikeasti oletkin murjottanut tämän takia jo vuosia. Vuosia! Jos olisit keskittänyt edes promille tuosta energiasta vaikka siihen pariskunnan kanssa keskusteluun tai yhteydenpitoon, tilanne olisi täysin toinen. Ihme itkua. Hyvä vaan että se toinen pariskunta ja kummilapsi-raukka pääsivät tuollaisista draamalaamoista eroon.
No, välillä olen asiaa miettinyt. Vähän nyt vain tällaista pohdintaa oli. Välillä vain ärsyttää juurikin oman miehen käytös asiassa. Joten siksi olisin toivonut , että hän sitten kieltäytyy tästä. Kyllä hän välillä itse on asiasta jotain puhunut , mutta juurikin niin, että hän lahjoihin panostamalla jotenkin voisi pelastaa tilanteen. . .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Niin. Olimme läheisiä pariskuntia. Vietimme paljon aikaa toistemme lasten kanssa . Sitten kävi tämä kummi valinta-asia ja vain mies pyydettiin. Mies pyysi apua minulta lahjojen hankinnassa, ja toimin niin muutaman vuoden. Sitten lopetin tämän typerän miehen puolesta ostamisen ja mies ei sitten yhtenä vuonna hankkinut lahjoja, koska minä en niitä hankkinut. Kun mies ei sitten ole hankkinut lahjoja kuin silloin tällöin , kutsut ovat loppuneet kokonaan. Juurikin tässä hetki sitten yhdet syntymäpäivät oltiin pidetty ja Somessa oli päivitys, että juhlapäivä vietettiin kummien ja ystävien seurassa. Miestä ei oltu tällöin kutsuttu. Silloin kuin kutsut tuli kerran vuodessa juhliin, mitään muuta yhteyttä eivät pitäneet.
Korjaa, jos olen väärässä:
- Miestä pyydetään kummiksi
- Mies saa hädin tuskin lähetettyä vaimonsa hänen puolesta ostaman paketin postitse kummilapselleen (mutta eivät tavanneet?)
- Tätä kesti pari vuotta, jonka jälkeen kyllästyit.
- Mies ei edelleenkään tehnyt mitään, eli jopa ne ainoa kontakti, ne postitetut lahjat, loppuivat.
- Ihmettelet, miksi ette saa kutsuja synttäreille.
Asuvat samalla seudulla kuin me joten juhlissa joissa mies joskus käynyt niin ihan paikanpäällä. Joitakin lahjoja toimitellut mm. Muiden tuttujen kautta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Niin. Olimme läheisiä pariskuntia. Vietimme paljon aikaa toistemme lasten kanssa . Sitten kävi tämä kummi valinta-asia ja vain mies pyydettiin. Mies pyysi apua minulta lahjojen hankinnassa, ja toimin niin muutaman vuoden. Sitten lopetin tämän typerän miehen puolesta ostamisen ja mies ei sitten yhtenä vuonna hankkinut lahjoja, koska minä en niitä hankkinut. Kun mies ei sitten ole hankkinut lahjoja kuin silloin tällöin , kutsut ovat loppuneet kokonaan. Juurikin tässä hetki sitten yhdet syntymäpäivät oltiin pidetty ja Somessa oli päivitys, että juhlapäivä vietettiin kummien ja ystävien seurassa. Miestä ei oltu tällöin kutsuttu. Silloin kuin kutsut tuli kerran vuodessa juhliin, mitään muuta yhteyttä eivät pitäneet.
Korjaa, jos olen väärässä:
- Miestä pyydetään kummiksi
- Mies saa hädin tuskin lähetettyä vaimonsa hänen puolesta ostaman paketin postitse kummilapselleen (mutta eivät tavanneet?)
- Tätä kesti pari vuotta, jonka jälkeen kyllästyit.
- Mies ei edelleenkään tehnyt mitään, eli jopa ne ainoa kontakti, ne postitetut lahjat, loppuivat.
- Ihmettelet, miksi ette saa kutsuja synttäreille.Asuvat samalla seudulla kuin me joten juhlissa joissa mies joskus käynyt niin ihan paikanpäällä. Joitakin lahjoja toimitellut mm. Muiden tuttujen kautta
Mutta juurihan sanoit "Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa.". Eli hän on kuitenkin joissakin juhlissa ollut paikalla? Ja hänet on kutsuttu kaikkiin juhliin jonne on myös vain lähettänyt lahjan? Siis silloin joitakin vuosia sitten kun vielä jaksoit auttaa.
Tämä nyt haisee, anteeksi nyt vain. Ainoa asia, joka pysyy tarinoissasi samana on se, että miestäsi ei ole kiinnostanut kummilapsi p*skan vertaa.
Mulla kävi vähän sama. Miehen sisko pyysi veljeään kummiksi eikä meitä molempia, vaikka vuosikaudet yhdessä oltu. No en hankkinut mieheni puolesta mitään ja heidän välit viilenivät vuosien saatossa. Kurja tilanne, mutta tämä todisti sen että minua ei oikein koskaan hyväksytty mieheni perheeseen ja enpä tuon jälkeen itseäni edes ole sinne tyrkyttänyt. Minulla on oma lapsuuden perheeni. Ei ole minun tehtäväni huolehtia mieheni perheestä, varsinkaan kun en siihen kuulu.
Olen kolmekymppinen nainen.
Vanhempani pyysuvät aikoinaan äitini veljen, sekä tämän silloisen avopuolison kummeikseni.
No, he erosivat, eikä toisesta kummista kuulunut sen jälkeen enää mitään.
Paitsi outo sattuma, hän oli joskus ala-asteeni lopussa sijaisopettajana muutamien päivien ajan jossain aineessa (ei ollut siis kouluni vakituinen ope). Minulla on erikoinen nimi ja hän kyllä tunnisti kuka olen, mutta ei noteerannut asiaa mitenkään.
Ymmärrän, että varmaan hänelle hämmentävä kohtaaminen ja ehkä jopa kiusallista, mutta lapsen oli vaikea ymmärtää, miksi kummi esittää, että ollaan täysin tuntemattomia.
Ja tavallaanhan oltiinkin.
Omaa lasta ei kastettu kirkkoon, eikä hänellä ole minkäänlaisia kummeja. Parempi niin.
Eivät ole muutkaan kummini pitäneet minuun yhyeyttä yli pariinkymmeneen vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen nainen.
Vanhempani pyysuvät aikoinaan äitini veljen, sekä tämän silloisen avopuolison kummeikseni.
No, he erosivat, eikä toisesta kummista kuulunut sen jälkeen enää mitään.
Paitsi outo sattuma, hän oli joskus ala-asteeni lopussa sijaisopettajana muutamien päivien ajan jossain aineessa (ei ollut siis kouluni vakituinen ope). Minulla on erikoinen nimi ja hän kyllä tunnisti kuka olen, mutta ei noteerannut asiaa mitenkään.
Ymmärrän, että varmaan hänelle hämmentävä kohtaaminen ja ehkä jopa kiusallista, mutta lapsen oli vaikea ymmärtää, miksi kummi esittää, että ollaan täysin tuntemattomia.
Ja tavallaanhan oltiinkin.
Omaa lasta ei kastettu kirkkoon, eikä hänellä ole minkäänlaisia kummeja. Parempi niin.
Eivät ole muutkaan kummini pitäneet minuun yhyeyttä yli pariinkymmeneen vuoteen.
Tämä kiteyttää mielestäni hyvin kummiuden outouden. Aiemmin ymmärrän, että kummeilla oli joku pointti. Nykyään tunnen hyvin harvoja ihmisiä, jotka esim. automaattisesti olettavat kummiuden tarkoittavan, että kummi ottaa lapsesta vastuun jos vanhemmille käy jotain. Moni kummi on ns. epävirallinen, ja ellei ole uskovainen, ei lapsen hengellinen kasvatus ole kummin tehtävälistan kärkipäässä. Eli periaatteessa vanhemmat valitsevat vastasyntyneelle lapselleen omia tärkeitä ystäviä kummeiksi. Lapsella itsellä ei ole minkäänlaista sidettä kummeihin (paitsi joissain tilanteissa sukulaisuus). Jos minun paras ystäväni on lapseni kummi, miksi oletetaan, että lapseni ja paras ystäväni pitäisi olla jotenkin ekstraläheisiä koko elämän? Omituinen ajatus tämä nykyinen kummius.
Vierailija kirjoitti:
Minun avopuolisoa ei pyydetty, "koska jos te kuitenkin eroatte kun ette ole naimisissa". Nyt ko. äiti on itse eronnut avioliitoistaan jo kaksi kertaa.
Mutta erositko sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Niin. Olimme läheisiä pariskuntia. Vietimme paljon aikaa toistemme lasten kanssa . Sitten kävi tämä kummi valinta-asia ja vain mies pyydettiin. Mies pyysi apua minulta lahjojen hankinnassa, ja toimin niin muutaman vuoden. Sitten lopetin tämän typerän miehen puolesta ostamisen ja mies ei sitten yhtenä vuonna hankkinut lahjoja, koska minä en niitä hankkinut. Kun mies ei sitten ole hankkinut lahjoja kuin silloin tällöin , kutsut ovat loppuneet kokonaan. Juurikin tässä hetki sitten yhdet syntymäpäivät oltiin pidetty ja Somessa oli päivitys, että juhlapäivä vietettiin kummien ja ystävien seurassa. Miestä ei oltu tällöin kutsuttu. Silloin kuin kutsut tuli kerran vuodessa juhliin, mitään muuta yhteyttä eivät pitäneet.
Korjaa, jos olen väärässä:
- Miestä pyydetään kummiksi
- Mies saa hädin tuskin lähetettyä vaimonsa hänen puolesta ostaman paketin postitse kummilapselleen (mutta eivät tavanneet?)
- Tätä kesti pari vuotta, jonka jälkeen kyllästyit.
- Mies ei edelleenkään tehnyt mitään, eli jopa ne ainoa kontakti, ne postitetut lahjat, loppuivat.
- Ihmettelet, miksi ette saa kutsuja synttäreille.Asuvat samalla seudulla kuin me joten juhlissa joissa mies joskus käynyt niin ihan paikanpäällä. Joitakin lahjoja toimitellut mm. Muiden tuttujen kautta
Mutta juurihan sanoit "Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa.". Eli hän on kuitenkin joissakin juhlissa ollut paikalla? Ja hänet on kutsuttu kaikkiin juhliin jonne on myös vain lähettänyt lahjan? Siis silloin joitakin vuosia sitten kun vielä jaksoit auttaa.
Tämä nyt haisee, anteeksi nyt vain. Ainoa asia, joka pysyy tarinoissasi samana on se, että miestäsi ei ole kiinnostanut kummilapsi p*skan vertaa.
Pahoittelut jos on sekavaa. Asia vain sattuu muutenkin olemaan sekava. Kyllä mies on muutamilla juhlilla ollut , muutamana vuonna synttäreillä. Sitten lopetin joululahjan ostamisen niin sitä hän ei itse hoitanut . Sitten sattui tulemaan myös korona, jonka vuoksi juhlia ei pidetty. Mies ei korona-aikana toimittanut synttärilahjoja ja tämän jälkeen ei enään ole tullut kutsua juhliin, vaikka juhlat kyllä on pidetty nyt taas normaalisti.
Eli ehkä pariskunta huomasi , että minä olinkin sen joka oli ennen lahjat hankkinut miehen puolesta kun ne vain yhtä äkkiä loppuivat... Ja nyt viime joulun lahjan hän toimitti tuttunsa kautta lapselle. Ei vienyt henkilökohtaisesti paikanpäälle. En ole edes kysynyt miksi.
Millaisten kädettömien urpojen kanssa te mammat oikein olette naimisissa, jos miehenne eivät saa edes kummiuttaan hoidettua ilman paapomistanne? Itselläni on viisi kummilasta, suurin osa on tullut sinkkuna ollessani, yksi kun olin jo naimisissa. Puolisoni ei ole kenenkään kummi. Ikinä ei ole ollut vaikeuksia muistaa näitä lapsia, eikä tulisi mieleenkään vaatia puolisoltani heidän lahjojensa huolehtimisia tms. Ehkä tässä tosiaan näkyy sosiaaliluokkien ero.
m46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen nainen.
Vanhempani pyysuvät aikoinaan äitini veljen, sekä tämän silloisen avopuolison kummeikseni.
No, he erosivat, eikä toisesta kummista kuulunut sen jälkeen enää mitään.
Paitsi outo sattuma, hän oli joskus ala-asteeni lopussa sijaisopettajana muutamien päivien ajan jossain aineessa (ei ollut siis kouluni vakituinen ope). Minulla on erikoinen nimi ja hän kyllä tunnisti kuka olen, mutta ei noteerannut asiaa mitenkään.
Ymmärrän, että varmaan hänelle hämmentävä kohtaaminen ja ehkä jopa kiusallista, mutta lapsen oli vaikea ymmärtää, miksi kummi esittää, että ollaan täysin tuntemattomia.
Ja tavallaanhan oltiinkin.
Omaa lasta ei kastettu kirkkoon, eikä hänellä ole minkäänlaisia kummeja. Parempi niin.
Eivät ole muutkaan kummini pitäneet minuun yhyeyttä yli pariinkymmeneen vuoteen.
Tämä kummihömpötys menee nykyään överiksi. Saisi mokoman poistaa kokonaan ja kasteen todistajana toimia ihan kuka tahansa , kuten esim naimisiin mennessä todistaja kirjataan vain paperiin , eikä hänestä tule avioparille kummia, joka sitten on tukena avioliiton aikana muistaen heitä ja tuoden lahjoja ja antamassa kristillistä oppia
Vierailija kirjoitti:
Millaisten kädettömien urpojen kanssa te mammat oikein olette naimisissa, jos miehenne eivät saa edes kummiuttaan hoidettua ilman paapomistanne? Itselläni on viisi kummilasta, suurin osa on tullut sinkkuna ollessani, yksi kun olin jo naimisissa. Puolisoni ei ole kenenkään kummi. Ikinä ei ole ollut vaikeuksia muistaa näitä lapsia, eikä tulisi mieleenkään vaatia puolisoltani heidän lahjojensa huolehtimisia tms. Ehkä tässä tosiaan näkyy sosiaaliluokkien ero.
m46
Niin, tätä en ymmärrä. Tai sitten juurikin siksi hän luulee että hoitaisn kun huolehdin kaikki muutkin kummiasiat. Meidän muut kummilapset yhteisiä. Ehkä hän ajatteli , että minä hoidan tämänkin vaan enpä hoida kun ei vanhemmat antaneet mahdollisuutta edes tutustua lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joillain on niin erilaiset perinteet tässä. Omassa lähipiirissä on aina pariskunta kummeina. Jos on sinkku niin sitten toki yksin.
Jos se pariskunta on tuttu vuosien ajan niin miksi se toinen jätetään pois? Ymmärrän kyllä jos ei tunneta kunnolla ja jos suhde ei ole vakiintunut. Mutta jos perhekin on jo koossa, niin kyllä yhdessä pyydetään.
Meillä on aina ihmetelty näitä, jotka jättävät puolison pois.
Minäkin suostuin kummiksi kaverini lapselle. Hän oikein haluamalla halusi minut sanoen, ettei ole oikein ketään muita.. epäröin juuri siksi, että olin jo naimisissa ja meillä oli lapsia. Edelleen ollaan yhdessä.
Suostuin kummiksi, mutta käyn yksin juhlissa ja hankin itse lahjat, juuri muuta aikaa emme vietä. Eli tässä ainakaan oma mieheni ei mitenkään innoissaan ole tuohon kyläpaikkaan menossa.
Nykyisin minua hieman kaduttaa kummiksi ryhtyminen. Kaverini vihjailee, että minun pitäisi olla heille lapsenvahtina ym. Asuvat nykyisin vielä kauempana joten välit ovat hiukan jo viilentyneet.
En silloin ajatellut järkevästi, mutta huomaan, ettei lapsi ole minulle kovin tärkeä ja ehkä olisin voinut sanoa reilusti, että ehkä minusta ei olekaan kummiksi. Kalenteri täyttyy menoista ja usein hävettää sanoa, ettei oikein ole aikaa tulla edes käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tilanne on epäselvä, suu pitäisi saada auki ja kysyä.
Outoa kyllä, että kummeiksi valittiin joitakin vieläkin vieraampia ihmisiä tutumman sijaan. Ja jos tässä ajateltiin, että yksittäisten kummien puolisot ovat läheisiä myös , eikä erikseen pyydetä, pitäisi pyytäävän puolen selventää asia, että eivät viitsi jokaisen puolisoa pyytää erikseen, koska läheisiä muutenkin.
Varmasti perheellinen ei vietä niin paljon aikaa lapsen kanssa, jolle on kummi yksin , jos koko muu perhe on blokattu ulos. Tämän seuraukset luulis pyytävien ymmärtää...
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi vähän sama. Miehen sisko pyysi veljeään kummiksi eikä meitä molempia, vaikka vuosikaudet yhdessä oltu. No en hankkinut mieheni puolesta mitään ja heidän välit viilenivät vuosien saatossa. Kurja tilanne, mutta tämä todisti sen että minua ei oikein koskaan hyväksytty mieheni perheeseen ja enpä tuon jälkeen itseäni edes ole sinne tyrkyttänyt. Minulla on oma lapsuuden perheeni. Ei ole minun tehtäväni huolehtia mieheni perheestä, varsinkaan kun en siihen kuulu.
Tuo on jotenkin jännää, että näitä miehiä pyydetään ilman puolisoita... Sanomattakin selvää, että todella usein perheessä nainen on juuri se, joka ne lahjat hankkii... Ja tässäkin olette olleet tiiviisti yhdessä. Ei ihme, että välit hiipuivat.
Mitä miehesi ajatteli asiasta?
Mun mies ryhtyi yksin kummiksi, vaikka näki, että Mua harmitti ihan kamalasti , kun itseäni ei pyydetty. Hän sanoi, että hänkin voisi olla onnellinen jos joku mun kaveri pyytäisi mua kummiksi lapselleen... No ei paljon lämmittänyt nämä sanat. Ei ole mies tehnyt kummina tässä tilanteessa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normmaalia että pyydetään jotain kaveria ei kaverin puolisoa.
Jep. Kaverisuhteet usein kestää läpi elämän, samaa ei voi sanoa parisuhteista.
Minulla 3 lasta. Kaikki avioparit , jotka kummeja lapsilleni , edelleen yhdessä. Mutta sitten mulla onkin kyllä loppunut ystävyys ihan yhden yksittäisen kummin kanssa, joten tämä sun kommentti ei pidä niin paikkaansa. Ei se ystävyys aina ole ikuista
Korjaa, jos olen väärässä:
- Miestä pyydetään kummiksi
- Mies saa hädin tuskin lähetettyä vaimonsa hänen puolesta ostaman paketin postitse kummilapselleen (mutta eivät tavanneet?)
- Tätä kesti pari vuotta, jonka jälkeen kyllästyit.
- Mies ei edelleenkään tehnyt mitään, eli jopa ne ainoa kontakti, ne postitetut lahjat, loppuivat.
- Ihmettelet, miksi ette saa kutsuja synttäreille.