Lue keskustelun säännöt.
Kummiksi vain toinen avioparista
20.05.2022 |
Olemme olleet vuosia naimisissa. Muutamia vuosia sitten kävi niin, että ystäväpariskuntamme sai lapsen ja mies sai puhelun heiltä. Pyysivät kummiksi vain miestäni ja mieheni meni jo puhelimessa lupaamaan, että suostuu. Sitten mies kertoi minulle, että hän ei ole varma pyytävätkö minua, mutta uskoi siihen, että kun seuraavalla kerralla näemme, he pyytävät kasvotusten molempia. Näin ei käynyt. En asiasta kummemmin välittänyt sitten, tai en näyttänyt, että asia hieman harmitti. En saanut kutsua edes ristiäisiin.
En kokenut kuuluvani enään samaan porukkaan joten en osallistunut muihinkaan juhliin, mutta yleensä autoin miestä hankkimaan lahjat. Nyt lopetin lahjojen hankkimisen ja mies ei ole tavannut kummilastaan yli kahteen vuoteen osittain tästä epämukavasta tilanteesta johtuen. Kävipä niin, että enään ei tullut edes syntymäpäiväkutsua kummisedälle... Pariskunta sai lisää lapsia vielä tämän jälkeen, heille on otettu kummiksi pariskuntia.
Luulen, että tämä tilanne hiertää vähän kaikkia. Olisikohan miehellä hieman läheisempi suhde kummilapseensa, jos meitä olisi pyydetty yhdessä?
En voi tehdä kummin tehtävää miehen puolesta, muttei häntä näytä kiinnostavan.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Onko kummius oikeasti niin iso asia, että sen takia kannattaa sotkea välit ystäviin tai sukuun?
Monesti se on ns. pakkopulla.
No, tässä tilanteessahan on mennyt asiat solmuun, kun ei ole voitu ajoissa edes asiaa ottaa puheeksi. Joskus se ystävän pyytäminen ei ole hyvä idea, vaikka kuinka hyvä ystävä olisi.
Tuntuu kyllä , että lähipiirissä on aina jotain draamaa näiden kummihommien kanssa. Aina joku loukkaantuu, tehtiin sitten niin tai näin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapsilla vain ne kummina, jotka ovat sukua ja/tai läheisiä. Siitä syystä, ettemme halua kuutta kummia yhdelle lapsella ja on helpompi olla ottamatta kenenkään puolisoa kummiksi kuin alkaa miettimään, kutsunko myös kummiksi ystäväni kumppanin jonka kanssa on ollut vasta pari vuotta.. onneksi en kutsunut, ovat jo eronneetkin.
Niin teillä näin, mutta tässä tapauksessa on kuitenkin tunnettu kauemmin kuin pari vuotta ja suhde vakiintunut jo siihen saakka, että yhteisiä lapsia niin on se aika kummallista , että se toinen halutaan siitä tiputtaa pois. Eihän tässä lapsetkaan välttämättä keskenään pääse tutustumaan.
Häiritsee tuo miehen avuttomuus! Ei saanut sanottua mitään kun vain hänet kutsuttiin kummiksi ja ristiäisiin, eikä saa kummitehtäviä tehtyä vaikka haluaisi. Onnistuuko mieheltä mitkään muutkaan asiat yhtään paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen veli ja puoliso eivät ole minua kenenkään lapsiensa kummiksi huolinut. On loukkaavaa.
Sinä olet täti ja sitä kautta mukana lasten elämässä toisin kuin ne kummeiksi valitut kaverit.
Miehen veli ei ole verisukua mitenkään eikä näin ollen tätikään ko henkilö. Täti on äidin sisko tai isän sisko.
Vierailija kirjoitti:
Häiritsee tuo miehen avuttomuus! Ei saanut sanottua mitään kun vain hänet kutsuttiin kummiksi ja ristiäisiin, eikä saa kummitehtäviä tehtyä vaikka haluaisi. Onnistuuko mieheltä mitkään muutkaan asiat yhtään paremmin?
Tätä itsekin ihmettelen. Suostui kummiksi, koska luuli/oletti, että vaimo toki pyydetään vielä mukaan. Kun ei pyydettykään niin hirveästi tarvitsi vaimon tukea kummiuteen ja tässä tulos. Ei osaa hankkia lahjoja/koittaa saada vaimon hankkimaan ne. Eli ei ollut kovin kiinnostunut tästä kummin tehtävästä sitten.
Jos tästä myös vaimo pahoittanut mielensä, miksi piti suostua tällaiseen epäkohteliaaseen asetelmaan muutenkin. Olisipa sanonut ystävälleen, että parempi jatkaa ystävinä ilman kummivelvoitetta. Luulen, että välit olisivat kunnossa jos näin olisi toimittu.
Miten välejä saa enään normaaleiksi, kun pariskuntaa ei hyväksytä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paremmissa piireissä tapana on pyytää pariskuntaa, ja nimenomaan yhtä pariskuntaa. Alemmat sosiaaliluokat pyrkivät maksimoimaan lasten lahjojen määrän ja haalivat useamman "yksittäisihmisen" lastensa kummeiksi. Naurettavimmillaan samasta pariskunnasta pyydetään toista jonkun lapsen kummiksi ja toista seuraavan lapsen kummiksi. Näissä piireissä on myös tavallista, että joka pennulla kummeja on 4 tai 5, pitää saada molempien vanhempien bestikset, sisarukset ja vielä suosikkikäly mukaan kummiremmiin. Ja lahjoja riittää, vaikka joku kummi jättäisi ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulutko ap kirkkoon?
Kyllä, kuulun.
Uskovana ihmisenä olet kyllä aika katkera muiden valinnoista. Anna miehesi hoitaa asia ja yritä olla ilmaisematta katkeruuttasi. Ja tue miestäsi.
No kun hän ei hoida. On sanonut, että tarvitsee apunani asiassa :D ei kukaan mun töitä tee... Joten en puutu kummiuteen. Omille kummilapsilleni olen oikein läheinen, järjestän mukavaa tekemistä ym :)
No voi vinetto. Hengaa omien kummilastesi kanssa sitten. Ja jos he eivät ole kerran miehesi kummilapsia, niin mikä kaihertaa?
Mies hoitakoon työmaansa ihan itse, onhan hän aikuinen ihminen. Jos ei hoida, niin olkoon hoitamatta. Sinä et ole vastuussa miehesi asioista yhtään.
Kaikki loput kummilapset ovat yhteisiä. Tässä aloituksessa oli ihan vain pohdintaa tästä asiasta. Ainoa kummilapsi jonka kanssa mies ei vietä aikaa on tuo jolle hän on yksin kummi. On sanonut, että hän tarvitsee apunani asiassa, eikä itse edes ehdota lapselle mitään tapaamisia. Minä en puutu asiaan, mutta pohdin, että suhde varmasti olisi erilainen jos olisimme kummeja yhdessä.
Oletat, että teidän suhdetta hiertää tuo kummitilanne. Minua tuossa tilanteessa hiertäisi ainoastaan se, että aikuinen mies joka jo hyväksyi kummiuden, kehtaa laiminlyödä kummilastaan koska vaimo ei päässyt leikkiin mukaan. Todela ala-arvoista, ettei saa aikaiseksi hoitaa tehtäviään kunnolla. Ei ole sen lapsen syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paremmissa piireissä tapana on pyytää pariskuntaa, ja nimenomaan yhtä pariskuntaa. Alemmat sosiaaliluokat pyrkivät maksimoimaan lasten lahjojen määrän ja haalivat useamman "yksittäisihmisen" lastensa kummeiksi. Naurettavimmillaan samasta pariskunnasta pyydetään toista jonkun lapsen kummiksi ja toista seuraavan lapsen kummiksi. Näissä piireissä on myös tavallista, että joka pennulla kummeja on 4 tai 5, pitää saada molempien vanhempien bestikset, sisarukset ja vielä suosikkikäly mukaan kummiremmiin. Ja lahjoja riittää, vaikka joku kummi jättäisi ostamatta.
Olen törmännyt tähän samaan. Jos meille tulisi tilanne, että haluamme kutsua kummiksi vain toisen avioparista, pitäisimme keskustelun avoimena ja kysyisimme mitä mieltä pariskunta on siitä, että vain se lähempi osapuoli pyydettäisi kummiksi. Tuollainen epäselvä tilanne jää kaivelemaan ja tulehduttaa välit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulutko ap kirkkoon?
Kyllä, kuulun.
Uskovana ihmisenä olet kyllä aika katkera muiden valinnoista. Anna miehesi hoitaa asia ja yritä olla ilmaisematta katkeruuttasi. Ja tue miestäsi.
No kun hän ei hoida. On sanonut, että tarvitsee apunani asiassa :D ei kukaan mun töitä tee... Joten en puutu kummiuteen. Omille kummilapsilleni olen oikein läheinen, järjestän mukavaa tekemistä ym :)
No voi vinetto. Hengaa omien kummilastesi kanssa sitten. Ja jos he eivät ole kerran miehesi kummilapsia, niin mikä kaihertaa?
Mies hoitakoon työmaansa ihan itse, onhan hän aikuinen ihminen. Jos ei hoida, niin olkoon hoitamatta. Sinä et ole vastuussa miehesi asioista yhtään.
Kaikki loput kummilapset ovat yhteisiä. Tässä aloituksessa oli ihan vain pohdintaa tästä asiasta. Ainoa kummilapsi jonka kanssa mies ei vietä aikaa on tuo jolle hän on yksin kummi. On sanonut, että hän tarvitsee apunani asiassa, eikä itse edes ehdota lapselle mitään tapaamisia. Minä en puutu asiaan, mutta pohdin, että suhde varmasti olisi erilainen jos olisimme kummeja yhdessä.
Oletat, että teidän suhdetta hiertää tuo kummitilanne. Minua tuossa tilanteessa hiertäisi ainoastaan se, että aikuinen mies joka jo hyväksyi kummiuden, kehtaa laiminlyödä kummilastaan koska vaimo ei päässyt leikkiin mukaan. Todela ala-arvoista, ettei saa aikaiseksi hoitaa tehtäviään kunnolla. Ei ole sen lapsen syy.
En tiedä laiminlyökö hän suhdetta siksi, että en päässyt mukaan kummiksi. En tiedä syytä. Asiasta ei juuri ole ristiäisten jälkeen puhuttu. Välillä koen, että hän ei halua hoitaa tehtävää, koska tietää tilanteen olevan harmillinen minulle. Mutta jos hän oikeasti välittäisi, luulisi sitten järjestävän edes tapaamisia lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Paremmissa piireissä tapana on pyytää pariskuntaa, ja nimenomaan yhtä pariskuntaa. Alemmat sosiaaliluokat pyrkivät maksimoimaan lasten lahjojen määrän ja haalivat useamman "yksittäisihmisen" lastensa kummeiksi. Naurettavimmillaan samasta pariskunnasta pyydetään toista jonkun lapsen kummiksi ja toista seuraavan lapsen kummiksi. Näissä piireissä on myös tavallista, että joka pennulla kummeja on 4 tai 5, pitää saada molempien vanhempien bestikset, sisarukset ja vielä suosikkikäly mukaan kummiremmiin. Ja lahjoja riittää, vaikka joku kummi jättäisi ostamatta.
Mistäköhän sinä tuollaista keksit? Ei kyllä pidä paikkaansa. Muutenkin on korkea aika päästä eroon tästä ajatuksesta, että kummien tehtävä on ostaa lahjoja.
Itse olen noista ns. paremmista piireistä, eikä minulla tai yhdelläkään sisaruksella ole pariskuntia kummeina. Sama pätee myös muuhun sukuun. Kummiksi valitaan henkilö, ei koko perhekuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulutko ap kirkkoon?
Kyllä, kuulun.
Uskovana ihmisenä olet kyllä aika katkera muiden valinnoista. Anna miehesi hoitaa asia ja yritä olla ilmaisematta katkeruuttasi. Ja tue miestäsi.
No kun hän ei hoida. On sanonut, että tarvitsee apunani asiassa :D ei kukaan mun töitä tee... Joten en puutu kummiuteen. Omille kummilapsilleni olen oikein läheinen, järjestän mukavaa tekemistä ym :)
No voi vinetto. Hengaa omien kummilastesi kanssa sitten. Ja jos he eivät ole kerran miehesi kummilapsia, niin mikä kaihertaa?
Mies hoitakoon työmaansa ihan itse, onhan hän aikuinen ihminen. Jos ei hoida, niin olkoon hoitamatta. Sinä et ole vastuussa miehesi asioista yhtään.
Kaikki loput kummilapset ovat yhteisiä. Tässä aloituksessa oli ihan vain pohdintaa tästä asiasta. Ainoa kummilapsi jonka kanssa mies ei vietä aikaa on tuo jolle hän on yksin kummi. On sanonut, että hän tarvitsee apunani asiassa, eikä itse edes ehdota lapselle mitään tapaamisia. Minä en puutu asiaan, mutta pohdin, että suhde varmasti olisi erilainen jos olisimme kummeja yhdessä.
Oletat, että teidän suhdetta hiertää tuo kummitilanne. Minua tuossa tilanteessa hiertäisi ainoastaan se, että aikuinen mies joka jo hyväksyi kummiuden, kehtaa laiminlyödä kummilastaan koska vaimo ei päässyt leikkiin mukaan. Todela ala-arvoista, ettei saa aikaiseksi hoitaa tehtäviään kunnolla. Ei ole sen lapsen syy.
En tiedä laiminlyökö hän suhdetta siksi, että en päässyt mukaan kummiksi. En tiedä syytä. Asiasta ei juuri ole ristiäisten jälkeen puhuttu. Välillä koen, että hän ei halua hoitaa tehtävää, koska tietää tilanteen olevan harmillinen minulle. Mutta jos hän oikeasti välittäisi, luulisi sitten järjestävän edes tapaamisia lapsen kanssa.
Kuinka vanha tämä lapsi on? Kauanko ajattelit harmitella tilannetta miehesi kummilapsen kustannuksella? Käyttäydy kuin aikuinen. Keskuatele miehesi kanssa, sano, ettei hän voi laiminlyödä kummilastaan sinun tunteidesi takia ja hyvä ihminen lopeta se itsesäälissä vellominen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tiedän pari tällaista tapausta, että bsin toinen pariskunnasta on pyydetty kummiksi.
Kun mun eno sai lapsen, pyydi hän kummiksi siskoaan mutta ei tämän silloista miestä, vaikka he olivat kihloissa silloin.
Mun naispuolisen kaverin aviomies ryhtyi kummiksi kaverinsa lapselle ja tämä kaveri ei ollut edes pyytänyt tätä minun kaveriani kummiksi vedoten siihen, että he olivat ehtineet tavata tämän vain pari kertaa ennen lapsen syntymää.
Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa pariskunnat erosivat muutaman vuoden kulu, että sikäli ihan hyvä, ettei puolisoita kutsuttu kummiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulutko ap kirkkoon?
Kyllä, kuulun.
Uskovana ihmisenä olet kyllä aika katkera muiden valinnoista. Anna miehesi hoitaa asia ja yritä olla ilmaisematta katkeruuttasi. Ja tue miestäsi.
No kun hän ei hoida. On sanonut, että tarvitsee apunani asiassa :D ei kukaan mun töitä tee... Joten en puutu kummiuteen. Omille kummilapsilleni olen oikein läheinen, järjestän mukavaa tekemistä ym :)
No voi vinetto. Hengaa omien kummilastesi kanssa sitten. Ja jos he eivät ole kerran miehesi kummilapsia, niin mikä kaihertaa?
Mies hoitakoon työmaansa ihan itse, onhan hän aikuinen ihminen. Jos ei hoida, niin olkoon hoitamatta. Sinä et ole vastuussa miehesi asioista yhtään.
Kaikki loput kummilapset ovat yhteisiä. Tässä aloituksessa oli ihan vain pohdintaa tästä asiasta. Ainoa kummilapsi jonka kanssa mies ei vietä aikaa on tuo jolle hän on yksin kummi. On sanonut, että hän tarvitsee apunani asiassa, eikä itse edes ehdota lapselle mitään tapaamisia. Minä en puutu asiaan, mutta pohdin, että suhde varmasti olisi erilainen jos olisimme kummeja yhdessä.
Oletat, että teidän suhdetta hiertää tuo kummitilanne. Minua tuossa tilanteessa hiertäisi ainoastaan se, että aikuinen mies joka jo hyväksyi kummiuden, kehtaa laiminlyödä kummilastaan koska vaimo ei päässyt leikkiin mukaan. Todela ala-arvoista, ettei saa aikaiseksi hoitaa tehtäviään kunnolla. Ei ole sen lapsen syy.
En tiedä laiminlyökö hän suhdetta siksi, että en päässyt mukaan kummiksi. En tiedä syytä. Asiasta ei juuri ole ristiäisten jälkeen puhuttu. Välillä koen, että hän ei halua hoitaa tehtävää, koska tietää tilanteen olevan harmillinen minulle. Mutta jos hän oikeasti välittäisi, luulisi sitten järjestävän edes tapaamisia lapsen kanssa.
Kuinka vanha tämä lapsi on? Kauanko ajattelit harmitella tilannetta miehesi kummilapsen kustannuksella? Käyttäydy kuin aikuinen. Keskuatele miehesi kanssa, sano, ettei hän voi laiminlyödä kummilastaan sinun tunteidesi takia ja hyvä ihminen lopeta se itsesäälissä vellominen...
No, olen sanonut hänelle, että hänen pitäisi järjestää lapselle tapaaminen kanssaan. Korkeintaan soitellut tälle hänen ystävälle, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Mun puoliso ei ole ikinä pitänyt yhteyttä kummilapsiinsa. Kummiutui, kun oltiin jo naimisissa. En ottanut itselleni ikinä ongelmaa tästä, eikä puolisoakaan kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Niin. Olimme läheisiä pariskuntia. Vietimme paljon aikaa toistemme lasten kanssa . Sitten kävi tämä kummi valinta-asia ja vain mies pyydettiin. Mies pyysi apua minulta lahjojen hankinnassa, ja toimin niin muutaman vuoden. Sitten lopetin tämän typerän miehen puolesta ostamisen ja mies ei sitten yhtenä vuonna hankkinut lahjoja, koska minä en niitä hankkinut. Kun mies ei sitten ole hankkinut lahjoja kuin silloin tällöin , kutsut ovat loppuneet kokonaan. Juurikin tässä hetki sitten yhdet syntymäpäivät oltiin pidetty ja Somessa oli päivitys, että juhlapäivä vietettiin kummien ja ystävien seurassa. Miestä ei oltu tällöin kutsuttu. Silloin kuin kutsut tuli kerran vuodessa juhliin, mitään muuta yhteyttä eivät pitäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes aloitit ostamaan tuolle lapselle lahjoja? Itselleni olisi ollut itsestäänselvää että mies hoitaa kummiutensa itse. ITse en ainakaan muille kuin omille lapsille ja omille kummilapsille hanki lahjoja tms.
Koska mies koki, et tarvitsee apuani asiaan. lisäksi ajattelin lasta.. omat kummini eivät olleet koskaan tekemisissä kanssani niin tien miltä tuntuu.
Mut koska huomasin, että mies on vain lahja-automaatti niin lopetin tämän huvin
Kutsut miestäsi pelkäksi lahja-automaatiksi. Se saa tilanteen kuulostamaan siltä, ettei ystäväpariskunta halunnut hänestä muuta. Kuitenkin viesteistäsi selviää, että hän olisi saanut ja toivottiin olevan osa kummilapsen elämää, muttei itse vaan saa mitään aikaiseksi.
Jos mies ei saa kutsuja juhliin ja lähettää vain joulu ja synttärilahjat perille , niin eikö se ole pelkkää lahja-automaattina oloa. Kyllä ne vanhemmat joutuu aluksi olemaan siinä mukana pitämässä yhteyttä lapsen kummiin, kun lapsi ei vielä osaa. Eipä ole pyydelleet muutenkaan kylään. = Pelkkä lahja-automaatti
Eli miestä ei kutsuttu ristiäisiin tai synttäreille tai mihinkään? Ja olette itse lähettäneet lahjoja postissa? Omituista hommaa. Puhelin toimii myös kahteen suuntaan, oletteko itse pyytäneet heitä kylään?
Nyt taitaa kyllä tarinasta puuttua jotain, jos kerran olitte kaikki todella läheisiä, yhtäkkiä sinua ei kutsuta ristiäisiin, mies pyydetään silti kummiksi, jonka jälkeen häntä ei ole kutsuttu mihinkään juhliin ja kummilapsen vanhemmat eivät ole missään tekemisissä kanssanne. Mitä ihmettä?
Niin. Olimme läheisiä pariskuntia. Vietimme paljon aikaa toistemme lasten kanssa . Sitten kävi tämä kummi valinta-asia ja vain mies pyydettiin. Mies pyysi apua minulta lahjojen hankinnassa, ja toimin niin muutaman vuoden. Sitten lopetin tämän typerän miehen puolesta ostamisen ja mies ei sitten yhtenä vuonna hankkinut lahjoja, koska minä en niitä hankkinut. Kun mies ei sitten ole hankkinut lahjoja kuin silloin tällöin , kutsut ovat loppuneet kokonaan. Juurikin tässä hetki sitten yhdet syntymäpäivät oltiin pidetty ja Somessa oli päivitys, että juhlapäivä vietettiin kummien ja ystävien seurassa. Miestä ei oltu tällöin kutsuttu. Silloin kuin kutsut tuli kerran vuodessa juhliin, mitään muuta yhteyttä eivät pitäneet.
No niin tämä selvensikin asiaa. Eli loppupeleissä mies on ollut laiska kummi ja monen vuoden jälkeen suhde pariskuntaan on viilentynyt. Eipä sen kummempaa. Tässä syyttäisin nyt kyllä vain ja ainoastaan sitä saamatonta miestäsi. Ja samalla kyllä ihmettelen, että jaksat vuositolkulla tätä surkutella. Tännekin vielä aloitat keskusteluna jotka kuulostavat siltä, että tilanne olisi sinulle uusi. Oikeasti oletkin murjottanut tämän takia jo vuosia. Vuosia! Jos olisit keskittänyt edes promille tuosta energiasta vaikka siihen pariskunnan kanssa keskusteluun tai yhteydenpitoon, tilanne olisi täysin toinen. Ihme itkua. Hyvä vaan että se toinen pariskunta ja kummilapsi-raukka pääsivät tuollaisista draamalaamoista eroon.
Meillä on lapsilla vain ne kummina, jotka ovat sukua ja/tai läheisiä. Siitä syystä, ettemme halua kuutta kummia yhdelle lapsella ja on helpompi olla ottamatta kenenkään puolisoa kummiksi kuin alkaa miettimään, kutsunko myös kummiksi ystäväni kumppanin jonka kanssa on ollut vasta pari vuotta.. onneksi en kutsunut, ovat jo eronneetkin.