Lue keskustelun säännöt.
Voiko yli 50 -vuotias nainen olla nuorekkaan näköinen?
19.05.2022 |
Itseäni on usein luultu noin 10-15 vuotta nuoremmaksi. Treenaan jonkin verran ja olen kasvissyöjä, mutta nyt olen huomannut, että treeniä pitäisi lisätä huomattavasti.
Kommentit (100)
Assi Koivisto-Allonen loistava esimerkki siitä että kyllä voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä voi, jos on pienikokoinen ja hoikka.
Vierailija kirjoitti:
Kasvissyöjät ja vegaanit ovat usein ikinuoria.
Ainakin mitä ajattelun ja argumentaation tasoon tulee.
Voi olla nuorekkaan näköinen, vaikka lähemmällä tarkastelulla yleensä näkee ne pienet paljastavat ikääntymisen merkit. Kuitenkin jotkut repsahtaa aiemmin ja toiset myöhemmin, eli nuorekas 55v voi kyllä melko uskottavasti väittää olevansa rupsahtanut 45v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen 43 ja toivon totisesti, että olen reilun kymmenen vuoden päästä kehittynyt sen verran, että ei tulisi mieleenikään ajatella jotain noin vähämielistä. Toivon, että olen siihen mennessä vapautunut täydellisesti ajattelemasta sitä, miten muut minut kokevat tai minusta ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa näyttää tai muistavan sinut nuorena, pitäisi kuolla jo 30-35v.
Eletty elämä näkyy silmissä ja kropassa, halusimme sitä tai emme.
Nuorelta näyttäminen ja nuorekkuus on yliarvostettua, sillä ihminen voi silti olla kaunis, oli hän minkä ikäinen tahansa. Enkä tällä tarkoita missikauneutta, vaan persoonallisuutta.
Silmät paljastavat paljon, eikä turhaan ole sanottu niiden olevan sielun peili. Sieltä näkyy ihmisen onnellisuus, hyvyys, armollisuus, joka tekee meistä kaikista kauniita.
Valokuvaan paljon ja juuri vanhuksista olen saanut ne parhaimmat kuvat kun kasvot lepäävät ja silmissä loistaa elämän onnellisuus ja rauha, jota harvoin on ikänsä kanssa kipuilevilla.
Hah. Hoidan työkseni vanhuksia, ja useimmat hoidettavista eivät todellakaan ole mitään elämänsä kanssa sinut olevia herranterttuja. Monet ovat sekavia ja kivuista kärsiviä, osa myös katkeria ja ilkeitä. Joillakin ilkeys johtuu muistisairaudesta mutta ei kaikilla. Joitakin ei kukaan käy koskaan katsomassa - toisinaan mietin, miksi? Syy ei välttämättä olekaan omaisissa.
Vanhuus ei ole kaunista. Se on alentavaa.
Pidän kyllä työstäni mutta usein on melko neuvoton olo. Elämän loppumiseen liittyvien kysymysten pohtiminen ei tee työstä yhtään helpompaa.
Ensimmäinen kertoi valokuvanneensa vanhuksia, seuraava kertoo hoitavansa vanhuksia. Näissä kahdessa kommentissa näkyy hyvin se, mistä nykyään niin paljon puhutaan "kuplana". Vanhuksia hoitava ajattelee, että vanhukset ovat suurimmaksi osaksi kivuista kärsiviä, mutta hän ei ehkä tapaa niitä vanhuksia, jotka elävät hyvää elämäänsä ja menevät valokuvaajan luo. Hyvinvoivat vanhukset eivät tule hoidettaviksi, mutta se ei tarkoita, ettei heitä olisi olemassa.
Ei hoitaja voi mitätöidä valokuvaajan kokemusta, joka on ihan yhtä todellinen.
Se on vain eri.
Se on totta ja molempien kokemus on yhtä lailla oikea. Vanhukset eivät ole mikään geneerinen ryhmä niinkuin ei minkään muunkaan ikäiset. Ikävästä, katkerasta ihmisestä tulee todennäköisesti entistä ikävämpi vanhana, kun taas sydämellinen mukava ihminen on luultavasti herttainen vanhus. Toki sairaudet ja elämänkokemukset myös voi muovata ihmistä erilaiseksi, kivut ja vaikeudet herkästi katkeroittaa, toisaalta joillain on resilienssiä enemmän ja pystyvät säilyttämään peruspositiivisen asenteen läpi hankaluuksien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta nuorekas ja nuoren näköinen ovat kaksi eri asiaa. Itse olen yli 50v ja ajattelen kyllä olevani nuorekas. Olemus on aika pieni ja minulla on pitkät hiukset, vaatteet usein sporttiset, olen hyväkuntoinen. Ajattelen, että olen sillä tavoin aika nuorekas. Mutta kyllä väkisinkin olemuksesta näkee kuitenkin, että en ole enää kovin nuori, ei minua kukaan alle 40-vuotiaaksi kyllä luulisi.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin asiassa naisia kohdellaan epätasa-arvoisesti ja on ikäsyrjintää.
Olen 25v ja kukaan ei vielä ole sanonut minua 10-15v nuoremman näköiseksi? Miksiköhän?
Eikä luullut peruskoululaiseksi tai alaikäiseksi harrastamaan seksiä. Olen varmaan jo vanhan näköinen.
Minua luultiin kyllä vielä liki 25-vuotiaana alaikäiseksi ja kyllä se oli jokseenkin ärsyttävää. En tiedä missä menee se raja että itseään nuoremmalle näyttäminen olisi hyvä asia, ehkä jossain 30+ iässä? Siinä ei nimittäin ole mitään hauskaa että 5 vuotta yliopistossa opiskellutta ja pari vuotta jo työkokemusta kerännyttä ammattilaista pidetään jonain harjoittelijatyttösenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surullista on jotenkin tämä nykyajan nuoruudenpalvonta. Perustuuko se sitten fertiili-ikään, mene ja tiedä. Toki fertiili-ikäinen houkuttaa etenkin miehiä, mutta samapa tuo, onko sitä jossain akkaporukassa niin tolkuttoman nuorekas. Pitäisin tärkeämpänä toimintakykyä ja sen ylläpitoa. Pitää olla sellaisessa kunnossa, että jaksaa huolehtia itsestään. Nousta ylös, mennä duuniin, huolehtia jälkeläisistä. Kaikki muu on bonusta. Kun lisää hyvään toimintakykyyn rennon ja elämäniloisen asenteen, tulee sisäistä säteilyäkin samalla.
Nuoruutta ei takaisin saa, ainakaan keinotekoisesti. Se pitää hyväksyä, että ukot eivät kuolaa enää perään. Siinä on samalla jotain ihanan vapauttavaakin. Uskon, että parinhakumielessä se oikea mies löytyy iästä huolimatta.
Nuoruuden perässä juoksijat joutavat mennäkin.
Ja vanhemmitenkin voi houkuttaa miehiä, miettikääpä vaan monsieur ja madame Macronia! Muistelisin, että Raymond Chandlerinkin vaimo oli kymmeniä vuosia miestään vanhempi.
Minä en pidä itseäni mitenkään nuorekkaana, en mielestäni näyttänyt nuorelta edes nuorena, ja silti minulla on 45-vuotiaana antoisa flirttailusuhde 30-vuotiaan miehen kanssa. Hänen aloiteestaan. Kumpikin tahoillamme varattuja, joten siihen se jää, mutta hauskaa.
Itse pidän vanhenemismallinani neiti Marplea. Tyylillisesti Julia McKenzieen tähtään, käytöksellisesti Geraldine McEwaniin, ehkä vähän vähäisemmällä hössötyksellä ja kutomisella. Vera Stanhopekin on aika hyvä.
Mutta joo, hassua ajatella että nuorekkuus olisi ainoa tapa olla viehättävä.
Vierailija kirjoitti:
Minua luullaan poikkeuksetta n. 5 vuotta nuoremmaksi. Olen 51v. nainen.
Miksi koet tämän asian esiintuomisen niin tärkeäksi? Tai siis mikä siinä on niin tavoiteltavaa, että näyttäisi viisi vuotta nuoremmalta? Miksi 46 on parempi kuin 51, sillä tuohan on vielä niin pieni ero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvissyöjät ja vegaanit ovat usein ikinuoria.
Ainakin mitä ajattelun ja argumentaation tasoon tulee.
Lopettakaa nyt tämä typerä jankkaaminen.
Vierailija kirjoitti:
50v ei voi olla nuorekas, eli max 35-vuotiaan näköinen. Ikä näkyy väkisin jossain ja ainakin omaan silmään näyttää aika nololta joku joka yrittää peittää sitä mitä todellisuudessa on.
Olen itse 48v mies eikä minua haittaa vaikka takaraivoni kiiltää. En ole enää teini, miksi käyttäytyisin tai edes haluaisin olla sellainen.
En minäkään halua olla ikuinen teini. Vuoden sisällä on yritetty myydä kahdesti lastenlippu (kasvomaski hämää) bussissa, minua on luultu teinin 13 v. kaveriksi ja siskoksi ja yksi isukki joutui leikkipuistossa sanomaan tenavalle että oho, tyttö olikin täti :D T: N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että ihminen on lyhyt ja hoikka ei ole mikään nuorekkuuden tae. Olen nähnyt jos jonkinmoisia kuivan kesän oravia, ja juuri se läskittömyys naamassa vanhentaa.
Itse olen muodokas viisikymppinen ja vähintäänkin 10 vuotta nuoremmaksi luullaan- aina ja joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista on jotenkin tämä nykyajan nuoruudenpalvonta. Perustuuko se sitten fertiili-ikään, mene ja tiedä. Toki fertiili-ikäinen houkuttaa etenkin miehiä, mutta samapa tuo, onko sitä jossain akkaporukassa niin tolkuttoman nuorekas. Pitäisin tärkeämpänä toimintakykyä ja sen ylläpitoa. Pitää olla sellaisessa kunnossa, että jaksaa huolehtia itsestään. Nousta ylös, mennä duuniin, huolehtia jälkeläisistä. Kaikki muu on bonusta. Kun lisää hyvään toimintakykyyn rennon ja elämäniloisen asenteen, tulee sisäistä säteilyäkin samalla.
Nuoruutta ei takaisin saa, ainakaan keinotekoisesti. Se pitää hyväksyä, että ukot eivät kuolaa enää perään. Siinä on samalla jotain ihanan vapauttavaakin. Uskon, että parinhakumielessä se oikea mies löytyy iästä huolimatta.
Nuoruuden perässä juoksijat joutavat mennäkin.
Ja vanhemmitenkin voi houkuttaa miehiä, miettikääpä vaan monsieur ja madame Macronia! Muistelisin, että Raymond Chandlerinkin vaimo oli kymmeniä vuosia miestään vanhempi.
Minä en pidä itseäni mitenkään nuorekkaana, en mielestäni näyttänyt nuorelta edes nuorena, ja silti minulla on 45-vuotiaana antoisa flirttailusuhde 30-vuotiaan miehen kanssa. Hänen aloiteestaan. Kumpikin tahoillamme varattuja, joten siihen se jää, mutta hauskaa.
Itse pidän vanhenemismallinani neiti Marplea. Tyylillisesti Julia McKenzieen tähtään, käytöksellisesti Geraldine McEwaniin, ehkä vähän vähäisemmällä hössötyksellä ja kutomisella. Vera Stanhopekin on aika hyvä.
Mutta joo, hassua ajatella että nuorekkuus olisi ainoa tapa olla viehättävä.
Hauska tietää, että mä en ole ainut jonka vanhenemismalli on neiti Marple. Mä tosin tähtään enemmän Geraldine McEwaniin ulkonäöllisestikin. Hössötys on varmaan pahempaa, kun olen melkoinen hössö jo nyt ja neulominen on kivaa, joten sitäkin odotan.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on vähän päälle 70 ja todella nuorekas, sitä luullaan usein viisikymppiseksi. Uskon, että vastaus kysymykseesi on, että voi olla. Pakko kuitenkin sanoa, että kannattaa miettiä miksi pitäisi olla "nuorekkaan" näköinen? Mitä vikaa olla ikäisensä näköinen? Omasta mielestäni meidän pitäisi saada taas arvostus keski-ikäisille ja vanhemmille ihmisille. Ei nuoruus ole niin erityistä aikaa kuin muutkaan ikäkaudet ja elämänvaiheet. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Nuoruuden ylikorostaminen on ihan överiä ja oikeastaan aika hölmöäkin. Itse näin päälle 40-vuotiaana olen tosi helpottunut, että ei tarvitse olla enää nuori!
Minä tunnen myös vähän päälle 70-vuotiaan naisen, jota luullaan huomattavasti nuoremmaksi olemuksensa takia. Hän on pienikokoinen mutta muodokas, kasvot ovat pienet ja kauniit, tukka pitkä ja hyvin hoidettu, ei harmaa (värjää ilmeisesti, en ole kysynyt), pukeutuu nuorekkaasti, mutta ei teinimäisesti, on aina iloinen ja hymyileväinen. Läheltä katsottuna kyllä huomaa hienoiset rypyt ja juonteet, mutta kauempaa katsottaessa olemus on vähintään 20 vuotta nuoremman. Eli hän on nuorekkaan oloinen, ei kovinkaan nuoren näköinen. Tunnenkohan äitisi.
Mun äiti on 80 ja luullaan 70v, ite olen 60 ja luullaan 50. Ne on terveet elämäntavat nääs.
Vierailija kirjoitti:
Kuten miehenkin kohdalla, on se vain koomista.
Tiedän miehiä, jotka näyttävät luonnostaan ikäistään paljon nuoremmilla, ei se ole mielestäni koomista.
Sinä olet rum a 48 v mies, sekoitat asiat.