Jos lihantuotanto vie yli 70 % maailman viljelypinta-alasta, miksi ihmiskunta ei siirry kasviperäiseen ravintoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö olisi helpompaa kasvattaa ruokaa suoraan ihmisten syötäväksi sen sijaan että kasvatetaan moninkertaisesti ruokaa eläinten syötäväksi ja sitten syödään se eläin?

Luuletko, että eläimiä on käytetty maataloudessa vuosituhansien ajan pelkästään ruoan maun parantamiseksi? Ei sellaiseen ole ollut varaa ennen! Kaikki on tehty niin tehokkaasti kuin on mahdollista ja silti on nähty nälkää. Jos eläimistä luopuminen kannattaisi niin kukaan ei pitäsi eläimiä.

Siitä asti kun on alettu eläimiä pitämään ja maata viljelemään, niin ne muutamat elukat pienten tilojen karjasuojassa eivät ole olleet juurikaan lihaa varten vaan maitoa, kananmunia tai villaa varten ja hevoset yleensä myös työntekoon. Ei nykyään tarvita enää härkiä vetämään vankkureita tai työhevosia. Ennenmuinoin ruokavalio ei todellakaan ole sisältänyt kovinkaan paljon lihaa ja sekin enimmäkseen on ollut kalaa ja riistaa.

Jos ollaan ihan tarkkoja, niin karjaa pidettiin aikoinaan ensisijaisesti sen lannan takia, maito oli positiivinen lisä. Suomessa hoksattiin oikeastaan vasta 1800-luvun loppupuolella, että maidolla sellaisenaan voi olla jotain jalostusarvoa ja kutsuttiin Keski-Euroopasta juustomestareita opettamaan juustontekoa. Siis sellaisen säilyvän juuston, ei kotijuuston.

Nyt halutaan luopua karjankasvatuksesta unohtaen sen, miksi sitä lehmää navetassa aikanaan haluttiin yli talven kerpuilla hengissä pitää.

Karjankasvatuksesta halutaan luopua nykyään enimmäkseen siksi että se on todella sitova ja isotöinen ammatti.

Minusta paljon enemmän meillä vaaditaan karjankasvatuksen lopettamista sen eettisen pohjan perusteella, mutta samaan aikaan harva kyseenalaistaa hyttyskarkotteet tai rotanmyrkyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivittu näitä vegaaneja. Humaanit tarvii lihaa kyllä. Lihaa. Siksi te olette niin paskassa kunnossa kun olette vegaaneja ettekä ymmärrä lihan tärkeydestä ihmiselle. 

Ihminen ei todellakaan tarvitse lihaa ja tutkimusten mukaan kasvissyöjät ovat terveempiä ja elävät pidempään.

Tämä on niin höpöhöpö juttua, raukat vegaanit.

Miksi raukat? Missä teidän aikuisten ihmisten kyky perustella asioita ja argumentoida on?

Ei ne tutkimukses ole höpö höpö.

Kai sen nyt ihan peruslogiikallakin ymmärtää, että kasvissyöjät saavat yleensä enemmän kuitua, syövät enemmän kasviksia, vähemmän kovaa rasvaa ja enemmän hyvää rasvaa.

Terveellinen rasva on by the way tärkeämpää ihmiselle kuin kuidut. Ja liika kuidun syönti on by the way epäterveellistä.

Koska ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt miksi tällä palstalla vihataan veganismia ja kasvipohjaista ruokavaliota niin paljon.

Koska ihminen on syntyjään petoeläin.

Aika usein näillä vegeillä on joko kissa tai koira, joiden ruokavalio ei ole vegaaninen.

Mitä sä selität?

Ihmisellä ei ole pedon hampaita ja kyllä ne meidän esi-isät suurimmaksi osaksi eli ilman lihaa, ei se eläinten metsästäminen ollut mitään läpihuutojuttu.

Kun ihminen tulenkesyttämisen myötä oppi kypsentämään ruokansa, aivot ja ajattelukyky alkoi kehittyä kun ruista sai enemmän irti valkuaista ja energiaa. Lihan syönti on mahdollistanut nykyisen kehityksen. Muuten roikuttaisiin puissa ja keräilyäisiin hyönteisiä ja juuria ravinnoksi

Vierailija kirjoitti:

Maailmaan pisimpään elävien Okinawalaisten perinteisestä ruokavaliosta alle 1% on lihaa.

Toisaalta he myös tekevät joka päivä töitä eli iso osa ns. vapaa-ajasta liittyy ruuantuotantoon. Varmasti meilläkin oltaisiin pitkäikäisiä, jos työpäivän jälkeen olisi 3-5 tuntia puutarhatöitä.

Vierailija kirjoitti:

Maailmaan pisimpään elävien Okinawalaisten perinteisestä ruokavaliosta alle 1% on lihaa.

He syövät poikkeuksellisen paljon raakaa kalaa. Kala on lihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinten lantaa tarvitaan peltojen lannoittamiseen. Maatalous ilman eläimiä on tehottomampaa.

Niin, olet siis täysin varma, ettei ravinteiden kiertoon ole olemassa muuta tapaa kuin syöttää kasvikset eläimille ja sitten levittää paska pelloille. 

Totta kai on! Esimerkiksi kaskiviljely oli mainio tapa kierrättää ravinteita eli metsäkasvillisuuden poltto, maan raivaaminen, kylvö ja kymmenisen vuotta viljelyä, sen jälkeen metsän annettiin vallata alue takaisin. Toimi erinomaisesti niin kauan kun Suomessa oli alle 250 000 asukasta.

Nykymallissa kolmaosa pellosta on vuorollaan levossa (kesannolla kansanomaisesti sanottuna) ja sen jälkeen sen tuottokyky ilman lisäravinteita on noin 70% nykyisestä "tehomaataloustuotannosta". Tämä onnistuu hyvin, kunhan väkiluku saadaan alle 1,5 miljoonan.

Et siis ole seurannut maatalouden innovaatioita, kiertotalouden mahdollisuuksia ja lannoiteteollisuuden innovaatioita sitten 1800- luvun. 

Ei se savolainen korpiruis jäänyt jälkeen sen ajan peltoviljelystä. Se oli vaatimattomien olosuhteiden pensastava lajike. Yksi jyvä, monta kortta. Kaskesta otettiin ensin kolme satoa viljaa ja sitten jotain muuta. Lopuksi toimi niittynä/heinäpeltona ja kasvoi lopulta umpimetsäksi. Kierto jotain 30 vuotta. Lajikkeen siemeniä etsitään kuumeisesti ympäri pohjolaa. Speltin tavoin muinainen lajike, joka voi tulla tarpeeseen, jos nykyisille käy kylmät.

Suomalainen syö keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa.

Se on päivää kohden noin 220 grammaa. Osa ei syö lihaa, mikä tarkoittaa että he jotka syövät, heistä osa syö tätäkin enemmän.

Siinä on varaa vähentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmaan pisimpään elävien Okinawalaisten perinteisestä ruokavaliosta alle 1% on lihaa.

He syövät poikkeuksellisen paljon raakaa kalaa. Kala on lihaa.

Mereneläviä, ei pelkästään kalaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen syö keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa.

Se on päivää kohden noin 220 grammaa. Osa ei syö lihaa, mikä tarkoittaa että he jotka syövät, heistä osa syö tätäkin enemmän.

Siinä on varaa vähentää.

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät Näin liha valloitti suomalaisten lautaset

Suomalaisten ruokailutottumukset ja ruokavalio eivät ole kuitenkaan saaneet liiemmin kehuja tutkijayhteisöltä. Terveydelle haitallisen punaisen ja prosessoidun lihan kulutus suomalaisten keskuudessa onhälyttävän korkea.

Näin ei ole kuitenkaan ollut aina.Vielä 1950-luvulla suomalaiset söivät keskimäärin 29 kiloa lihaa henkilöä kohden. Vuonna 2017 määrä on kuitenkin yli tuplaantunut suomalainen syö keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa. Luvut on ilmoitettu luullisena lihana eli niin sanottuna ruholihana.

Vielä 1900-luvun alussa ja sotavuosina itsenäisyyden ja suomalaisen identiteetin rakentamisen kulta-aikana reilusti suurimman osan ruokavalio koostui muusta kuin lihasta.

Vuosisadan vaihteessa suomalaiseen ruokavalioon kuuluivat vahvasti viljatuotteet, puurot, vellit mutta myös kala, kertoo Helsingin yliopiston kansatieteen dosenttiMaarit Knuuttila.

Lihatuotteista erityisesti läski ja suolaliha olivat suosittuja, tosin niitä käytettiin hyvin paljon harvemmin. Yleensä suomalaisissa kotitalouksissa teurastettiin kerran vuodessa sika, jonka liha säilöttiin, Knuuttila jatkaa.

Liha onkin ollut puutteen keskellä arvostettu raaka-aine, jota on säästelty ja säilötty juhlia ja pyhäpäiviä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voivittu näitä vegaaneja. Humaanit tarvii lihaa kyllä. Lihaa. Siksi te olette niin paskassa kunnossa kun olette vegaaneja ettekä ymmärrä lihan tärkeydestä ihmiselle. 

Ihminen ei todellakaan tarvitse lihaa ja tutkimusten mukaan kasvissyöjät ovat terveempiä ja elävät pidempään.

Tämä on niin höpöhöpö juttua, raukat vegaanit.

Miksi raukat? Missä teidän aikuisten ihmisten kyky perustella asioita ja argumentoida on?

Ei ne tutkimukses ole höpö höpö.

Kai sen nyt ihan peruslogiikallakin ymmärtää, että kasvissyöjät saavat yleensä enemmän kuitua, syövät enemmän kasviksia, vähemmän kovaa rasvaa ja enemmän hyvää rasvaa.

Tutkitun tiedon mukaan Vegetarismi ei ole terveellisempi kuin tasapainoinen sekaruokavalio. Vegetaristien elinajan odote on sama kuin tavallisella Lihansyöjällä. Pisin elinajanodote on terveellisesti elävällä sekasyöjällä.

Yksi nero selitti että peltoala ei riitä jos kaikki alkavat kasvissyöjiksi ja siksi pitäisi syödä lihaa.

Suomalaiset pystyisivät sekasyöjinäkin vähentämään lihankulutusta huomattavasti.

Keskimäärin yli 80 kiloa lihaa vuodessa on todella paljon.

On olemassa eläimiä, jotka jalostavat ihmisravinnoksi sellaista, jota ei muuten voi syödä. Esimerkiksi lehmä syö heinää, ja tuottaa maitoa ja lihaa. Ja on olemassa alueita, joissa vilja tai muut ihmisruuat eivät tuota riittävästi ravintoa. Suomessa Lappi on tällainen alue.

Eikö tosiaan tätä opeteta koulun maantiedon ja biologian kursseilla?

No miksi suomalaisilla on d-vitamiinipuutos pääosan vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinten lantaa tarvitaan peltojen lannoittamiseen. Maatalous ilman eläimiä on tehottomampaa.

Niin, olet siis täysin varma, ettei ravinteiden kiertoon ole olemassa muuta tapaa kuin syöttää kasvikset eläimille ja sitten levittää paska pelloille. 

On, kemiallinen apulannan tuotanto. Aikojen alussa eläimiä pidettiin nimenomaan lannoitteen tuottajina ennen kuin saatiin jalostettua maitoa ja lihaa tuottavia nautoja. Lampaat, kanat ym. ovat melko heikkoja lannoitteentuottajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän Great reset ja Uusi maailmanjärjestys ajaakin. Kohta syöt ötököitä samalla kun eliitti porsastelee lihapöytien äärellä

Kiitos päivän nauruista. :D

Heehehheheheheheheee, naurattaa, vaikka en edes tiedä mitä nuo käsitteet tarkoittavat, koska olen hieman tyhmä. Hehhehe

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinten lantaa tarvitaan peltojen lannoittamiseen. Maatalous ilman eläimiä on tehottomampaa.

Niin, olet siis täysin varma, ettei ravinteiden kiertoon ole olemassa muuta tapaa kuin syöttää kasvikset eläimille ja sitten levittää paska pelloille. 

Totta kai on! Esimerkiksi kaskiviljely oli mainio tapa kierrättää ravinteita eli metsäkasvillisuuden poltto, maan raivaaminen, kylvö ja kymmenisen vuotta viljelyä, sen jälkeen metsän annettiin vallata alue takaisin. Toimi erinomaisesti niin kauan kun Suomessa oli alle 250 000 asukasta.

Nykymallissa kolmaosa pellosta on vuorollaan levossa (kesannolla kansanomaisesti sanottuna) ja sen jälkeen sen tuottokyky ilman lisäravinteita on noin 70% nykyisestä "tehomaataloustuotannosta". Tämä onnistuu hyvin, kunhan väkiluku saadaan alle 1,5 miljoonan.

Et siis ole seurannut maatalouden innovaatioita, kiertotalouden mahdollisuuksia ja lannoiteteollisuuden innovaatioita sitten 1800- luvun. 

Ei se savolainen korpiruis jäänyt jälkeen sen ajan peltoviljelystä. Se oli vaatimattomien olosuhteiden pensastava lajike. Yksi jyvä, monta kortta. Kaskesta otettiin ensin kolme satoa viljaa ja sitten jotain muuta. Lopuksi toimi niittynä/heinäpeltona ja kasvoi lopulta umpimetsäksi. Kierto jotain 30 vuotta. Lajikkeen siemeniä etsitään kuumeisesti ympäri pohjolaa. Speltin tavoin muinainen lajike, joka voi tulla tarpeeseen, jos nykyisille käy kylmät.

Tänä heinäpeltovaihe on se, jossa maata käytetään lihan, villan ja maidon tuotantoon. Kanat eivät taida heinällä elää. Tuolla mallilla peltoa pitäisi olla enemmän, jos se heinävaihe jätettäisi hyödyntämättä. Näin siis sillä oletuksella, että kasvisperäinen ruoka olisi samanarvoista ravintoa kuin liha.

Kylmä totuus on se, että Suomi, tai siis se alue, joka jääkauden jälkeen näillä seuduilla paljastui, olisi jäänyt nykyvuosiin saakka asuttamatta kasvissyöjiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen syö keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa.

Se on päivää kohden noin 220 grammaa. Osa ei syö lihaa, mikä tarkoittaa että he jotka syövät, heistä osa syö tätäkin enemmän.

Siinä on varaa vähentää.

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät Näin liha valloitti suomalaisten lautaset

Suomalaisten ruokailutottumukset ja ruokavalio eivät ole kuitenkaan saaneet liiemmin kehuja tutkijayhteisöltä. Terveydelle haitallisen punaisen ja prosessoidun lihan kulutus suomalaisten keskuudessa onhälyttävän korkea.

Näin ei ole kuitenkaan ollut aina.Vielä 1950-luvulla suomalaiset söivät keskimäärin 29 kiloa lihaa henkilöä kohden. Vuonna 2017 määrä on kuitenkin yli tuplaantunut suomalainen syö keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa. Luvut on ilmoitettu luullisena lihana eli niin sanottuna ruholihana.

Vielä 1900-luvun alussa ja sotavuosina itsenäisyyden ja suomalaisen identiteetin rakentamisen kulta-aikana reilusti suurimman osan ruokavalio koostui muusta kuin lihasta.

Vuosisadan vaihteessa suomalaiseen ruokavalioon kuuluivat vahvasti viljatuotteet, puurot, vellit mutta myös kala, kertoo Helsingin yliopiston kansatieteen dosenttiMaarit Knuuttila.

Lihatuotteista erityisesti läski ja suolaliha olivat suosittuja, tosin niitä käytettiin hyvin paljon harvemmin. Yleensä suomalaisissa kotitalouksissa teurastettiin kerran vuodessa sika, jonka liha säilöttiin, Knuuttila jatkaa.

Liha onkin ollut puutteen keskellä arvostettu raaka-aine, jota on säästelty ja säilötty juhlia ja pyhäpäiviä varten.

Muutos on melkoinen!

Kasvisruoalla saataisiin koko maailma ruokittua jo tällä hetkellä (jos se jaettaisiin oikeudenmukaisesti), mutta kurja totuus on se että lihatuotanto on helvatan hyvä bisnes niille jotka sillä rikastuu ja rahalla voi ostaa jopa poliittista valtaa niissä pöydissä jossa näitä isoja päätöksiä tehdään.