Lue keskustelun säännöt.
Jos nuori ei halua yo-juhlia, onko asia hänen vai vanhemman päätös?
17.05.2022 |
Lähipiirissäni on meneillään pienoinen kriisi. Ylioppilaaksi pääsevä nuori ei haluaisi järjestää juhlia, vaan korkeintaan juhlia illallisen merkeissä oman perheen kesken. Hän on sitä mieltä, että haluaa juhlia sitten kun saa opiskelupaikan tai kun valmistuu yliopistosta. Nuoren äiti veti tästä herneen nenäänsä. Hän on sitä mieltä, että hänen on saatava järjestää juhlat, koska hän on ne ystävilleen ja sukulaisille velkaa. Nuorella on useampia häntä vanhempia serkkuja, ja vanhempien ystävien lapsista suurin osa on tuoretta ylioppilasta vanhempia. Äidin mielestä hänen täytyy nyt voida järjestää juhlat jo siitäkin syystä, että vuosien varrella perhe on vieraillut niin monissa yo-juhlissa.
Nuori on tästä kiukkuinen ja pahoillaan. Hän kokee, että äiti kävelee hänen ylitseen. Nuori on sellainen ettei perusta trendeistä tai traditioista, vaan haluaa tehdä oman päänsä mukaan. Hän ei haluaisi myöskään ostaa juhliin uusia vaatteita vaan käyttää toiseen tilaisuuteen hankittua vanhempaa mekkoa, eikä hän haluaisi käydä valokuvaamossa yo-kuvassa, vaan pyytää valokuvausta harrastavaa ystävää ottamaan kuvan ulkona. Äidille ei käy tämäkään, vaan hän vaatii että nuorelle ostetaan uudet vaatteet ja että perinteinen valokuvaus varataan.
Nuori on äidilleen erittäin vihainen.
Mitä mieltä te olette, pitäisikö yo-juhlien järjestämisessä, kuvauksessa yms. kuunnella ylioppilaan omaa mielipidettä, vai päättävätkö vanhemmat? Tuli kyllä tosi paha mieli tämän ylioppilaaksi pääsevän sukulaiseni puolesta, mutta symppaan myös vähän hänen äitiään.
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
No eipä sitä kannata juhlia ainakaan jos on juuri nipinapin päässyt läpi. Olen ollut sellaisissakin kemuissa joissa todistukset oli piilotettua, ettei kukaan vaan nää miten rimaa hipoen on menty. Kai se lakitus ja muille ylpeily on monelle suvulle tärkeintä. Itse oppilas vaivautuneena nurkassa odottamassa että joko saisi lähteä kavereiden kanssa illanviettoon..
Miksi ei kannattaisi? Ei se lakki yhtään sen hienompi ole saa sen 10 L:n kera tai 5 A:n kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsääntöisesti ylioppilaat on 18 v ja siinä mielessä aikuisia. Hänellä on oikeus kieltäytyä juhlista. Itse varmasti tuossa iässä olisin vastaavassa tilanteessa jättänyt menemättä juhlapaikalle.
Ei juhlista jäädä juhlia velkaa. Outo ajatustapa.
Vierailija kirjoitti:
Harva on 10 vuotta myöhemmin iloinen siitä, että ei halunnut mitään yo-juhlia. Kakkua ja kahvia pikaisille vierailijoille - oikeastiko se on kamalaa? Kun kavereitten kanssa kuitenkin lähdetään jo ennen klo 17 porukalla viettämään iltaa, niin onko ne pari tuntia kotona kuoharilasi kädessä mahdoton ajatus? Vai hävettääkö oma suoritus niin paljon, ettei yksinkertaisesti kehtaa moista?
Kun iskä on vetäissyt sen kuoharivaraston ja "vähän" muutakin jo hyvissä ajoin ennen vieraiden saapumista, siinä ei hirveästi ole juhlamieltä kenelläkään. Tervetuloa todellisuuteen sieltä pumpulimaailmasta!
Kuulostaa siltä, että lapsi pelkää ettei pääsekään vaikka yliopistoon ja kokee, ettei voi juhlia saavutustaan ennenkuin kaikki on kontrollissa. Haluaa kuitenkin pitää juhlat päöstyään yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Harva on 10 vuotta myöhemmin iloinen siitä, että ei halunnut mitään yo-juhlia. Kakkua ja kahvia pikaisille vierailijoille - oikeastiko se on kamalaa? Kun kavereitten kanssa kuitenkin lähdetään jo ennen klo 17 porukalla viettämään iltaa, niin onko ne pari tuntia kotona kuoharilasi kädessä mahdoton ajatus? Vai hävettääkö oma suoritus niin paljon, ettei yksinkertaisesti kehtaa moista?
No en minä ole näin 15 vuotta myöhemmin iloinen siitäkään että pidin ne juhlat. No sai niistä jonkun verran rahaa, mutta ei nyt mitenkään älyttömästi että sillä olisi ollut suurtakaan merkitystä. Ne jotka lahjoitti eniten olisi varmaan lahjoittanut muutenkin (kummit ja isovanhemmat esim). Muuten ihan sama olisi ollut paljon pienemmän mittakaavan kahvittelutkin, en edes muista niistä juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää nyt vasta eskaloitui? Me ollaan mietitty juhlia tai juhlattomuutta koko lukion ajan. Etenkin nyt on ollut nää koronarajoitukset, ehtiikö ne poistua ennen jne.
Tuo suomalainen jäädään kyläilystä velkaa on outo tapa. Virtasilla oli juhlat viime vuonna, niin nyt meidän on ihan pakko - on meidän vuoro! Noloa pyrkyryyttä ja muiden miellyttämistä. Ulkoapäin tuputettua sosiaalisia normeja.
Mun mielestä nuorella aivan ihana ajatus, että vain ne lähimmät ja syömään.
Jännä ettei äiti lastansa tuon enempää tunne. Että haiskahtaa pahasti provolta.
Suomalainen? En ole koskaan ennen kuullut, että juhlissa käyminen jättäisi jonkun velan. En vaikka olen 100% suomalainen. Kuuluuko tuohon velka-ajatteluun sekin, että pakko mennä naimisiin, jos ollut joskus häissä?
Et tietenkään ole kuullut, koska se on toimintatapa. Kyläilykulttuurin serkku. Aina jäädään odottamaan vastakutsua.
Palstallakin jatkuvasti ketjuja siitä, että kyläilyssä odotellaan vastavuoroisuutta. Sama asia juhlien kanssa, vaikkei se ole niin räikeästi esillä.
Naurattaa aina yhtä paljon, kun joku perustelee jotain asiaa "mutkun palstallakin sanotaan". Ihan kuin tämä mt-ongelmaisten pesä jotenkin vastaisi todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni halusi juuri noin ja hänen toivettaan kunnioitettiin. Minä kirjoitin 2 vuotta myöhemmin ylioppilaaksi, sain vähän yli 5000 e lahjarahaa ja sisko suuttui, koska hänelle ei tuollaisia summia tuotu. Mummi totesi, että ethän sinä halunnut juhlia saavutustasi, me teimme juuri niin kuin halusit.
Eli kannattaa kysyä juhlittavalta, että oikeastiko et halua juhlia ja muistamisia, koska aika moni tuo lahjaksi 50 e ja sukulaiset, esim. kummit, useita satasia. Raha on aika lailla mukava asia, kun muuttaa pois kotoa.
Valinta on tietty nuoren itsensä. Sen yhteisen illallisen voi syödä syksymmällä, vanhemmat voivat rauhassa mennä tuttujen juhliin, kun oma lapsi ei juhli.
Oikeastiko edes nuoren läheisimmät ei muista lahjalla, vaikka juhlia ei järjestä? Niiden juhlien vuoksiko se lahja tuodaan?
Itse ainakin muistin kummipoikaa rahalahjalla, vaikka ylioppilasjuhlia ei järjestänytkään. Ihan siksi, että mielestäni se lahja kuului asiaan siitä huolimatta, etten kakkukahveille päässytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen, että harvassa on ne sukulaiset ja naapurit, jotka pahastuvat väliin jäävistä ylppäreistä. Vähän pönötysjuhlia nuo usein ovat. Äiti voi järjestää vaikka yleiset kesäjuhlat, jos velvollisuutensa haluaa kaikesta huolimatta täyttää.
Kaikkien sukulaiset ei ole mitään kivoja tätejä jotka lahjoittaa tonnikaupalla rahaa. Nuoren toivetta pitää tässä kunnioittaa, jos hän kokee ettei halua juhlia niin ei voi pakottaa. Äiti voi järjestää vaikka omat isot synttärit tai muut kesäjuhlat jos on pakko jotkut sukujuhlat saada pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ovat kustantaneet lukio-opiskelun, joten kyllä heillä on ehdottomasti oltava sananvaltaa myös näissä juhla-asioissa.
Onhan heillä. Sen kun pitävät juhlat jos haluavat. Keskenään siis, jos nuori ei halua osallistua.
P.S. Lukiossa opiskelu on maksutonta
Jep, kirjat ja tietokone tulee koulun puolesta... eikun eipäs tälle ikäpolvelle vielä tullutkaan!
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut melkein 30 vuotta lukion opettajana enkä ole ikinä elämässäni kuullut ylioppilaasta, joka ei haluaisi juhlia ylioppilaaksi pääsemistään. Onko hänellä masennus tai onko tapahtunut jotain traumaattista?
On melko erikoista, jos ylioppilaat jotka ovat olleet jo lähes koko kevään pois koulusta kertoisivat sinulle onko heillä juhlat vai ei. Tai pienet vai isot juhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sitä mieltä, että on todella rumaa ja ala-arvoista puuttua ja vatvoa jossakin keskustelupalstalla selän takana toisen perheen asioita.
Eiköhän tässäkin tapauksessa perhe osaa ihan itse päättää asiat oikeaksi katsomallaan tavalla, eikä siihen juoruakkoja/ukkoja tarvita.
Ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva on 10 vuotta myöhemmin iloinen siitä, että ei halunnut mitään yo-juhlia. Kakkua ja kahvia pikaisille vierailijoille - oikeastiko se on kamalaa? Kun kavereitten kanssa kuitenkin lähdetään jo ennen klo 17 porukalla viettämään iltaa, niin onko ne pari tuntia kotona kuoharilasi kädessä mahdoton ajatus? Vai hävettääkö oma suoritus niin paljon, ettei yksinkertaisesti kehtaa moista?
No en minä ole näin 15 vuotta myöhemmin iloinen siitäkään että pidin ne juhlat. No sai niistä jonkun verran rahaa, mutta ei nyt mitenkään älyttömästi että sillä olisi ollut suurtakaan merkitystä. Ne jotka lahjoitti eniten olisi varmaan lahjoittanut muutenkin (kummit ja isovanhemmat esim). Muuten ihan sama olisi ollut paljon pienemmän mittakaavan kahvittelutkin, en edes muista niistä juuri mitään.
Vähän sama, eipä nuo omat yo-juhlat olleet muita kekkereitä kummemmat. Paljon hauskemmat oli omat valmistujaiset, kun itse järjestin ja kutsuin vain perheen, kummit puolisoineen ja kaverit. Hyvät bileet oli ja lahjatkin paljon hauskempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni halusi juuri noin ja hänen toivettaan kunnioitettiin. Minä kirjoitin 2 vuotta myöhemmin ylioppilaaksi, sain vähän yli 5000 e lahjarahaa ja sisko suuttui, koska hänelle ei tuollaisia summia tuotu. Mummi totesi, että ethän sinä halunnut juhlia saavutustasi, me teimme juuri niin kuin halusit.
Eli kannattaa kysyä juhlittavalta, että oikeastiko et halua juhlia ja muistamisia, koska aika moni tuo lahjaksi 50 e ja sukulaiset, esim. kummit, useita satasia. Raha on aika lailla mukava asia, kun muuttaa pois kotoa.
Valinta on tietty nuoren itsensä. Sen yhteisen illallisen voi syödä syksymmällä, vanhemmat voivat rauhassa mennä tuttujen juhliin, kun oma lapsi ei juhli.
Oikeastiko edes nuoren läheisimmät ei muista lahjalla, vaikka juhlia ei järjestä? Niiden juhlien vuoksiko se lahja tuodaan?
Itse ainakin muistin kummipoikaa rahalahjalla, vaikka ylioppilasjuhlia ei järjestänytkään. Ihan siksi, että mielestäni se lahja kuului asiaan siitä huolimatta, etten kakkukahveille päässytkään.
Niin minäkin muistaisin. Ihan pelkkää ilkeilyä olla muistamatta, en yhtään ihmettele jos ei halunnut juhlia järjestää jos suku on noin pikkumaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni halusi juuri noin ja hänen toivettaan kunnioitettiin. Minä kirjoitin 2 vuotta myöhemmin ylioppilaaksi, sain vähän yli 5000 e lahjarahaa ja sisko suuttui, koska hänelle ei tuollaisia summia tuotu. Mummi totesi, että ethän sinä halunnut juhlia saavutustasi, me teimme juuri niin kuin halusit.
Eli kannattaa kysyä juhlittavalta, että oikeastiko et halua juhlia ja muistamisia, koska aika moni tuo lahjaksi 50 e ja sukulaiset, esim. kummit, useita satasia. Raha on aika lailla mukava asia, kun muuttaa pois kotoa.
Valinta on tietty nuoren itsensä. Sen yhteisen illallisen voi syödä syksymmällä, vanhemmat voivat rauhassa mennä tuttujen juhliin, kun oma lapsi ei juhli.
Oikeastiko edes nuoren läheisimmät ei muista lahjalla, vaikka juhlia ei järjestä? Niiden juhlien vuoksiko se lahja tuodaan?
Itse ainakin muistin kummipoikaa rahalahjalla, vaikka ylioppilasjuhlia ei järjestänytkään. Ihan siksi, että mielestäni se lahja kuului asiaan siitä huolimatta, etten kakkukahveille päässytkään.
Jos meillä nuori ilmoittaa, että ylioppilaaksipääsyään ei juhlita, niin ei tietenkään viedä lahjaa, sehän olisi aika törkeää. Jos ei halua juhlia, niin tietenkään ei ota vastaan lahjoja, koska ei omasta mielestään ole tehnyt mitään juhlan arvoista. Tuohan on törkeää antaa lahja sellaiselle, joka ei lahjaa halua.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää miksei tästä voi kommunikoida nuoren ja äidin välillä ja löytää joku ratkaisu. Selvästi nuori ei ymmärrä, että tämä on hänen äidilleen tärkeä perinne. Tämä voi olla äidille tärkeä tapa olla ylpeä perheestään ja haluaa siksi juhlia. Toisaalta taas ymmärrän nuorta, jonka mielestä tällaiset juhlat ovat tarpeettomia. Kompromissina ehdotan nyt ainakin sitä kuvaa ja uutta vaatetta, se nyt on varsin pieni jousto. En kyllä myöskään ymmärrä mikä vaiva se on ilmestyä äitinsä järjestämiin juhliin kakkua syömään ja lahjoja vastaanottamaan, ei minusta huono diili muutaman tunnin istuskelusta.
Monessa suvussa tuo vaan mene ihan täysin yli ja ajetaan heikkolahjaista tai motivoitumatonta nuorta lukioon ylioppilaskuvan toivossa ja sitten petytään ja hävetään kun ei tule opiskelusta yhtään mitään. Nuori sitten masentuu siinä ohessa kun näkee äitinsä pettymyksen ja häpeän.
Nuori on käsittääkseni ollut jo pidempään sitä mieltä ettei halua juhlia, mutta äitinsä on elätellyt toivetta siitä että hänen mielensä muuttuu. Mutta nyt kun asia on ajankohtainen, nuori pysyy kannassaan ja äidin on sitä vaikea niellä.
Äiti suurin piirtein itkua vääntäen tilitti, kuinka hän on aina katsellut juhlissa ylioppilaiden äitejä jotka häärivät lyyrat rintapielissään, ja halunnut itse olla samassa asemassa jonain päivänä. Tässä on ainakin jollain tapaa kyse statuksesta ja ylpeydestä.
Kyse ei ole siitä että nuori olisi saanut huonot paperit joita ei halua juhlia, vaan kirjoitukset menivät varsin hyvin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää miksei tästä voi kommunikoida nuoren ja äidin välillä ja löytää joku ratkaisu. Selvästi nuori ei ymmärrä, että tämä on hänen äidilleen tärkeä perinne. Tämä voi olla äidille tärkeä tapa olla ylpeä perheestään ja haluaa siksi juhlia. Toisaalta taas ymmärrän nuorta, jonka mielestä tällaiset juhlat ovat tarpeettomia. Kompromissina ehdotan nyt ainakin sitä kuvaa ja uutta vaatetta, se nyt on varsin pieni jousto. En kyllä myöskään ymmärrä mikä vaiva se on ilmestyä äitinsä järjestämiin juhliin kakkua syömään ja lahjoja vastaanottamaan, ei minusta huono diili muutaman tunnin istuskelusta.
Käänteisesti: Mikä vaiva on kunnioittaa nuoren päätöstä ja jättää ne juhlat pitämättä? Kaikillahan ei ole varakasta sukua, joka roudaa tonneittain euroja lahjaksi, joten haitta-hyöty-suhde voi jäädä nuoren osalta vahvasti haitan puolelle. Kun ei kaikilla ole edes niitä mukavia herttaisia sukulaisia, joiden kanssa pystyy olemaan asiallisesti pari tuntia.
haittaa? Mikä on se aktuaalinen haitta, joka nuorelle muodostuu siitä että istuu pari tuntia äitinsä kotona sukulaisten kanssa samaan aikaan? Nyt vähän rajaa tähän draamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ovat kustantaneet lukio-opiskelun, joten kyllä heillä on ehdottomasti oltava sananvaltaa myös näissä juhla-asioissa.
Onhan heillä. Sen kun pitävät juhlat jos haluavat. Keskenään siis, jos nuori ei halua osallistua.
P.S. Lukiossa opiskelu on maksutonta
Jep, kirjat ja tietokone tulee koulun puolesta... eikun eipäs tälle ikäpolvelle vielä tullutkaan!
Ikävää ettet erota sanoja opiskelu ja oppimateriaali toisistaan.
P.s. Aika monessa lukiossa saa ihan oikeasti tietokoneen koulun puolesta ja kirjatkin. Etenkin pienet lukiot ostavat tällä käytännöllä itselleen opiskelijoita. Lue uutisia ja opi.
Käänteisesti: Mikä vaiva on kunnioittaa nuoren päätöstä ja jättää ne juhlat pitämättä? Kaikillahan ei ole varakasta sukua, joka roudaa tonneittain euroja lahjaksi, joten haitta-hyöty-suhde voi jäädä nuoren osalta vahvasti haitan puolelle. Kun ei kaikilla ole edes niitä mukavia herttaisia sukulaisia, joiden kanssa pystyy olemaan asiallisesti pari tuntia.