Sain tietää, että mieheni on ollut yläasteella koulukiusaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin usein ns kiusattu on täysin syypää siihen miten häntä kohdellaan.

Palaa tuhon nerokkaaseen kommenttiisi, kun oma lapsi tulee itkien koulusta kotiin.

En ole tuo sama, mutta kyllähän tuossa jotain perääkin voi hyvin olla. On sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina ja kaikkialla muiden uhreja, silloin voi tosiaan omassa päässä se "kiusaaminen"

Hmm. Tiedän tuollaisen ihmistyypin, mutta se ei todellakaan ole "erittäin usein". Nimenomaan harvassa ovat tällaiset, jotka esimerkiksi työyhteisössä yrittävät omaa etua tavoitellen savustaa muita ulos keksimällä, että ne kiusaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avomieheni hyvä ystävä on entinen koulukiusaaja ja puhuu tästä avoimesti. Hän katuu tekemisiään ja on pyytänyt uhreiltaan anteeksi, on reflektoinut asiaa ja löytänyt syitä toiminnalleen. Eli halua muutokseen löytyy ja sitä on varmasti paljon tapahtunutkin. Kuitenkin perusluonteestaan huomaa sen taipumuksen kiusaajuuteen edelleen, tietyn aggressiivisuuden ja halun olla aina niskan päällä. Aina välillä jos hänelle tulee erimielisyyksiä ei-niin-mieluisan ihmisen kanssa, niin kommentit saattavat mennä hyvinkin alhaiselle tasolle ja niillä on tarkoitus satuttaa. Itse hän sanoo kokevansa puolustavansa itseään ja omiaan, mutta minusta tuo käytös on kamalaa ja todella kiusaajamaista. En viihdy hänen seurassaan, sillä koen oloni turvattomaksi. Tässä näkyy oma taustani koulukiusattuna - ne traumat ovat syvällä ja vaikuttavat edelleen. Ymmärrän, että hän voi olla hyvä ystävä ja kumppani, eikä ole läpeensä huono ihminen, sillä tietoisesti pyrkii hyvään, mutta itselleni hän on yksi suuri punainen lippu.

Tldr: Tuntemani itse itsensä koulukiusaajaksi määrittelevä henkilö on toisaalta muuttunut, mutta toisaalta kiusaamiseen taipuva perusluonne on pysynyt samana.

Jos hän sanoo puolustavansa itseään niin eikö se pidä sitten paikkaansa? Kyllä minäkin puolustan itseäni ja jos minua loukataan ja esim. vaikka arvostellaan ulkonäköäni niin ihan varmasti annan takaisin ellen hämenny niin , etten saa sanaa suustani, joka on todennäköisin reaktoni.

Jos tämän entisen koulukiusaajan keskustelu kaveri on -ei niin mieluisa ihminen- niin on se ihan normaalia joutua konfliktitilanteisiin sellaisen kanssa. En tiedä miten sinä toimisit samanlaisessa tilanteessa?

Tavallaan se itsensä puolustaminen pitää paikkansa, mutta usein mitään oikeaa syytä alkaa puolustautumaan ei hänellä olisi, vaan kyse on ihan siis vain kirjaimellisesti erimielisyydestä (joku on eri mieltä hänen kanssaan ja tuo sen ilmi tämän henkilön mielestä liian kärkkäästi). Kyse ei siis ole siitä, että häntä loukattaisiin tai arvosteltaisiin, vaikka varmaan hän itse voi sen näin kokea, koska tahtoo aina olla oikeassa. Ja vaikka joskus olisikin todellinen tarve puolustautua, niin ei siinä minun mielestäni tarvitsisi vetää käyttöön kovimpia keinoja ja pyrkiä loukkaamaan toista.

Tuota toista kappalettasi en oikein ymmärrä. Jos en jostain ihmisestä pidä, niin ei siitä mitään konflikteja automaattisesti synny, vaan pidän antipatiani ihan omana tietonani ja käyttäydyn asiallisesti. Jos taas konflikti syntyy, niin en siinäkään käy tämän ihmisen kimppuun ja ala häntä tahallani loukkaamaan, vaan riitelen siitä asiasta tai jos ei muu auta niin poistun tilanteesta.

Minua yli 20 vuotta sitten koulussa kiusannut naureskeli minua edelleen, kun tuli vastaan. Kuiskasi jotain kaverilleen ja yritti pitää pokkaa. Hän ei ole ainakaan mihinkään muuttunut, paitsi saanut reilusti kiloja lisää, joten nyt minä olisin voinut haukkua häntä vuorostaan läskiksi, jos olisin halunnut alentua samalle tasolle.

Jos hän ei ole hankkinut ammattiapua ongelmaansa., eikä pyytänyt anteeksi uhrilta, niin en kyllä itse uskaltaisi jatkaa suhdetta.

Monilla kiusaajilla on persoonallisuushäiriö. Osaavat myös olla hyvin manipuloivia ja esittää "hyvää tyyppiä", vaikka totuus on ihan muuta. Moni opettajakin on mennyt höplään, kun kiusaaja on osannut puhua ja "hauskuuttaa". Tämä piirre näkyy jo ihan pikkulapsissa, joten ei ole asia, joka paranee ajan saatossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin usein ns kiusattu on täysin syypää siihen miten häntä kohdellaan.

Perustele, kuinka kiusattu voi olla syypää??

Esim. minä edelleen joudun kiusatuksi aikuisiässäkin. Pelottaa nytkin mennä työelämään , kun tietää etten olemukseltani miellytä kaikkia. Tätä ennen, olin samassa rakennuksessa öissä, mihin olen nytkin menossa niin siellä jouduin kiusatuksi heti ensimmäisen kahdenviikon aikana erään lievästi kehitysvammaisen ihmisen toimesta ja sen jälkeen siihen yhtyi mukaan muutkin.

Saa nähä mitä ensviikko tuo tullessaan. Onneksi on vain muutaman kuukauden työ.

Jos se kiusattu on päsmäri, asioista kääntää tilanteet toisenlaisiksi kuin onkaan tai ihan mitä vaan millä ärsyttää toista.

Eri

Tuosta en ymmärtänyt yhtään mitään. Tuo sinun selitys on tyypillistä kiusaajan sepitystä? Entäs , kun asiat eivät ole niin, kuin kuvittelet sen olevan, minkä  puoltavan selityksen sitten annat kiusaamiselle ja kun kiusaaminen ei missään tilanteessa ole hyväksyttävää eikä tervepäisen ihmisen toimintaa.

Jostainhan se kiusaaminenkin kumpuaa.

Kuules myös, itsekin olen ollut kiusattu, mutta elämä jatkuu. Kaunan tunteminen syö vain omia voimavaroja.

Enkä mä ymmärrä miksi toisten pitää tuntee kaunaa toisten kaunoista. Ihmissuhde kiekurat ovat monimutkaisia ja meitä ihmisiä on moneen junaan, että kaikki eivät ole samanlaisia tiloineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin usein ns kiusattu on täysin syypää siihen miten häntä kohdellaan.

Perustele, kuinka kiusattu voi olla syypää??

Esim. minä edelleen joudun kiusatuksi aikuisiässäkin. Pelottaa nytkin mennä työelämään , kun tietää etten olemukseltani miellytä kaikkia. Tätä ennen, olin samassa rakennuksessa öissä, mihin olen nytkin menossa niin siellä jouduin kiusatuksi heti ensimmäisen kahdenviikon aikana erään lievästi kehitysvammaisen ihmisen toimesta ja sen jälkeen siihen yhtyi mukaan muutkin.

Saa nähä mitä ensviikko tuo tullessaan. Onneksi on vain muutaman kuukauden työ.

Jos se kiusattu on päsmäri, asioista kääntää tilanteet toisenlaisiksi kuin onkaan tai ihan mitä vaan millä ärsyttää toista.

Eri

Tuosta en ymmärtänyt yhtään mitään. Tuo sinun selitys on tyypillistä kiusaajan sepitystä? Entäs , kun asiat eivät ole niin, kuin kuvittelet sen olevan, minkä  puoltavan selityksen sitten annat kiusaamiselle ja kun kiusaaminen ei missään tilanteessa ole hyväksyttävää eikä tervepäisen ihmisen toimintaa.

Jostainhan se kiusaaminenkin kumpuaa.

Kuules myös, itsekin olen ollut kiusattu, mutta elämä jatkuu. Kaunan tunteminen syö vain omia voimavaroja.

Enkä mä ymmärrä miksi toisten pitää tuntee kaunaa toisten kaunoista. Ihmissuhde kiekurat ovat monimutkaisia ja meitä ihmisiä on moneen junaan, että kaikki eivät ole samanlaisia tiloineen.

Jostain kumpuaa? Joku vaan huomaa, että tuo on läski, ruma ja käyttää rumia vaatteita, niin alkaa pilkkaamaan, kun itse kokee olevansa hyvännäköinen, hoikka ja muodikkaasti pukeutunut. Ei se vaadi sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Ku täällä sanottiin että se on ihmisen perusluonteessa tuo piirre että jos alkaa kiusaajaksi (mitä en usko) niin eikös se olis aika julmaa rankaista ja paheksua ihmistä sen takia mitä hän on ja jolle ei mitään voi?

Et usko vai? :D taidat olla kiusaaja ja luulet, että olet parantanut tapasi, mutta silti aina välillä tykkäät hihitellä erilaisille ihmisille ja tykkäät perustella "totuudella", että se ansaitsi sen, kun katsoi silleen tyhmästi.

Kenen kanssa sinä siis seurustelet? Jonkun 15-v.?

Eikö ole kehittynyt tai kasvanut tai muuttunut?

Miten te puhutte asioista?

Olin koulukiusaaja. Aha. Selvä. Ei enää seurustella.

Millä tasolla te käsittelette asioita?

Kos te ette pysty puhumaan, niin heipat vaan.

Jos sua tuo asia häiritsee, niin heipat vaan.

Mitä märehtimään?

Toi on syvempi juttu. Vaikea neuvoa tasolla 10, jod olette tasolla 2 ja 3.

Yleensä hmisen moraalikäsitys ei ole vielä edes kasvanut kouluaikana. Lisäksi on vielä ulkopuolisten paine.

Vaikka kuinka sanotaan, että älä kiusaa niin jos omatunto ei sano, että se on väärin niin kiusaamista tapahtuu.

Olin itse kiusattu ja kiusaaja ja näin aikuisena hävettää oma typeryys. Toisaalta silloin se oli hauskaa ja ei sitä ymmärtänyt, kuinka pyllystä olinkaan.

Kiusaamista ei ikävä kyllä saada loppumaan vaikka tulisi opettajille tukistamisoikeudet takaisin, sillä ei lapset tajua sen satuttavan toista niin pahasti.

Mutta jos ihminen käyttäytyy vielä aikuisena kuin kiusaaja, hänellä on jotain vikaa mooraalikäsityksissä tai empatiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin usein ns kiusattu on täysin syypää siihen miten häntä kohdellaan.

Perustele, kuinka kiusattu voi olla syypää??

Esim. minä edelleen joudun kiusatuksi aikuisiässäkin. Pelottaa nytkin mennä työelämään , kun tietää etten olemukseltani miellytä kaikkia. Tätä ennen, olin samassa rakennuksessa öissä, mihin olen nytkin menossa niin siellä jouduin kiusatuksi heti ensimmäisen kahdenviikon aikana erään lievästi kehitysvammaisen ihmisen toimesta ja sen jälkeen siihen yhtyi mukaan muutkin.

Saa nähä mitä ensviikko tuo tullessaan. Onneksi on vain muutaman kuukauden työ.

Jos se kiusattu on päsmäri, asioista kääntää tilanteet toisenlaisiksi kuin onkaan tai ihan mitä vaan millä ärsyttää toista.

Eri

Tuosta en ymmärtänyt yhtään mitään. Tuo sinun selitys on tyypillistä kiusaajan sepitystä? Entäs , kun asiat eivät ole niin, kuin kuvittelet sen olevan, minkä  puoltavan selityksen sitten annat kiusaamiselle ja kun kiusaaminen ei missään tilanteessa ole hyväksyttävää eikä tervepäisen ihmisen toimintaa.

Jostainhan se kiusaaminenkin kumpuaa.

Kuules myös, itsekin olen ollut kiusattu, mutta elämä jatkuu. Kaunan tunteminen syö vain omia voimavaroja.

Enkä mä ymmärrä miksi toisten pitää tuntee kaunaa toisten kaunoista. Ihmissuhde kiekurat ovat monimutkaisia ja meitä ihmisiä on moneen junaan, että kaikki eivät ole samanlaisia tiloineen.

Jostain kumpuaa? Joku vaan huomaa, että tuo on läski, ruma ja käyttää rumia vaatteita, niin alkaa pilkkaamaan, kun itse kokee olevansa hyvännäköinen, hoikka ja muodikkaasti pukeutunut. Ei se vaadi sen enempää.

Kiusaaminen on hyvin laaja ilmiö, iänikuinen juttu, sitä tapahtuu eri tasoisena jatkuvasti. Syitä on vaikka ja kuinka, eikä kiusaaja ole aina paha tai julma, välillä vain ajattelematon ja kypsymätön, ei osaa olla sosiaalisesti muiden kanssa siinä vaiheessa.

Osa onneksi muuttuu ihan vaan sillä että kasvaa yli siitä lapsellisuudesta, osa ei. Osasta tulee pahempia. Osa ennen "kilteistä" kiusaa myöhemmin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ku täällä sanottiin että se on ihmisen perusluonteessa tuo piirre että jos alkaa kiusaajaksi (mitä en usko) niin eikös se olis aika julmaa rankaista ja paheksua ihmistä sen takia mitä hän on ja jolle ei mitään voi?

Et usko vai? :D taidat olla kiusaaja ja luulet, että olet parantanut tapasi, mutta silti aina välillä tykkäät hihitellä erilaisille ihmisille ja tykkäät perustella "totuudella", että se ansaitsi sen, kun katsoi silleen tyhmästi.

Miksi pitää ilkeillä noin? Ja olettaa että muutkin ilkeilee ja nauraa selän takana. Etkö sä itse nyt käyttäydy tasan kuvaamallasi asenteella, kun susta tuntuu että toi kirjottaja "ansaitsee sen"?

Onko Ap:n mies edes  tietoinen asiasta, että on kiusannut? Katuuko asiaa? Onko lähettänyt anteeksipyyntökirjeitä kiusatuille aikuisiällä? Jos olisin Ap, vaatisin vastauksia noihin kysymyksiin ja heti. Kyllä menis tuollainen mies nopeasti vaihtoon ellen saisi vastauksia. Koulukiusaaminen on ala-ikäiseen kohdistunutta henkistä väkivaltaa, mieti Ap sitä.

Vierailija kirjoitti:

Onko Ap:n mies edes  tietoinen asiasta, että on kiusannut? Katuuko asiaa? Onko lähettänyt anteeksipyyntökirjeitä kiusatuille aikuisiällä? Jos olisin Ap, vaatisin vastauksia noihin kysymyksiin ja heti. Kyllä menis tuollainen mies nopeasti vaihtoon ellen saisi vastauksia. Koulukiusaaminen on ala-ikäiseen kohdistunutta henkistä väkivaltaa, mieti Ap sitä.

Pojilla se on usein MYÖS fyysistä, eli tuplasti paha.

-mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä aina ajattelen, että ihmiset voivat kasvaa. Jos on nykyään hyvä ihminen, niin en näe, miksi tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Minäkin olen tehnyt virheitä; sallin sen muillekin.

Ei se ihmisen perusluonne miksikään muutu. Jos ihminen on kiva ja mukava lapsena, niin usein on hän on samanlainen aikuisenakin. Ja samoin kiusaajat kiusaavat aikuisenakin. Sen vuoksi on työpaikkakiusaamistakin. Ei ne ihmiset perusluonteeltaan miksikään muutu. Voithan toki kysyä häneltä syytä kiusaamiselle, mutta epäilen, että tulet pettymään hänen luonteensa suhteen.

oikein maallikkopsykologin syväluotaava kommentti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ku täällä sanottiin että se on ihmisen perusluonteessa tuo piirre että jos alkaa kiusaajaksi (mitä en usko) niin eikös se olis aika julmaa rankaista ja paheksua ihmistä sen takia mitä hän on ja jolle ei mitään voi?

Et usko vai? :D taidat olla kiusaaja ja luulet, että olet parantanut tapasi, mutta silti aina välillä tykkäät hihitellä erilaisille ihmisille ja tykkäät perustella "totuudella", että se ansaitsi sen, kun katsoi silleen tyhmästi.

Miksi pitää ilkeillä noin? Ja olettaa että muutkin ilkeilee ja nauraa selän takana. Etkö sä itse nyt käyttäydy tasan kuvaamallasi asenteella, kun susta tuntuu että toi kirjottaja "ansaitsee sen"?

Ihmettelen miten joku voi olla sitä mieltä, ettei kiusaamistaipumus olisi luonteenpiirre. Kyllä se on hyvin monella nimenomaan juurikin sitä ja alkaa jo ihan lapsuudessa ja jatkuu hautaan saakka. Kyllä sellainen yli-itsevarmuus ja paremmuuden tunne ja empatian puute on nimenomaan luonteenpiirre.

En jaksa lukea aiempia mutta kaikki kai joskus on tehnyt jotain typerää. Jos ei enää ole ilkeä muille nii antaisin asian olla. Itseäni on kiusattu ja jäljet jäi, joskus olin myös itse ikävä 

Vierailija kirjoitti:

Erittäin usein ns kiusattu on täysin syypää siihen miten häntä kohdellaan.

Ja kas näin, saadaan mukavasti oikeutettua omat tekoset. 🙄 Tällaiset kommentit vahvistavat käsitystäni, että ihminen ei todellakaan muutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ku täällä sanottiin että se on ihmisen perusluonteessa tuo piirre että jos alkaa kiusaajaksi (mitä en usko) niin eikös se olis aika julmaa rankaista ja paheksua ihmistä sen takia mitä hän on ja jolle ei mitään voi?

Et usko vai? :D taidat olla kiusaaja ja luulet, että olet parantanut tapasi, mutta silti aina välillä tykkäät hihitellä erilaisille ihmisille ja tykkäät perustella "totuudella", että se ansaitsi sen, kun katsoi silleen tyhmästi.

Miksi pitää ilkeillä noin? Ja olettaa että muutkin ilkeilee ja nauraa selän takana. Etkö sä itse nyt käyttäydy tasan kuvaamallasi asenteella, kun susta tuntuu että toi kirjottaja "ansaitsee sen"?

Ihmettelen miten joku voi olla sitä mieltä, ettei kiusaamistaipumus olisi luonteenpiirre. Kyllä se on hyvin monella nimenomaan juurikin sitä ja alkaa jo ihan lapsuudessa ja jatkuu hautaan saakka. Kyllä sellainen yli-itsevarmuus ja paremmuuden tunne ja empatian puute on nimenomaan luonteenpiirre.

Lisään vielä, että on olemassa ihmisiä, jotka koko elämänsä etsivät aina jotain heikompaa sorsittavakseen. Oli se sitten päiväkodissa, koulussa, työpaikalla tai ihan missä vaan missä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Esimerkiksi mieheni veli on tyypillinen esimerkki tällaisesta, on olevinaan niin kovis ja itsevarma ja saattaa esimerkiksi pilkata kehitysvammaisia tai naureskella, kun "tuolla menee läski". Kyseessä kuitenkin nelikymppinen ihminen ja kyllä hän nimenomaan on ollut koulukiusaaja.

Vierailija kirjoitti:

Hmm... Minua kohtaan on erittäin hellä. On pyytänyt aikuisena anteeksi kiusatulta.

Ap

Valehtelee. Ei varmasti ole.