Sain tietää, että mieheni on ollut yläasteella koulukiusaaja
Ollaan jo kolmekymppisiä, mutta häiritsee...Tuore suhde kyseessä. Vihaan kiusaamista. Itseäni ei ole kiusattu kuitenkaan.
Ajatuksia?
Kommentit (229)
Lähde ja lujaa. Mun yksi eksä osoittautui koulukiusaajaksi ja väkivaltaiseksi. Oli oikein ylpeä siitä koulukiusaamis-taustastaan.
Minua on kiusattu paljon koulussa. En voisi olla tekemisissä kiusaajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä aina ajattelen, että ihmiset voivat kasvaa. Jos on nykyään hyvä ihminen, niin en näe, miksi tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Minäkin olen tehnyt virheitä; sallin sen muillekin.
Niin ajattelin minäkin, mutta olin väärässä.
3
Riippuu kiusaamisen tasosta. Pahoinpitelyjähän kutsutaan myös koulukiusaamiseksi, mikä on päätöntä. Ja kyllä, olen valmis antamaan monenlaisen koulukiusaamisen anteeksi, kuten olen antanutkin omillekin kiusaajilleni. Yläkouluikäiset ovat pääosin tolvanoita.
Riippuu tapauksesta, mitä ajattelisin. Onko kiusaaminen ollut pitkäaikaista ja/tai vakavaa? Mitä mies ajattelee asiasta nyt, katuuko vai vähätteleekö? Onko jotain viitteitä siitä, että voisi edelleen olla väkivaltainen tms?
Voisin ymmärtää sitä taustaa, jos hän on nykyään herkkä ja ymmärtää toimineensa väärin. Eli jos se kuori/ego on mennyt rikki. Rikkinäinen ihminen vpi korjaantua. Mutta jos kaikki on mennyt elämässä aina kivasti ja mitään kasvattavaa kriisiä ei ole tullut vastaan niin onko hän vieläkin mäntti?
Koulukiusaajia on tosi erilaisia. Jos on ollut oikeasti paha, sellainen kunnon kiusaaja niin voikohan sellainen muuttuakaan. Mut jos on ollut lievemmin idiootti niin todellakin voi aikuisena olla aivan erilainen. Mietin kun itse olin koulukiusattu niin suurin osa niistä oli ihan "normityyppejä" jotka ei tajunneet tekojensa seurauksia, siis sellasia mukananaurajia. Heille en ole katkera.
Minäkin kiusasin ala-asteella. Onneksi siitä voi kasvaa ja muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Minä aina ajattelen, että ihmiset voivat kasvaa. Jos on nykyään hyvä ihminen, niin en näe, miksi tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Minäkin olen tehnyt virheitä; sallin sen muillekin.
Ei se ihmisen perusluonne miksikään muutu. Jos ihminen on kiva ja mukava lapsena, niin usein on hän on samanlainen aikuisenakin. Ja samoin kiusaajat kiusaavat aikuisenakin. Sen vuoksi on työpaikkakiusaamistakin. Ei ne ihmiset perusluonteeltaan miksikään muutu. Voithan toki kysyä häneltä syytä kiusaamiselle, mutta epäilen, että tulet pettymään hänen luonteensa suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Minä aina ajattelen, että ihmiset voivat kasvaa. Jos on nykyään hyvä ihminen, niin en näe, miksi tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Minäkin olen tehnyt virheitä; sallin sen muillekin.
Kyllä se tietynlaisen luonteen tarvii että tulee koulukiusaajaksi ja näen tällaisen naljailevan ja epäarvostavan ihmisen edelleen ns. ex-kiusaajissa. Saattavat toki oppia käytöstapoja, mutta se kiusaaja on edelleen siellä jossain.
Vierailija kirjoitti:
Lähde ja lujaa. Mun yksi eksä osoittautui koulukiusaajaksi ja väkivaltaiseksi. Oli oikein ylpeä siitä koulukiusaamis-taustastaan.
Annatko lähtemiskehoituksen sillä perusteella että sulla on tuollainen kokemus? Aloittajan tapaama henkilö voi olla eri ihminen ku sun.
Hmm... Minua kohtaan on erittäin hellä. On pyytänyt aikuisena anteeksi kiusatulta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hmm... Minua kohtaan on erittäin hellä. On pyytänyt aikuisena anteeksi kiusatulta.
Ap
Kuulostaa ihan hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aina ajattelen, että ihmiset voivat kasvaa. Jos on nykyään hyvä ihminen, niin en näe, miksi tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Minäkin olen tehnyt virheitä; sallin sen muillekin.
Ei se ihmisen perusluonne miksikään muutu. Jos ihminen on kiva ja mukava lapsena, niin usein on hän on samanlainen aikuisenakin. Ja samoin kiusaajat kiusaavat aikuisenakin. Sen vuoksi on työpaikkakiusaamistakin. Ei ne ihmiset perusluonteeltaan miksikään muutu. Voithan toki kysyä häneltä syytä kiusaamiselle, mutta epäilen, että tulet pettymään hänen luonteensa suhteen.
Moni menee kiusaamiseen mukaan ryhmäpaineen vuoksi. Se ei vaadi mitään muuta kuin heikon itsetunnon ja pelon siitä, että itse joutuu kiusatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Et hyväksy kiusaamista, mutta kyllä siellä teidän luokalla oli se epäsuosittu tyyppi, jonka kanssa et esim. halunnut tehdä ryhmätöitä, ja ilmaisit sen hyvin selvästi, jos hänen kanssaan samaan ryhmään jouduit.
Ei piä paikkaansa. Olin ns kaikkien kaveri, meidän luokalla ei tietääkseni kiusattu ketään. Pojat lähentelivät aggressiivisesti minua, en tiedä onko se kiusaamista mutta välillä on jopa mustelmilla.
Ap
Teini-ikäsenä hormoonit jyllää puolin toisin. Muutaman vuoden kuluttua asiat on taas ihan toisin. Mullakin jylläsi teininä mutta sitten palauduin sellaiseksi millainen olin ala-asteella. Ihan normiksi ja olen sitä edelleen. Tietysti potuttaa se väliaikainen tyhmyyteni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aina ajattelen, että ihmiset voivat kasvaa. Jos on nykyään hyvä ihminen, niin en näe, miksi tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. Minäkin olen tehnyt virheitä; sallin sen muillekin.
Kyllä se tietynlaisen luonteen tarvii että tulee koulukiusaajaksi ja näen tällaisen naljailevan ja epäarvostavan ihmisen edelleen ns. ex-kiusaajissa. Saattavat toki oppia käytöstapoja, mutta se kiusaaja on edelleen siellä jossain.
Ei se kiusaaminen ihmisen historiasta poistu, se on totta. Mutta ihminen voi muuttua radikaalistikin. Oma veljeni teki pahan teon yläasteikäisenä ja on siitä asti aina tähän päivään ja jatkaa edelleen katunut sitä ja osoittaa sen jokapäiväisillä teoillaan. Kyse oli asiasta, jonka moni poika ja tyttökin tekee, eli sammakon tappaminen. Nykyään mm. tekee vapaaehtoistöitä kodittomien eläinten hyväksi. Tiesi jo silloin tietenkin tekevänsä väärin, mutta teki silti.
Mun silmissä uusi tuttavuus muuttuisi hyvin vastenmieliseksi jos saisin kuulla koulukiusaajataustasta. En kaveeraisi sellaisen kanssa.