Tätäkö "kuntoutus" on? Hoitotaho painostaa luopumaan työpaikasta
Olen valmistunut ohjelmistokehittäjäksi viime vuonna ja tällä hetkellä teen töitä enimmäkseen kotoa käsin (40h viikossa). Etätyö sopii minulle ja pidän työstäni, palkkakin on ihan hyvä.
Minulla on kuitenkin diagnosoitu skitsofrenia pari vuotta sitten, ja lyhyen osastohoidon jälkeen päädyin ns. pakolliseen avohoitoon. Eli periaatteessa hoito on vapaaehtoista, mutta jos en sitoudu siihen ja sairaus pahenee niin voin joutua takaisin osastolle.
Poliklinikan aukioloajat ovat sellaiset, että työssäkäyvän on lähes mahdotonta saada sellaista aikaa joka sopisi. Suurin osa potilaista taitaa olla työkyvyttömiä tai jossain tukipajalla josta saa käyntien takia olla pois, joten hoitajien on vaikea ymmärtää miksi minä en pääse käymään siellä.
Minulle varaillaan aikoja mitään kysymättä ja kun joudun kerta toisensa jälkeen perumaan ne töiden takia niin minuun ollaan yhteydessä puhelimitse, tekstiviestitse, kirjeitse ja kotiini on tultu tekemään käynti kahdesti.
Eilisellä kotikäynnillä omahoitaja esitti huolensa työnteostani (vetosi kuormittavuuteen ja siihen että se haittaa hoitoani) ja kyseli kiinnostaisiko nuorille aikuisille tarkoitettu pajatoiminta. Mainosti että sitä olisi vain 4h päivässä kolmena päivänä viikossa, ei olisi kuormittavaa ja pystyisin käymään poliklinikalla.
Ei, minua ei kiinnosta luopua palkastani ja kokoaikaisesta työstäni jota varten opiskelin tutkinnon. Ja varsinkaan ei kiinnosta mennä purkittamaan muttereita tai tekemään hamahelmiaskarteluja palkatta. Hän ei tuntunut asiaa kuitenkaan ymmärtävän, vaan näytti siltä kuin olisi omasta mielestään esittänyt hyvänkin tarjouksen.
Mielestäni työni on minulle parasta kuntoutusta ja auttaa pysymään yhteiskunnassa mukana. Palkka mahdollistaa monia asioita ja työnteko antaa rytmiä ja mielekkyyttä arkeen.
En tietenkään aio luopua työstäni eikä omahoitaja siihen voi pakottaa, mutta harmittaa ja ihmetyttää silti että itsenäisesti pärjäävä, itsensä elättävä potilas yritetään saada luopumaan työstä ja menemään mt-potilaiden puuhastelupajalle askartelemaan. Tätäkö se kuntouttava ja tavoitteellinen hoito muka on?
Kommentit (130)
Miksi et sovi työnantajan kanssa, että käyt lääkärissä tai terapiassa tuolloin ja tuolloin, ja teet sitten puuttuvat tunnit vaikka iltaisin takaisin? Ei luulisi kyseisessä työssä olevan mikään ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko kuullut avoimen dialogisesta hoitomallista skitsofreniaan? Se on Suomessa kehitetty, (yleensä) lääkkeetön hoitomuoto, josta on todettu, että hoitovaste on huomattavasti parempi kuin pelkillä lääkkeillä. Tavoitteena on tukea potilaan toimijuutta ja normaalia elämää, terapia on oleellisessa roolissa.
Sinulla vaikuttaa menevän nyt hyvin, mutta jos tämä ei ole sinulle tuttua, niin suosittelen ainakin tutustumaan, siltä varalta että psykoosi uusii ja pitäisi miettiä uusia vaihtoehtoja. Toinen juttu on, miten hyvin tällaista hoitoa on oikeasti saatavilla, varmaan aika kiven alla, mutta halusin nyt heittää tämän ilmoille, kun on mielestäni erittäin mielenkiintoista, että psykoosiin on näinkin potentiaalisia lääkkeettömiä hoitomuotoja.
Kiitos kun kerroit. Ajattelin että kun opintolaina on maksettu pois alta niin voisin aloittaa psykoterapian (luultavasti täysin omakustanteisesti) mutta tuo avoimen dialogin hoitomalli kuulostaa myös hyvältä vaihtoehdolta. Saako sitä yksityiseltä?
-apSitä taitaa saada lähinnä Oulun seudulla, tunnetaan myös Keroputaan mallina.
Minusta sinun kannattaisi priorisoida terapia opintolainan edelle. Tämä siksi, että voit siten osoittaa olevasi hoitomyönteinen, jos se asia eteen tulee. Terapeuteilla on tällä hetkellä muutenkin jonoa, joten ei kannata yhtään viivytellä sitä, että alat etsiä sopivaa.
Olet hyvällä tiellä itsesi kanssa, mutta sen jälkeen kun on saanut mt-diagnoosin, täytyy ymmärtää miten tätä peliä pelataan. Joten järjestä niin, että menet niille vastaanotoille (töiden puolesta tämä kyllä onnistuu, sanot vaan että sinulla on lääkäri ja teet tunnit sisään. Ketään ei kiinnosta, mikä lääkäri). Tai itse asiassa parasta on, että sanot haluavasi puhua psykiatrin, et hoitajan kanssa, koska haluat keskustella lääkityksestäsi. Se, että lääkitys aiheuttaa sietämättömiä sivuvaikutuksia on aivan validi syy olla käyttämättä sitä. Se, että jättää lääkkeen ottamatta keskustelematta lääkärin kanssa on typerää, koska se tulkitaan hoidonvastaisuudeksi.
Niin ikävää ja alentavaa kuin se onkin, on opittava käyttäytymään hoitomyönteisesti ja samaan aikaan luovimaan niin, että saa mitä haluaa.
Psykiatrien kanssa näissä lääkevaihdoissa toimii hyvin se, että olet selvittänyt etukäteen vaihtoehtoisen lääkkeen, ja perustelet miksi haluaisit kokeilla sitä. Ja kun tilanteesi on nyt näin hyvä, voit selittää että tällä hetkellä et koe tarvitsevasi lääkitystä, mutta että psykiatri voisi kirjoittaa toiselle lääkkeelle reseptin valmiiksi, jos alkaa tuntua siltä, että sitä kuitenkin tarvitaan (jolloin hoitaja voi kannustaa sinua aloittamaan lääkityksen, tai voit itsekin huomata vaaran merkit ajoissa. Tämä on ihan mahdollista, olet fiksu ja osaat tarkkailla itseäsi.)
Se, että hommaisit terapeutin nyt heti, auttaisi myös psykiatrin taivuttelussa lääkkeettömyyden kannalle, koska terapeutti näkisi sinua usein ja huomaisi kyllä, jos sinulla alkaa lipsua.
Kaikkein tärkeintä on, ettet koskaan menetä malttiasi hoitohenkilökunnan kanssa, vaan viestit koko ajan hoitomyönteisyyttä. Näin vältät pakkohoidon ja pakkolääkityksen.
Tiedät varmaan senkin, että sairaudessasi on mahdollista saavuttaa sekin piste, että vaikka sinulla olisi harhoja, tietäisit samalla, että ne eivät ole totta, ja pystyisit toimimaan normaalisti?
-eri-
Tämä, tämä, tämä.
Psykiatrian polin kanssa pitää pelata vähän samalla tavalla kuin Kelan tmv instanssin kanssa. Sinun pitää aina olla asiallinen ja kohtelias, aina suhtautua myönteisesti älyttömimpiinkin ideoihin, aina perustella henkilökohtaiset päätöksesi HEIDÄN sääntöjensä perusteella. Ns pelata peliä. Ja jos tulee tiukka paikka (esim tuo lääkityksen jatko), niin jos et pysty kieltäytymään lääkkeestä niin pöytää keskustelu kuten lainatussa viestissä. "Kuulostaa hyvältä, mutta ehkä myöhemmin". Tsemppiä!
Itselleni ehdotettiin psyk. polilla erästä ryhmämuotoista kuntoutusta, joka oli kerran viikossa kaksi tuntia keskellä päivää. Matka polin ja työpaikkani välillä kesti tunnin joten sanoin että olisi hankalaa järjestää töiden kanssa niin että olisin kerran viikossa neljä tuntia poissa keskellä päivää. Tiedustelin olisiko mitään muita mahdollisuuksia. Tämä kirjattiin ylös niin etten ole hoitomyönteinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö etänä voi tavata? Tottakai pysyt työssäsi muta sinulla on myös oikeus hoitaa terveyttäsi ennakoivasti, ettet mene huonoon kuntoon. Ei psykoosia ja harhoja voi estää kuin lääkkeillä.
Minulle on määrätty Abilify-lääkitys injektiomuotoisena joten etäkäynnit eivät hoitotaholle sovi. Haluaisivat että menisin paikanpäälle niin injektio voitaisiin antaa samalla.
Olin silloin pari vuotta sitten osastohoidon jälkeen 4kk juuri Abilifyilla, mutta haittavaikutukset olivat niin hirveät että päätin lopettaa kun opiskelusta ei tullut mitään. En pystynyt olemaan hetkeäkään aloillani, keskittymiskyky katosi (en pystynyt esim. lukemaan edes yhtä sivua kerralla) ja muutuin tosi hitaaksi.
En esim. voinut keskustella kenenkään kanssa normaalisti, koska minulla kesti kiusallisen kauan ymmärtää mitä keskustelukumppani juuri sanoi ja järkevien lauseiden tuottaminen oli vaikeaa.
Kun Abilify jäi pois niin opiskelu alkoi taas sujua ja muutuin taas suurin piirtein normaaliksi. Läheisetkin iloitsivat, kun olin oma itseni ja kanssani pystyi juttelemaan kuten ennenkin.
Siinä olet oikeassa että minulla on oikeus hoitaa terveyttäni ennakoivasti etteivät harhat palaa. Olen tehnyt niin lääkkeettömillä keinoilla. Olen huolehtinut riittävästä yöunesta (klo 23-07), säännöllisestä päivärytmistä, terveellisestä ruokailusta ja liikunnasta. En käytä alkoholia enkä huumeita, olen karsinut stressiä pois ja tapaan ystäviä viikottain.
Vointini on nyt paljon parempi kuin lääkityksen aikana.
-ap
Okei sä toki teet itse päätöksesi ja tiedät tilanteen paremmin mutta mitä itse tiedän tosta lääkkeestä ja psykooseista ystäväni kautta niin en todellakaan suosittele olemaan lääkkeettä.
Jos on määrätty hoidoksi injektiona lääke joka huonontaa toimintakykyä ja kuntoutukseksi tarjottu jotain masentavaa pajatoimintaa, vaikka potilaalla on palkkatyö josta suoriutuu hyvin, voisi olla jonkun valituksen paikka. Ja ennen kaikkea etsiä hoitoa jostain muualta, jos kokee sitä tarvitsevansa. En lukenut koko ketjua läpi, mutta jossain päin tullaan jopa poliisin avustuksella hakemaan pakkohoitoon jos peruu lääkkeenpiikitykseen varatut ajat.
Vähän aikaa voi varmasti elää normaalisti ilman lääkitystäkin, mutta valitettavasti jos tulee stressaavampi ajanjakso elämässä, kuten läheisen kuolema tms. niin siinä psykoosi voi puhjeta niin äkkiä, ettei sitä itse edes huomaa. Asian havaitsee vasta työkaveri tai joku muu ulkopuolinen, ja siinä onkin isompi soppa sitten. Jos tietty lääke ei sovi, niin asiasta on keskusteltava lääkärin kanssa.
Kun olet etätyössä, pystyt varmasto järjestelemään käyntejä joustavasti
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä toi huonon lääkkeen pakottaminen oikein on? Ei vaikuta asialliselta hoitotaholta.
Itselläni on ollut lääkkeiden kanssa säätöä, kun sain ADHD-diagnoosin ja siihen sopivaa lääkettä ja annostusta on jouduttu vähän hakemaan. Koko ajan on linja ollut, että jos tulee ikäviä sivuvaikutuksia, niin lääke vaihtoon. En sitten tiedä onko ap:n tapauksessa vaihtoehtoisia lääkkeitä olemassakaan, mutta tuo kuulostaa siltä, että lääke on pahempi kuin itse tauti! Siis tuossa kohtaa, kun ilman lääkettä pärjää hyvin.
Oma tyttäreni työskentelee myös koodaushommissa ja hänellä on välillä ongelmia masennuksen kanssa. Oman jaksamisen vuoksi (ja siinä toiveessa, että jos saa itsensä vähän parempaan kuosiin, voisi yrittää jatkaa opintojakin työn ohella, että saisi edes kandin tehtyä) hän on sopinut 80% työajasta. Missään kohtaa hän ei ole 100% työaikaa tehnyt. Paitsi lukion jälkeen, mutta joutui silloin tiputtamaan sen 60% työaikaan, kun 100% oli liikaa ja työnantaja oli ymmärtäväinen & yhteistyöhaluinen.
Kannattaa sen oman työterveyden kanssa ottaa tämä asia puheeksi. Työterveys ei kerro esimiehelle päin mitään terveystietoja, mutta tietenkin jossain tilanteissa voidaan sopivaa ratkaisua yrittää hakea kolmikantaisesti. Siis että työntekijä, esimies ja työterveyden edustaja keskustelevat yhdessä. Tällaiseen kuvioon päätyi toinen tuntemani nuori ihminen, jolle 100% työaika ei sopinut kaksisuuntaisen kanssa, vaan parin kuukauden saikkuja tuli aina välillä.
Siihen opintolainaankin saa 20 vuoden maksuajan, jos oikein muistan. Ei sitä tarvitse kertarykäyksellä maksaa. Koodaushommista valmistunut saa 3000€/kk vähintään ja vuoden tai parin päästä se palkka on jo 4000€. 80% työaika 3000€ palkalla on kuitenkin 2400€, kyllä sellaisella palkalla tulee monikin toimeen, vaikka olisi normaalit elämisen kulut maksettavana.
30 vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ehdotettiin psyk. polilla erästä ryhmämuotoista kuntoutusta, joka oli kerran viikossa kaksi tuntia keskellä päivää. Matka polin ja työpaikkani välillä kesti tunnin joten sanoin että olisi hankalaa järjestää töiden kanssa niin että olisin kerran viikossa neljä tuntia poissa keskellä päivää. Tiedustelin olisiko mitään muita mahdollisuuksia. Tämä kirjattiin ylös niin etten ole hoitomyönteinen...
Mulla aivan sama tilanne! Muutoinkin olen myös mtpolin kanssa samoissa ongelmissa ap:n kanssa. Aikoja varataan multa kysymättä ja koska joudun ne työn takia perumaan, mua pidetään hoitokielteisenä. Lääkkeiden aloitus ilman lomaa on hankalaa sivuoireiden takia ja taas mut on leimattu hoitokielteiseksi, kun en suostu olemaan sairaslomalla haittavaikutksien takia. Hoitaja polilta jopa sanoi "mutta eihän nyt viikon tai kahden sairasloma niin paha ole, sittehän olon pitäisi jo helpottaa". Tuli ihan tunne että minusta yritetään väkisin tehdä työkyvytön, minkä työnantaja joutuisi kaiken kukkukaksi maksamaan. Täysin käsittämätöntä.
Lyhyet soittoajat voi vielä työn puitteissa järjestämään, mutta tutkimuskäynnit jne on ihan toinen juttu. Eikä työnanta voi tietenkään aina edes järjestää mulle vapaata, kun ei sijaisia ole napata kadulta kuitenkaan. Ja teen työtä mikä vaatii amk-tutkinnon eli ihan kuka tahansa ei mun työtä pysty edes tekemään.
Välistä mietin pitäisikö vaan lopettaa hoidot ja katsoa mitä tapahtuu...
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri ( johon en ole juuri enää yhteydessä) sairastaa skitsofreniaa.
Ne lääkkeet varmaan on tehneet hänestä erittäin keskittymiskyvyttömän.
Esim hääni. Hän lähti heti ruokailun jälkeen eli aivan alkuvaiheessa. Ei häävalssia , ei ohjelmanumeroita, ei hääkakkua. Hänellä oli vielä järjestetty samaan pöytään yhteisiä ystäviämme.
Onneksi muut oli loppuun asti.
Joskus syynä voi olla ihan alkoholia juovat ihmiset ympärillä, jos on itse lopettanut juomisen. Parempi lähteä mieluummin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset nyt kunnollista hoitoa, joka ei valitettavasti toimi julkisella puolella. Psykoosit kertovat jostakin asiasta, mikä on jäänyt itselläsi käsittelemättä. Suosittelen oikeaa psykoterapiaa kokeneen psykotereutin kanssa. Lääkkeitä eivät kaikki psykoosidiagnoosin saaneet syö eikä tarvitsekaan syödä. Psykoosi ei ole sairaus, vaan se on oire jostakin.
Valitettavasti juuri tuo on sitä "kuntoutusta" mitä monesti tarjotaan. On jo ennalta se käsitys, että henkilö jolla on mt-ongelmia niin pitää tyytyä huonoon kehnoon elämään.
On todella vastuutonta alkaa jakaa näitä Nordinistisia käsityksiä skitsofreenikolle. Häpeätkö edes?
Meinaat, että Keroputaan sairaalassa Oulussa ollaan oltu nordinistia ennen kuin kukaan oli Nordinista kuullutkaan?
Keroputaan sairaala on Torniossa, siis Lapissa Länsi-Pohjassa. Mutta muuten jep. Erona toki se että nojataan terveydenhuollon ammattitaitoon ja koulutettu lääkäri on vastuussa hoidosta. -eri
Tuskin käyntejä niin usein on että töiden tekoa haittaa, jos olet siis työkykyinen. Kyllä yleensä ihmisten lääkärikäynnit onnistuu virka-aikaan muissakin sairauksissa. Työssäkäyvät ihmiset käy jopa psykoterapiassakin, joka on usein 1-2 krt viikossa työajalla. Työnantajankin etu lienee se et käyntisi toteutuvat ja pysyt kunnossa etkä tarvitse saikkua.
Ap ei kerro kaikkea
Injektio on määrätty tietenkin siksi, että ap ei ole ottanut tablettimuotoista lääkitystä.
Rasittavia mt-potilaat, jotka tuon tuosta luulevat olevansa terveitä ja jättävät lääkkeet pois.
Vierailija kirjoitti:
Saahan aloittaja olla töistä pois hoitonsa takia.
Moni muukin joutuu käymään hoidoissa, jotka ovat työaikaan
Onko tekosyy
On tekosyy. Ap ei halua sitoutua avohoitoon ja siksi sinne ei mitenkään voi kesken työpäivää irrottautua. Valitettavasti se on aika olennainen osa psykoosin sairastaneen ihmisen kuntoutusta. Kohta alkaa tulla tekosyitä myös sille miksi lääkkeitä ei tarvitsisi syödä ja sitten sitä mennäänkin taas osastolle. Kierre jatkuu ja muutaman vuoden ja psykoosin jälkeen ap ei ole enää työkuntoinen. Pidä nyt itsestäsi huoli, mene niille käynneille ja hoida itsesi niin hyvin kuntoon, kuin mahdollista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ehdotettiin psyk. polilla erästä ryhmämuotoista kuntoutusta, joka oli kerran viikossa kaksi tuntia keskellä päivää. Matka polin ja työpaikkani välillä kesti tunnin joten sanoin että olisi hankalaa järjestää töiden kanssa niin että olisin kerran viikossa neljä tuntia poissa keskellä päivää. Tiedustelin olisiko mitään muita mahdollisuuksia. Tämä kirjattiin ylös niin etten ole hoitomyönteinen...
Mulla aivan sama tilanne! Muutoinkin olen myös mtpolin kanssa samoissa ongelmissa ap:n kanssa. Aikoja varataan multa kysymättä ja koska joudun ne työn takia perumaan, mua pidetään hoitokielteisenä. Lääkkeiden aloitus ilman lomaa on hankalaa sivuoireiden takia ja taas mut on leimattu hoitokielteiseksi, kun en suostu olemaan sairaslomalla haittavaikutksien takia. Hoitaja polilta jopa sanoi "mutta eihän nyt viikon tai kahden sairasloma niin paha ole, sittehän olon pitäisi jo helpottaa". Tuli ihan tunne että minusta yritetään väkisin tehdä työkyvytön, minkä työnantaja joutuisi kaiken kukkukaksi maksamaan. Täysin käsittämätöntä.
Lyhyet soittoajat voi vielä työn puitteissa järjestämään, mutta tutkimuskäynnit jne on ihan toinen juttu. Eikä työnanta voi tietenkään aina edes järjestää mulle vapaata, kun ei sijaisia ole napata kadulta kuitenkaan. Ja teen työtä mikä vaatii amk-tutkinnon eli ihan kuka tahansa ei mun työtä pysty edes tekemään.
Välistä mietin pitäisikö vaan lopettaa hoidot ja katsoa mitä tapahtuu...
Ihme, kun psyk polilla vielä pidetään työkykyisiä, kun meinaa työkyvyttömätkin joutua tk:n piiriin ja työttömiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele työnantajan kanssq, varmasti saatte järjestettyä että pääse käymään terveyskeskuksessa.
Tai siirrätte hoidon työterveyshuoltoon.
Onko kotikäynneillä kämppäsi tms ollut kaaoksessa, joka herättänyt huolen jaksamisesta? Vai oletko lopettanut lääkityksen?
40 tuntia viikossa on PALJON. voit huoletta vähentää vaikka 10 tuntia, normaalikin työaika on 37,5h, ja useimmissa ohjelmointitöissä on käytössä liukuma, varsinkin etätöissä.
Kuulostaa osittain siltä, että välttelet käyntejä.
Hoitaja sanoi minulle että kotini näyttää siistiltä (kuten se onkin) joten se ei ole varmasti herättänyt huolta.
En halua alkaa selitellä näitä mt-asioita työnantajalleni, enkä myöskään halua alkaa riitelemään Abilifyn käyttämisestä hoitotahoni kanssa (jos menisin käynnille, hoitaja varmaan laittaisi etukäteen ruiskun valmiiksi ja saisin sitten selitellä että miksi kieltäydyn). Sain siitä aiemmin niin kauheat oireet että en pystynyt opiskelemaan, joten pelkään että jos lääke aloitettaisiin taas niin en enää suoriutuisi työstäni.
40h viikossa ei ole paljon, se on täysin normaali työaika jota hoitajat varmaan itsekin tekevät. Enkä todellakaan voi lyhentää kymmenellä tunnilla, koska minulla on vuokra, opintolaina ja elämiseen liittyvät kustannukset maksettavana.
-ap
No siinähän se jo olikin se lääkeasiakin. Karuselli on valmis. Työkyvyttömänä ne kustannukset on vielä vaikeampi maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttele työnantajan kanssq, varmasti saatte järjestettyä että pääse käymään terveyskeskuksessa.
Tai siirrätte hoidon työterveyshuoltoon.
Onko kotikäynneillä kämppäsi tms ollut kaaoksessa, joka herättänyt huolen jaksamisesta? Vai oletko lopettanut lääkityksen?
40 tuntia viikossa on PALJON. voit huoletta vähentää vaikka 10 tuntia, normaalikin työaika on 37,5h, ja useimmissa ohjelmointitöissä on käytössä liukuma, varsinkin etätöissä.
Kuulostaa osittain siltä, että välttelet käyntejä.
Hoitaja sanoi minulle että kotini näyttää siistiltä (kuten se onkin) joten se ei ole varmasti herättänyt huolta.
En halua alkaa selitellä näitä mt-asioita työnantajalleni, enkä myöskään halua alkaa riitelemään Abilifyn käyttämisestä hoitotahoni kanssa (jos menisin käynnille, hoitaja varmaan laittaisi etukäteen ruiskun valmiiksi ja saisin sitten selitellä että miksi kieltäydyn). Sain siitä aiemmin niin kauheat oireet että en pystynyt opiskelemaan, joten pelkään että jos lääke aloitettaisiin taas niin en enää suoriutuisi työstäni.
40h viikossa ei ole paljon, se on täysin normaali työaika jota hoitajat varmaan itsekin tekevät. Enkä todellakaan voi lyhentää kymmenellä tunnilla, koska minulla on vuokra, opintolaina ja elämiseen liittyvät kustannukset maksettavana.
-ap
Ensinnäkään sun ei ole mikään pakko kertoa sun työnantajalle miksi käyt lääkärissä/hoidossa. Sanot vaan että sulla on krooninen sairaus jonka takia pitää käydä lääkärissä/hoidossa.
Toinen asia on se että sun pitää kertoa sun hoitavalle lääkärille että Abilify ei sovi sulle, että saat siitä haittavaikutuksia. Ei se kaikille sovi, ja psykoosilääkkeitä on olemassa muitakin.
Käsittääkseni kuntouttavan hoidon tärkein periaate olis just saada potilas siihen kuntoon että normaali elämä ja työssäkäynti onnistuisi
Vierailija kirjoitti:
Äitiysneuvola toimii vain virka-aikana. Samoin hedelmällisyyshoidot julkisella puolella. Työssä käyvien ei toivota lisääntyvän.
Puolassa ja Bulgariassa hoidetaan edullisesti. Tajusin muuten terveysturistien tekevän omanlaistaan kehitysaputyötä :,D
Jonain päivänä köyhä Bulgariaki menee meistä ohi.
Sosiaali- ja terveysihmisille voi kertoa että on kondylooma ja tinnitus.
Heti kun ns avaudut... 😵😵😵