Onnistuneen avioliiton salaisuus?

Jos puhutaan naisen ja miehen välisestä avioliitosta, niin paras tae onnistumiselle on se, että nainen on aivan kybällä rakastunut mieheen, ja pitää tätä loistosaaliina. Miehen mielestä naisen tulee olla vähintäänkin siedettävä. Näillä eväillä moni tietämäni liitto on jatkunut hyvänä jo vuosikymmeniä. 

Tosiasioiden tunnustaminen eli jonkinsortin nöyryys elämän edessä. On asioita, joita ei voi muuttaa itsessään ja sellaisia, mitkä voi. Sama pätee toisen suhteeseen itseitseensä. Ongelmat ovat yksilöiden ongelmia ja heille kuuluu vastuu niistä. Itse parisuhteesta tulevia ongelmia on vähemmän. Sitten on ihmissuhteelle oltava aikaa, tilaa ja tarvetta. Mikään suhde ei synny itsestään. Pitää myös hyväksyä, että kärsimyskin kuuluu elämään ja jokaisen meistä on "kannettava ristiään" myös joskus. Puoliso ei myöskään voi olla ainoa ystävä. Lisäksi pitää olla avoin puheissaan ja teoissaan ja joskus on mentävä vastaan yli puolivälin, jos toinen ei pysty. Ylipäätään se, että valitsee puolison, jonka haluaa pitää. Sellaisen, jossa on paljon hyviä puolia. Ihmisen, jolla on ystäviä ja joka tulee ihmisten kanssa toimeen. Sen sijaan en kannata ylenmääräisiä "parisuhdekeskusteluja". Parisuhdetta voi aina parantaa esim. viemällä roskapussin.

En kerro. Ei se muuten olisi salaisuus.

BUUU!

Se menee "nyt, aina, ja iänkaikkisesti."

Se että kumpikin haluaa toiselle hyvää. Haluaa että toinen onnistuu, edistää sitä ja on ylpeä siitä.

Auttaa varmaan mahdollisimman pitkälle ainakin, että molemmat astuvat neitseinä avioon

Vierailija kirjoitti:

Ei erota pettämisen takia. Pitkissä liitoissa ihastumisia tapahtuu puolin ja toisin. Tilanteet käsitellään ja jatketaan eteenpäin.

Ihastumisia toki tapahtuu, mutta eihän se tarkoita vielä pettämistä? 

Vierailija kirjoitti:

Surullisimpia on liitot, joissa molemmat väittävät, että ei koskaan riidellä. Sitten viim 15 v ja ero tulee ja ihmetellään.

Tpinen on koko ajan alustunut.

Lähipiirissä näitä on useita.

T.riitelevä mummeli, aviossa yli 50 v

Me olemme olleet 29v yhdessä eikä olla vielä tähän mennessä saatu riitaa aikaiseksi. Itse en ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa tuoda mielipiteitään julki ilman riitelyä. Onneksi mieheni ajattelee samoin.

Pitkän liiton liima on se, että se liitto on onnellinen. Kummankin osapuolen mielestä. Onnellisuus tulee toisen kunnioittamisesta ja rakastamisesta. Kaikki muu sisältyy noihin kahteen asiaan.

Kunnioitus ja rehellisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää valita kumppani, jolla on pitkälle samanlaiset arvot ja elämäntyyli ja joka haluaa samoja asioita elämältä. Lisäksi pitää olla aluksi oikeasti rakastunut.

Tämä ei välttämättä riitä. Meillä päättyi puolisentoista vuotta sitten pitkä suhde, jossa oli kaikki nämä elementit. Se, mitä suhteesta puuttui oli avoin puhe.

Hmm. Sitä voi kyllä treenata. Ei me osata, jos me ei opetella.

Pitää

Uskaltaa opetella ja ensin myöntää, ettei osaa. Jos on molemminpuolinen luottamus, niin voi myöntää osaamattomuutensa ja siitä se etenee.

Vedetään yhtä köyttä ja jaetaan riittävästi samaa arvomaailmaa. Huolehditaan että henkisen yhteyden lisäksi fyysinen puoli pysyy vireänä. Tähän auttaa esim. se että kumpikin huolehtii omasta ulkonäöstään ja eikä koko ajan olla kuin paita ja peppu kiinni toisissa. Myös sopiva erilaisuus pitää kipinää yllä sekä yhteinen huumori ja leikkimielisyys.

Jotenkin sopivat ihmiset toisilleen. Ystävällisyys, ymmärtäminen. Samoja kiinnostuksia jokunen, vaikkei kaikki. Puheenaiheita. Ellei ole yhtä puhumattomat puoliskot. 

Sovitaan asiat.

Esim minulle on tärkeää, että kotona on siistiä, lomilla matkustetaan.

Miehellä on tärkeää vaimon tekemää ruokaa on, kun tulee kotiin.

Ollaan palkattu siivooja ja olen kotona, ruoka valmiina, kun mies tulee kotiin.

Kuulostaa pieneltä, mutta kun on sovittu asiat, ei tarvi niistä riidellä

Vierailija kirjoitti:

Vedetään yhtä köyttä ja jaetaan riittävästi samaa arvomaailmaa. Huolehditaan että henkisen yhteyden lisäksi fyysinen puoli pysyy vireänä. Tähän auttaa esim. se että kumpikin huolehtii omasta ulkonäöstään ja eikä koko ajan olla kuin paita ja peppu kiinni toisissa. Myös sopiva erilaisuus pitää kipinää yllä sekä yhteinen huumori ja leikkimielisyys.

Erittäin hyvä kommentti. Jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Toinen on kyykyttäjä ja toinen läheisriippuvainen. Yhdessä ollaan, vaikka kumpikaan ei ole tyytyväinen elämäänsä.

Juuri näin. Ja toinen hallitsee rahalla, jolla on enemmän ja toinen on ahne rahalle. Sietää mitä vaan, kun ei jätä häntä.

erert kirjoitti:

Auttaa varmaan mahdollisimman pitkälle ainakin, että molemmat astuvat neitseinä avioon

Tämä ei kyllä auta yhtään. Kaksi osaamatonta kun laitetaan yhteen niin eihän siitä mitään tule. Mitään ei osata, eikä mistään uskalleta keskustella. Ei edes tiedetä kuinka hyvää seksi voisi olla. Menee muutama vuosi ja jompikumpi huomaa, että seksi on tyydyttävämpää toisaalla.

Pitää olla kipinää ja sitten ylläpitää sitä.

Päätös rakastaa toista niin myötä-ja vastamäessä.

Sopivasti anteeksiantoa.

Puhua asioista.

Hellyyttä ja läheisyyttä tulee vaalia.

Ei se seksi pelkästään, vaan myös halit ja pusut yms.

Huumorintajua.

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto on kahden hyvän anteeksiantajan liitto. Näin olen kuullut sanottavan.

Anteeksianto ja huono muisti.

Meillä on hyvin pitkä avioliitto takana, tiedä sitten kuinka paljon enää edessä.

Koin juuri miehen taholta täydellistä välinpitämättömyyttä, kun ei irronnut mitään huomioimista syntymäpäivänäni. Ei edes sitten kun iskin kahvipöytään itse ostamani leivokset ja sanoin että juodaan nyt syntymäpäiväkahvit! Ei sanaakaan! Oliko se tahallista vai mitä, olisi siinä ollut hyvä tilaisuus vaikka sanoa että onnea! Toki samanlaisia syntymäpäiviä (siis minun) on ollut ennenkin. Mutta myös toisenlaisia, olen saanut kukkia ja muutakin. Itse en ole koskaan vielä jättänyt huomioimatta mieheni syntymäpäivää, olen aina antanut jonkun lahjan. Mutta en nyt todellakaan itse itke lahjojen perään, riittäisi ihan hyvin jos mies edes muistaisi syntymäpäiväni. Ja vaikka halaisi.

Vaikka kuinka yritän kovettaa itseäni, silti pahoitin kyllä mieleni, joksikin aikaa.

Tuo anteeksiantaminen on iso juttu. Toista kun rakastaa, niin liitto kestää.

Pitkässä liitossa seksi muuttuu. Itsellä halu katosi. Omat huoneet on onneksi.

On hetkiä, että toista joutuu sietämään. Vanhoina tulee lisäksi sairaudet. Niissä tuetaan toisiamme. Yhteen hiileen puhalletaan. Kaikesta huolimatta.