Onnistuneen avioliiton salaisuus?

Onnistuneen avioliton salaisuus on puolison pikainen kuolema. Jää kaunis muisto.

Mikä taas pitää ihmiset yhdessä, on syanoakrylaatti.

Omalla kokemuksella sanoisin, että salaisuus on se että alunperin löytää/valitsee itselleen sopivan kumppanin. Keskeistä on se, että suhteessa rakastuminen on muuttunut syväksi rakkaudeksi.

Se on vaan annettava toisen mennä, jos menojalka vipattaa. Ei yksittäiset sänkyseikkaulut saa parisuhdetta kaataa.

Jäi avioehto aikanaan tekemättä. Siinä syy pitkään liittoon.

Sitoutuneisuus. Se, että tiedostaa liittoon kuuluvan erilaisia aikoja. Tahto olla toisen kanssa.

Mulla on hirmu hyvä mies. Muistan myös kertoa sen hänelle. En ole koskaan ymmärtänyt naisia, jotka aina illanvietoissa haukkuvat miehiään.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kokemuksella sanoisin, että salaisuus on se että alunperin löytää/valitsee itselleen sopivan kumppanin. Keskeistä on se, että suhteessa rakastuminen on muuttunut syväksi rakkaudeksi.

Joo. Kaikilla vaan ei ole varaa valikoida. Pitää ottaa se mitä saa tai tyytyä olemaan yksin.

Miehen pitää olla hyvä edes jossain asiassa. Edes kiltti lapsille ja eläimille. Joku hyvä ominaisuus pitää olla. Ulkonäkö ei riitä. Täysin alisuorittaja mies, joka häviää vaimolleen 6 - 0 joka taidossa, kyvyssä ja asiassa, niin suhde on tuhoontuomittu. Ei kannata ottaa pahvia ukkoa.

Mikä on Akun ja Iineksen onnen salaisuus? Asuvat erillään.

Sitkeys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää valita kumppani, jolla on pitkälle samanlaiset arvot ja elämäntyyli ja joka haluaa samoja asioita elämältä. Lisäksi pitää olla aluksi oikeasti rakastunut.

Tämä ei välttämättä riitä. Meillä päättyi puolisentoista vuotta sitten pitkä suhde, jossa oli kaikki nämä elementit. Se, mitä suhteesta puuttui oli avoin puhe.

Nimenomaan avoin kommunikointi! Kaikesta. Ja kuunteleminen mitä toinen todella sanoo. Erittäin tärkeää.

Ja ehdottomasti yhteisiä virkistäviä hetkiä kahden kesken ILMAN LAPSIA. Kurjaa sanoa näin mutta lapset kun ovat pieniä moni pari vieraantuu toisistaan kun ei ole muuta yhteistä aikaa kuin hoitaa ja huoltaa lasten tarpeita.

Sitoutuminen on minun vastaukseni. Se että olet päättänyt, että tässä ollaan, et hievahda etkä heilu, et katso sivuille etkä vilkuile taakse, kantaa pitkälle. Suojelet suhdetta ulkopuolisilta häiriöiltä. Tietysti pitää olla myös puoliso jonka seurassa viihtyy. Lisäksi se auttaa jos parin rakkauden kieli on samanlainen. Itse esimerkiksi arvostan eniten yhteistä aikaa. Ei siitä minun tapauksessani synny onnellista liittoa jos puoliso viettää kaiken aikansa muualla ja lepyttelee sitten jälkeenpäin kukkapuskalla. Me olemme molemmat kotona viihtyviä ihmisiä, jolle toinen on tärkeintä maailmassa.

Onnea meillä kestänyt nyt 20 vuotta tähän mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää valita kumppani, jolla on pitkälle samanlaiset arvot ja elämäntyyli ja joka haluaa samoja asioita elämältä. Lisäksi pitää olla aluksi oikeasti rakastunut.

Tämä ei välttämättä riitä. Meillä päättyi puolisentoista vuotta sitten pitkä suhde, jossa oli kaikki nämä elementit. Se, mitä suhteesta puuttui oli avoin puhe.

Sama. Avioliitto kesti 20 vuotta.

Saitko?

Ap

Toisen sietäminen. 

Kolmekymmentä vuotta luulin, että kunnioitus ja rakkaus toista kohtaan on se juttu, että se riittää. Ei riittänyt, ero tuli. Olisi pitänyt opetella puhumaan paljon enemmän, avautua tunteista. Emme kumpikaan osanneet sitä taitoa.

Nyt uudessa suhteessa opettelen....

Jos voit sanoa toiselle että "älä koskaan muutu, pysy juuri tuollaisena kuin nyt olet. Ihailen sinua ja arvostan aikaa kanssasi. Teet minusta paremman ihmisen ja minulla on paljon opittavaa sinulta. Toivottavasti osaan olla arvoisesi, on ollut ihanaa kokea yhdessä ikimuistoisia hetkiä. Kunpa elämä olisi tällaista aina." Itsellä takana nyt 10 vuotta parisuhteessa tällä asenteella ja ruuhkavuodet alkavat pikku hiljaa olla ohi. Oloni on yhä tässä suhteessa sama kuin ennen avioliittoa ja lapsia, tämä on yhä se elämä mitä eniten haluan. Puolisoni on vieläkin päiväunieni kohde ja jos saisimme muksut hoitoon niin tekisimme yhdessä tuumin niistä päiväunista totta. Oikea ihminen ja molemmilla oikea asenne = pitkä avioliitto.

Rakkaus, joka kai on feromonien aikaansaamaa. Mietit aina kun vaikeeta, että tahdotko sittenkin järkisuhteen vai sen tunteen?

Vierailija kirjoitti:

Kummallakin osapuolella pitää olla kykyä tarkastella itseään ja joustaa.

Seksuaalinen yhteensopivuus

Samansuuntaiset arvot

Kyky kommunikoida

Sitoutuminen

Myönteiset asiat parisuhteessa ja kyky tuoda niitä suhteeseen

Allekirjoitan tämän, 33 vuotta naimisissa.

Lisään vielä: molemmilla omia harrastuksia ja menoja, joista toinen ei ole mustasukkainen.

Tietääkö joku pareja jotka ovat olleet kymmeniä vuosia avioliitossa ilman lapsia? Monelle varmasti ne lapset ovat tärkeä syy vetää yhtä köyttä tuli mitä tuli, mutta jos ei ole lapsia...

  Aviopuolison pitää olla se paras ystävä ja uskottu. Oltu yhdessä kohta 50 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Pitää valita kumppani, jolla on pitkälle samanlaiset arvot ja elämäntyyli ja joka haluaa samoja asioita elämältä. Lisäksi pitää olla aluksi oikeasti rakastunut.

Minä en ymmärrä, kun aina sanotaa näin.

Miksi kukaan edes alkaa seurustella ihmisen kanssa, jokla on erilaiset arvot? Miten kukaan päätyy naimisiin asti, jos toinen haluaa elämältä eri asioita? Miten siis nämä voivat olla syitä eroon, kenenkään kohdalla?

Toki ymmärrän, että ihmiset muuttuvat matkan varrella, mutta tämä väite esitetään usein uikään kuin ihmiset menisivät yhteen jo silloin, kun nämä asiat ovat tiedossa.