Hain yhteishaussa lukioon, nyt kaduttaa

Vierailija kirjoitti:

Tuolla todistuksella turhaudut amiksessa. Minulla oli vain 8,0 keskiarvo ja kyllästytti se alhainen vaatimustaso ja lorvailu. Vaihdoin sitten lukioon ja motivaatio nousi taas uudelle tasolle. Myös lukion jälkeen voi hakea ammattikouluun, jolloin kestää vähemmän ja voi olla aikuisryhmä.

Jos on jo valmiiksi uupunut  en usko, että se opiskelumotivaatio löytyy sieltä lukiosta.

Olet nuori, ehdit tekemään uusia valintoja!

Suosittelen lämpimästi ammattikoulun sosiaali- ja terveysalaa, suuntautumisena nuoret ja lapset. Saat arvokkaan perustutkinnon, jolla työllistyt AINA, koko loppuelämäsi. Ja tämän jälkeen voit aina kouluttautua lisää, vaikka sitteen AMK yhteisöpedagogiksi, sosionomiksi, sairaanhoitajaksi, mitä ikinä vaan keksit. Ja yliopistokaan ei ole millään tapaa poissuljettu, jos se alkaa myöhemmin kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Lukio kannattaa käydä sen sivistävän vaikutuksen vuoksi. Ei ammattikoulussa ole esimerkiksi niin laajaa kieli- ja kurssivalikoimaa. Kaksoistutkinnossa teet vain pakollisten kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit ja menet kirjoittamaan.

Olen joskus miettinyt, että olisiko pitänyt suorittaa ammattilukio lukion sijaan. Sillä olen kädentaitoja omaava ja käytännönläheinen rassaaja. Lukio oli kuitenkin aika vaativa ponnistus ja uskoisin, että kirjoitusten tulokset olisi jäänyt melko heikoksi, jos olisin tehnyt molempia tutkintoja samaan aikaan. Ehkä en olisi koskaan edes valmistunut ylioppilaaksi. 

Hei,

Pystyt hakemaan vaikka heti jatkuvassa haussa ammatillisella puolelle. Se, että auttaako se tuota sinun nykyistä tilannetta on sitten eri asia.

Jos päädyt aloittamaan lukio-opinnot käy heti alkusyksystä puhumassa opon kanssa ja sovi, että käyt lukion neljään vuoteen. Tällöin tahtisi kevenee huomattavasti ja sinulla on ihan muutama oppitunti päivässä. Pyydä myös heti aika kuraattorille niin pääset käsittelemään asioitasi. Koulun kautta on yleensä helpoin ja nopein päästä avunpiiriin.

Tsemppiä viimeisiin kouluviikkoihin ja vedä kesällä kunnolla happea. Syksyllä kaikki järjestyy kyllä ja pääset itse vaikuttamaan paljonkin opintoihisi (montako kurssia luet/jakso, mitä aineita haluat opiskella jne). Lukiossa meininki on täysin eri kuin yläkoulussa, jossa kaikki olivat samassa putkessa, halusivat tai eivät :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla todistuksella turhaudut amiksessa. Minulla oli vain 8,0 keskiarvo ja kyllästytti se alhainen vaatimustaso ja lorvailu. Vaihdoin sitten lukioon ja motivaatio nousi taas uudelle tasolle. Myös lukion jälkeen voi hakea ammattikouluun, jolloin kestää vähemmän ja voi olla aikuisryhmä.

Minua ei alhainen vaatimustaso haittaa tai kyllästytä. Ilman ulkopuolelta tulevia paineita olisin vetänyt peruskoulun läpi juurikin jollain kasin keskiarvolla ja nauttinut elämästä enemmän ja uupunut vähemmän. 

ap

Tietysti amiksissa on eroa, mutta ainakin itse käymäni vastasi jotain eskaria. Pakollinen läsnäolo, mutta mitään ei opeteta.

Amis ja amkki on kyllä aivan tasapäistävää pelleilyä nykypäivänä. En ymmärrä kenen etu on, että vaatimustaso ja rima on laskettu niin matalalle, että koulun saa vietyä läpi kuka tahansa, joka vastenmielisesti suorittaa tutkintoa vailla mitään mielenkiintoa. Näistä laitoksista ei valmistu mitää huippuosaajia tai ammattilaisia. Ammattikoulun tarkoitus näyttää olevan nykypäivänä tarjota elämässä eksyneille nuorille kerhotoimintaa ja sosiaalihuoltoa.

Ei ole ammattikorkeakoulukaan juuri sen parempi. Vaatimustaso on laskettu niin matalaksi, ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään jättäisi opintoja kesken sen takia. 

Vierailija kirjoitti:

Amis ja amkki on kyllä aivan tasapäistävää pelleilyä nykypäivänä. En ymmärrä kenen etu on, että vaatimustaso ja rima on laskettu niin matalalle, että koulun saa vietyä läpi kuka tahansa, joka vastenmielisesti suorittaa tutkintoa vailla mitään mielenkiintoa. Näistä laitoksista ei valmistu mitää huippuosaajia tai ammattilaisia. Ammattikoulun tarkoitus näyttää olevan nykypäivänä tarjota elämässä eksyneille nuorille kerhotoimintaa ja sosiaalihuoltoa.

Ei ole ammattikorkeakoulukaan juuri sen parempi. Vaatimustaso on laskettu niin matalaksi, ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään jättäisi opintoja kesken sen takia. 

Voisiko liittyä jollain tavalla laajentuneeseen oppivelvollisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amis ja amkki on kyllä aivan tasapäistävää pelleilyä nykypäivänä. En ymmärrä kenen etu on, että vaatimustaso ja rima on laskettu niin matalalle, että koulun saa vietyä läpi kuka tahansa, joka vastenmielisesti suorittaa tutkintoa vailla mitään mielenkiintoa. Näistä laitoksista ei valmistu mitää huippuosaajia tai ammattilaisia. Ammattikoulun tarkoitus näyttää olevan nykypäivänä tarjota elämässä eksyneille nuorille kerhotoimintaa ja sosiaalihuoltoa.

Ei ole ammattikorkeakoulukaan juuri sen parempi. Vaatimustaso on laskettu niin matalaksi, ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään jättäisi opintoja kesken sen takia. 

Voisiko liittyä jollain tavalla laajentuneeseen oppivelvollisuuteen?

Varmaan liittyy määrärahaleikkauksiin ja sosialistisiin tavoitteisiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ammattikorkekouluistakin on tehty firmojen kaltaisia laitoksia ja koulun tavoite on vain saada opiskelija tutkinto kädessä ulos laitoksesta, jotta valtion tilittämät määrärahat ei vaarannu. 

Kyllä voi vaihtaa. Oma lapseni vaihtoi lukiosta amikseen. Olisi pärjännyt lukiossakin, mutta on enemmän käsillä tekijä. Opiskelee toista vuotta sähkö- ja automaatioalaa. Pärjää hienosti sekä koulussa että harjoitteluissa, mutta hän onkin kiinnostunut alastaan. Itse asiassa hänet käytiin tänä vuonna hakemassa kesäduuniin koulun penkiltä. Siis kirjaimellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eli voisiko myös kesken lukion vaihtaa kaksoistutkintoon? Tässä vaihtoehtoja pohdiskellesaa mietin, että jos vaihtaisi kaksoistutkintoon ja kävisi sen lukion neljään vuoteen🤔

Ap

Alkaa kuulostaa ratkaisulta. Sanon samaa kuin muut, että välivuosi ei ratkaisisi itsessään mitään. Siinä ei ehdi saada maailmaa (ja päätä) valmiiksi. Kevyet rutiinit (hidas opiskelu) pitävät sinut mukana menossa, voit aloittaa itsesi kuntouttamisen siinä samalla. Ole lempeä itsellesi.

Siltähän se vähän alkaa kuulostaa:) Vielä pitäisi ehkä jutella opon kanssa ja kerätä voimia kertoa perheelle ja sukulaisille... Jo nyt olen sukuni musta lammas kun keskiarvo "vain" 9.2 kun isosiskokin valmistui peruskoulusta täyden kympin keskiarvolla (ja uupuneena, vaikkei sitä kenellekkään myöntönyt). Mutta itseänihän varten minä tätä elämää elän, en muiden odotuksia varten?

Ap

Sulla on erittäin hyvä ka, ei muuta kun lukioon. Aikaa miettiä mitä haluat. Tsemppiä, pää pystyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat olevan aika samanlaisessa tilanteessa kun itse olin nuorena, kaaoottinen lapsuus ja paljon selviteltävää. Kuitenkin se, että keskittyisit vain terapiaan ja työstämään ongelmiasi harvoin toimii. Ihminen ei ole kone joka voi suorittaa parantumista kokopäiväisesti. Mielelle on parasta pysyä arjessa kiinni ja käsitellä sitten siellä terapiassa pieniä palasia kerrallaan.

Sinun olisi hyvä myös aidosti pohtia miksi haluat juuri nuoriso-ohjaajaksi. Joskus kun mieli on rikki saattaa tehdä hätäisiä valintoja. Myös se on hyvä muistaa, että kaltaisesi ilmeisen fiksu ihminen voi myöhemmin elämässä kaivata urallaan etenemismahdollisuuksia ja haasteita. Korkeakoulutus joltain ihan muulta alalta voi myöhemmin alkaa kiinnostamaan. Joka tapauksessa lukio on hyvä paikka vähän pohtia mitä haluaa, siinä et häviä mitään ja saat yleissivistystä.

Paljon tsemppiä, asioilla on tapana järjestyä.

Joo, olen samaa mieltä kanssasi, että tätä nuoriso-ohjaaja hommaa täytyy ehdottomasti vielä punnita, kun idea siihen tuli tämän viikonlopun aikana. Koen, etten kaipaa uralleni etenemismahdollisuuksia, koska en ole ikinä nauttinut opiskelusta. Peruskoulusta saa nykyään hyviä numeroita sillä, että käyttäytyy hyvin ja palauttaa tehtävät ajoissa. Opiskelu ei ole ollut se miun juttu ikinä, enkä ole saanut siitä minkäänaista mielihyvää yms. Paitsi silloin, kun kävin lastenhoitokurssin ja opiskelin itselle aidosti ja oikeasti mieluista asiaa. Kiitos tsempeistä, asiat kyllä järjestyy tavalla tai toisella!

Ap

Sinuna lähtisin rohkeasti ja avoimin mielin lukioon haastamaan itseään. Ei siellä lukiossa nyt niin vaikeaa ja haastavaa ole. Normaalilla pienellä panostuksella ja tsemppauksella on mahdollista kirjoittaa M paperit. Lukio tarjoaa paljon oppeja elämään ja siellä on hauskaa sekä motivoituneita opiskelukavereita. Lukio on aivan eri planeetalta, kuin yläaste, jossa häiriköt terrorisoi opetusta. Lukiossa oppii kirjoittamaan pääsääntöisesti hyvää tekstiä sekä kielitaito kohenee. Reaaliaineista saa hyödyllistä ja mielenkiintoista yleistietoa sekä opitaan matematiikan peruslaskut.

pitkä matematiikka niin oppii muutakin kun peruslaskut. Eiköhän nuo peruslaskut opita jo peruskoulussa.

Hae mahdollisimman rentoon lukioon ja hakeudu heti erityisopen ja kuraattorin palvelujen piiriin. Ota ekaan jaksoon vain 3 kurssia että saat pidettyä opintotukesi. Sovi opon kanssa pidennyksestä jaksamisen perusteella. Sen voi perua jos mieli muuttuu. Lukioilla on tehokkaat systeemit nykyään opinnoissa jaksamiseen, korona opetti sen.

Lämmin halaus sinulle! Elämä ei aina ole herkkua.

lukiosihteeri

Hae ammattilukioon. Se on sinulle aivan tarpeeksi haastava, sillä saat sekä ammatin että ylioppilastodistuksen. Tai sitten käy ammattikoulu niin, että suoritat samalla yleisaineet lukiossa ja kirjoitat ylioppilaaksi.

Se on paras reitti varsinkin siinä tapauksessa, että tiedät jo, mille alalle haet ja voit suorittaa sille ammattikoulun. Insinööri on paljon arvostetumpi työnjohtajana ja suunnittelijana, jos on ensin ollut ammattityössä ja tietää sen vaatimukset.

Ehkä ap teki kuitenkin päätöksensä jo aikaisemmin, miten valitsi?