Lue keskustelun säännöt.
Tuomitsin ennen itse pettäjät. En ymmärtänyt heitä. Nyt olenkin itse ns. pettäjä. Kysy minulta mitä haluat. Vastaan, jotta ymmärtäisitte....
15.05.2022 |
Niin. Otsikossa se jo tulikin. Olen naimisissa ja siltikin minulla on ns. säätöä toisen miehen kanssa. Mieskin on varattu omalla tahollaan.
Kysy jotain, niin vastaan.
Ja siksi, että itse tuomitsin ennen kaikki pettäjät. En ymmärtänyt heitä. Ja nyt olenkin itse tässä tilanteessa.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan onkin tyypillinen tarina tämä. Itse vaan aikaemmin kuvittelin, että tyypillinen petäjä on ilkeä, joka tietoisesti haluaa pahaa kumppanilleen.
En tiennyt, että avioliittoon voi jumiutua. Luulin että rakastaisin itse aina. Ja eikö jokainen hakua olla onnellinen?
En osaa vastata miksen eroa. Ehkä jo ekana se syy, että emme juttele. Ja kun asiat on on solmussa, niin ne vaan on.
Taloudellista puolta en ole edes miettinyt.
-ApTie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Oletko itse yrittänyt jutella miehesi kanssa?
Olen! Kunnes kyllästyin. Mies ei oikeastikaan puhu ikinä mistään. Mikään ei siis miehessä ole muuttunut. Minussa vain. En jaksa huolehtia hänestä vaan enää. Esimerkiksi emme olisi ikinä käyneet missään lomareisdussa, jos minä en olisi järjestellyt. Mies ei saa aloitetta tehtyä mihinkään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja ei tämä mikään peiton heilutus suhde ole pelkästään. Pitkään ei ollut mitään fyysistä. Vain ihastumista ja keskusteluja.
Ja taloudellinen puoli vielä. Mieheni ei ole rikas. Eikä tämä toinenkaan. Rahaa En ole miettinyt yhtään. Minulle riittää että laskut saa maksettua ja ruokaa pöytään.
En ole edes selvittänyt riittäisivätkö tuloni vuokraan ja elämiseen. Koska en ole ajatellut erota. Joskus pari vuotta sitten puolen vuoden mykkäkoulun aikoihin mietin kyllä vakavasti eroa.
-ap
Mitä suhteesi mieheesi antaa sinulle? Onko kyse vain tuttuudesta ja yhteisestä historiasta? Minusta kuullostaa siltä, että sinulle juurikin EI riitä se, mitä saat liitostasi. Mitä sitten, jos salasuhde päättyisi? Jäisit täysin ilman sieltä tulevaa tukea ja tyydytystä.
Miksi olet edelleen miehesi kanssa yhdessä?
Jos miehet olisivat uusina nyt rinnakkain, tuntuisiko toinen sopivammalta?
Tiedoksi , että kaikki tulee ilmi jokatapauksessa. Miehellesi on parempi, että kerrot heti, kuin että hän saa tietää kolmen vuoden päästä, että olet vuosia pettänyt häntä. Sitä valheen määrää ei voi sulattaa.
Panomiehellä on helppoa kun vaan käpäsee panemassa ja häipyy.
Et edes tajua mikä vässykkä se on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kutsut itseäsi "ns. pettäjäksi" etkä pettäjäksi?
Luultavasti siksi, että en vastaa sitä stereotyyppistä kuvaa pettäjästä, jollaiseksi itse luokitteluin pettäjät aikaisemmin.
-apHöpönlöpön. Sinähän vaikutat täysin normipettäjältä. Itsekeskeinen, taipuvainen kaksinaismoraalin omaksi edukseen, huomionkipeä, epärehellinen, asettaa omat tarpeensa muiden oikeuksien edelle, jne...
Ihan tavispettäjältä vaikutat.
Näistä en tunnista itseäni ollenkaan. Joo, petän eli olen siinä mielessä paha ihminen.
Mutta muu menee pieleen. Olen aina ollut se muista huolehtia. Ammatissanikin. Ja jo lapsuudessa. Myös omista lapsistani olen aina huolehtinut. He ovat aina etusijalla. Nyt vaan jo isoja.
Omat tarpeet on ehkä unohtuneetkin viime vuosiin saakka. Nyt kun en jaksa olla miehelleni terapeutti, niin emme koskaan keskustele siis mistään. Hän ei kykene esimerkiksi tukemaan minua elämän kriiseissä mitenkään. Olen vuosia kokenut olevani täysin yksin.
-ap
Eli te olette henkisesti jo täysin eronneet, teillä ei ole enää avioliittoa, kuin pelkkä juridinen sopimuspaperi, ja kaikki muut asiat avioliitossa olette lopettaneet tai pettäneet. Rakkaus joka johti parisuhteeseen ja avioliittoon on loppunut, joten peruste juridiselle sopimuksellekin on loppunut, se pitää silloin purkaa.
Teillä on ero tehty vain käytännön toteutusta eli paperitöitä ja erilleen muuttamista vaille. Täysin selvä juttu.
Ja sinä ratkaisit asian pettämällä. Luultavasti miehesikin on erittäin onneton, ja tuhlaatte molempien hyvin lyhyttä elämää tuollaiseen. Miksi? Eikö miehelläsikin olisi oikeus löytää vielä rakkaus ennenkuin kuolee? Olla onnellinen? Ja kaipa sinäkin siihen olet yhtälailla oikeutettu, kunhan teet asiat oikeass järjestyksessä etkä vaan mene ja tee petosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tarina on se normaali tarina. Ei mitään ihmeellistä. Vanhempana sitten ymmärtää paremmin, ja osaa ajatella eri tavalla. Nyt on vain minä ja ainutkertainen elämäni, ja perhoset vatsassani.
Ihan mielenkiinnosta, kuinka vanha olet?
Sen ikäinen että olen tuollaiset jo kokenut. Vanhempana olemisella tarkoitan tässä nyt sitä kuuluisaa elämänkokemusta. Voi olla ihan teini-iässä vielä asioiden suhteen, vaikka olisi jo iäkkäämpikin, jos ei ole elänyt kuin tiettyä kaavaa eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan onkin tyypillinen tarina tämä. Itse vaan aikaemmin kuvittelin, että tyypillinen petäjä on ilkeä, joka tietoisesti haluaa pahaa kumppanilleen.
En tiennyt, että avioliittoon voi jumiutua. Luulin että rakastaisin itse aina. Ja eikö jokainen hakua olla onnellinen?
En osaa vastata miksen eroa. Ehkä jo ekana se syy, että emme juttele. Ja kun asiat on on solmussa, niin ne vaan on.
Taloudellista puolta en ole edes miettinyt.
-ApTie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Oletko itse yrittänyt jutella miehesi kanssa?
Olen! Kunnes kyllästyin. Mies ei oikeastikaan puhu ikinä mistään. Mikään ei siis miehessä ole muuttunut. Minussa vain. En jaksa huolehtia hänestä vaan enää. Esimerkiksi emme olisi ikinä käyneet missään lomareisdussa, jos minä en olisi järjestellyt. Mies ei saa aloitetta tehtyä mihinkään.
-ap
Oletko aidosti valmis käyttämään koko kallisarvoisen ainoa elämäsi tämän henkilön kanssa? Tämähän aiheuttaa valtavaa stressiä, kun yrität vältellä miestä ja kotonakaan ei ole kiva olla. Saatikka sitten sivusutinoihin liittyvät peittelyt.. Mikä ihme sinua pitää avioliitossa kiinni? Ei kannata jäädä kitumaan huonoon suhteeseen. Samaan aikaan voisit rakentaa omaa elämääsi ja tavata ihmisen, joka oikeasti haluaisi olla sinun ja vain sinun kanssasi.
Itse lapsena tiesin, että äidillä oli salarakas. Kurjalta tuntui, kun ymmärsi sen ja rakasti molempia vanhempiaan yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ei tämä mikään peiton heilutus suhde ole pelkästään. Pitkään ei ollut mitään fyysistä. Vain ihastumista ja keskusteluja.
Ja taloudellinen puoli vielä. Mieheni ei ole rikas. Eikä tämä toinenkaan. Rahaa En ole miettinyt yhtään. Minulle riittää että laskut saa maksettua ja ruokaa pöytään.
En ole edes selvittänyt riittäisivätkö tuloni vuokraan ja elämiseen. Koska en ole ajatellut erota. Joskus pari vuotta sitten puolen vuoden mykkäkoulun aikoihin mietin kyllä vakavasti eroa.
-apMitä suhteesi mieheesi antaa sinulle? Onko kyse vain tuttuudesta ja yhteisestä historiasta? Minusta kuullostaa siltä, että sinulle juurikin EI riitä se, mitä saat liitostasi. Mitä sitten, jos salasuhde päättyisi? Jäisit täysin ilman sieltä tulevaa tukea ja tyydytystä.
yhdessä. Olemme tottuneet toisiimme ja tähän elämään. Miehessä ei siis edelleenkään ole mitään vikaa. Minä olen itse varmaan vaan muuttunut. Lapsien kasvaessa isoiksi, suurin hoivavietti ehkä toteutettu. En jaksa hoivata miestä enää. Kai ajattelen, että minäkin haluan jotain. Jonkun aikuisen, joka vuorollaan voi tukea minua, jos tukea tarvitsen. Tunnepuolella en siis saa avioliitosta mitään.
-ap
Mitä luulet millainen fiilis sinulla on kun miehesi saa tietää pettämisestäsi? Huom kun, ei jos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap/provo sulle kysymyksiä:
Miksi huo raat toisen huo raajan kanssa?
Missä sun selkäranka, kun et kykene aikuisena? kertomaan huo raa misestasi miehellesi?
Miksi olet kiusaaja, joka pettää ja käyttää miehensä kiltteyttä hyväkseen?
Miten selität lapsillesi, työpaikallasi, suvullesi kun paljastut salalevaksi pettäjäksi?
Miksi ole hajottamassa myös toisen miehen liittoa ja perhettä?
Onko rohkeutta kertoa toisen miehen vaimolle, että huo raat hänen miehensä kanssa?
Aiotteko kauanki jatkaa salahuo raamista, ennenkuin käry käy?
Mulla oli samanlainen pystyynkuollut liitto kuin sulla. Mutta se olis se puhumaton mies joka petti, en minä. Kun sain pettämisen selville, en kertonut hänelle, mutta pakkasin tavarani ja lähdin kävelemään. Yllättäen mies pyysi itkien takaisin. En mennyt. Suhde sen uudenkin naisen kanssa kariutui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, en minäkään hyväksy pettämistä, mutta ymmärrän kyllä enemmän sellaista joka on rakastunut uuteen ihmiseen, kuin vaikka sarjapettäjiä jotka yrittävät naida kaikkea liikkuvaa puolison selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ei tämä mikään peiton heilutus suhde ole pelkästään. Pitkään ei ollut mitään fyysistä. Vain ihastumista ja keskusteluja.
Ja taloudellinen puoli vielä. Mieheni ei ole rikas. Eikä tämä toinenkaan. Rahaa En ole miettinyt yhtään. Minulle riittää että laskut saa maksettua ja ruokaa pöytään.
En ole edes selvittänyt riittäisivätkö tuloni vuokraan ja elämiseen. Koska en ole ajatellut erota. Joskus pari vuotta sitten puolen vuoden mykkäkoulun aikoihin mietin kyllä vakavasti eroa.
-apMitä suhteesi mieheesi antaa sinulle? Onko kyse vain tuttuudesta ja yhteisestä historiasta? Minusta kuullostaa siltä, että sinulle juurikin EI riitä se, mitä saat liitostasi. Mitä sitten, jos salasuhde päättyisi? Jäisit täysin ilman sieltä tulevaa tukea ja tyydytystä.
yhdessä. Olemme tottuneet toisiimme ja tähän elämään. Miehessä ei siis edelleenkään ole mitään vikaa. Minä olen itse varmaan vaan muuttunut. Lapsien kasvaessa isoiksi, suurin hoivavietti ehkä toteutettu. En jaksa hoivata miestä enää. Kai ajattelen, että minäkin haluan jotain. Jonkun aikuisen, joka vuorollaan voi tukea minua, jos tukea tarvitsen. Tunnepuolella en siis saa avioliitosta mitään.
-ap
Miksi sitten roikutat miestä siinä? Hyvin paljon on mahdollista, että mieskään ei koe elävänsä mitään suurta romanssia, niin eikö se olisi silloin reilumpaa molempien jatkaa omia teitään ja antaa molemmille se mahdollisuus "haluta" vielä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ei tämä mikään peiton heilutus suhde ole pelkästään. Pitkään ei ollut mitään fyysistä. Vain ihastumista ja keskusteluja.
Ja taloudellinen puoli vielä. Mieheni ei ole rikas. Eikä tämä toinenkaan. Rahaa En ole miettinyt yhtään. Minulle riittää että laskut saa maksettua ja ruokaa pöytään.
En ole edes selvittänyt riittäisivätkö tuloni vuokraan ja elämiseen. Koska en ole ajatellut erota. Joskus pari vuotta sitten puolen vuoden mykkäkoulun aikoihin mietin kyllä vakavasti eroa.
-apMitä suhteesi mieheesi antaa sinulle? Onko kyse vain tuttuudesta ja yhteisestä historiasta? Minusta kuullostaa siltä, että sinulle juurikin EI riitä se, mitä saat liitostasi. Mitä sitten, jos salasuhde päättyisi? Jäisit täysin ilman sieltä tulevaa tukea ja tyydytystä.
yhdessä. Olemme tottuneet toisiimme ja tähän elämään. Miehessä ei siis edelleenkään ole mitään vikaa. Minä olen itse varmaan vaan muuttunut. Lapsien kasvaessa isoiksi, suurin hoivavietti ehkä toteutettu. En jaksa hoivata miestä enää. Kai ajattelen, että minäkin haluan jotain. Jonkun aikuisen, joka vuorollaan voi tukea minua, jos tukea tarvitsen. Tunnepuolella en siis saa avioliitosta mitään.
-ap
Kuullostaa siltä, että olet suhteen alusta asti ollut se passaaja, hoivaaja ja antaja, josta mies on pitänyt ja nämä antajan ja saajan roolit ovat lukkiutuneet paikoilleen. Olet voinut kätevästi unohtaa tämän epätasapainon parisuhteessa vuosiksi, kun olet keskittynyt lapsiin. Nyt lasten kasvettua tämä ongelma on tullut voimakkaasti tietoisuuteen. Kuullostaa sitä, että saattaisit kärsiä läheisriippuvuudesta, ap. Tämä syntyy usein lapsuuden rakkaudettoman kasvuympäristön seurauksena, jolloin ihminen voi myöhemmin elämässään koittaa tiedostamattaan täyttää tätä vaille jäämisen tyhjiötä takertumalla saavuttamattomiin ihmisiin.
Pistää silmään, miten ap koko ajan puhui miehensä puolesta kuvitellen, että olisi oikeutettu siihen. Kirjoittaa, miten mies on nykyiseen tilanteeseen tyytyväinen ja miten pettäminen ei vaikuta miehen elämään ja miten eivät ole aikeissa erota.
Todellisuudessa voi olla ja luultavasti onkin niin, että mies huomaa ap:ssa ja heidän yhteiselämässään muutoksen, ei ole onnellinen ja tyytyväinen ja jos saisi tietää pettämisestä, ottaisi heti eron.
Ap ei siis elä reaalimaailmassa vaan itse kehittämässään satumaailmassa. Se on tyypillistä kaikille pettäjille.
Vierailija kirjoitti:
No, en minäkään hyväksy pettämistä, mutta ymmärrän kyllä enemmän sellaista joka on rakastunut uuteen ihmiseen, kuin vaikka sarjapettäjiä jotka yrittävät naida kaikkea liikkuvaa puolison selän takana.
No näin minä ehkä ennen ajattelin. Ja tosi mustavalkoisesti. Joko rakastaa tai ei rakasta.
-ap
Kiltin miehen kohtalo on, että vaimo pettää. Tarpeeksi kuspää niin vaimon kynnys pettää kasvaa, kun pelkää. Tiedän kun olen ollut monen pettäjän kanssa. Itse erosin jo ennen vaimon seksuaalisuuden kuoltua.
*hyötymisen takia.