Kolme viikkoa juomatta
Eikä tää elämä ole yhtään parempaa kuin juodessa. Olen viikonloppujuoppo ja nyt eron jälkeen ollut juomatta.
En nuku paremmin, en ole laihtunut, masentaa ja vtuttaa. Aiemmin kuukausien tipattomia, eikä se elämä ole auennut sittenkään.
Mitä hyötyä tästä nyt sit on kenellekään?
Miten pitkään vielä?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaa asia seuraavana viikonloppuna. Otat perjantaina jo kunnolla j a sunnuntai iltana korjaussrjan. Kohta sullakin on varmaan kesäloma niin voit ottaa kuppia viikollakin.
Perjantaina aattelin alkaa kaatamaan. Viikonloppu siinä ainakin menee. Varmaan vähän alkuviikostakin. Johan tässä menikin taas useampi viikko juomatta.
Älä ota!!!
Tää koko ketju on jotenkin gay, beta cuck ja nolo! Jos ei VIINAA kestä, voi esim. muuttaa Timbuktuun.
Vierailija kirjoitti:
Tää koko ketju on jotenkin gay, beta cuck ja nolo! Jos ei VIINAA kestä, voi esim. muuttaa Timbuktuun.
Ahaa. Ja nyt on kyllä termit ihan oikeassa paikassa.
Odotitko päissäs koko yön, että palsta aukeaa ja pääset tämän kertomaan? :D Sen verran random termejä nyt.
Useimmat ketjussa kestää,oikein hyvinkin. Joitain ei vaan kiinnosta.
Eli siis välität, että jokaikinen suomalainen on alkoholisoitunut, j jos ei ole niin voi muuttaa Timbuktuun?
Sulla on muuten skarppi kirjoitus vaikka kännissä oletkin, hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Korjaa asia seuraavana viikonloppuna. Otat perjantaina jo kunnolla j a sunnuntai iltana korjaussrjan. Kohta sullakin on varmaan kesäloma niin voit ottaa kuppia viikollakin.
Työttömällä ei mitään kesälomaa ole :D
Jos juon lauantaina, niin en olisi maanantaina työkykyinen, en edes uskalla ulos ja sit tarviis rauhoittavia. Jos pari kolme päivää tinttaan, niin alan olemaan normaali vasta seuraavaa viikonloppua varten sopivasti.
Nyt kun en ole juonut niin tosiaan tuntuu, että rauhoittavaa on vaan mennyt useammin, mutta noh, tuo vaikean suhteen ja stressaava eron käsittely varmaan isona osana siinä, ehkä se helpottik kun akuutti aihe on ohi
Ja oikeiden töiden olisi tarkoitus alkaa lähiviikkoina, en halua sitä vaarantaa.
Sekin stressaa, että miten väsynyt sitä on kun töihin pääsee, että lähteekö siihen taas, että perjantaisin on pakko nollata. Työn uskon osaavani, mutta olen tolkuton stressaaja muutenkin ja unettomuus vaivaa, työasiat jää helposti päähän pyörimään kun haluan tehdä hommani mahdollisimman hyvin.
Joskus nuorempana sitä tosiaan kärsi pahasta unettomuudesta ja viikonloppuisin sitä joi senkin takia että saa kerrankin nukuttua. Perjantaina korkki auki ja tavoitteena sammuminen. Heräsin ja uusiksi.
Ja tosiaan. Pitäisi juoda yksin. Krapulapäivät on hlvetillisiä yksin. Sinänsä nurinkurista, että juon suhteissa aina enemmän kuin sinkkuna. Onko se sit seurapainetta vai itsetunnon kohotusta, kun olen aika hiljainen oikeasti.
Jotenkin se juominen siellä taustalla on pohdinnassa koko ajan, eli jonkinsortin ongelmainen olen vaikka nyt viikkoja juomatta enkä mä koe, että ainakaan yksin ollessa niitä repsahduksia tarvitsee edes pelätä, jonkinlainen itsesuojeluvaisto siinä.
On tosi kiva lueskella muidenkin kokemuksia! :)
Tälläistä pohdintaa tänään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kohta neljä viikkoa täynnä ja tahtoisin jatkaa vielä. Mielitekoja on ollut käytännössä vain tällä kuluneella viikolla, ja aika isojakin. Tekisi mieli viiniä, mutta tavallaan taas ei. En haluaisi luopua nyt hyvästä putkesta, mutta kesäviikonloppuina on kaikenlaisia juhlia tiedossa, joissa isossa osassa totta kai kesäisen herkulliset skumpat ja muut. Mitenköhän juhlista selviäisi täysin tipattomana, en tiedä
On muuten yllättävän helppoa olla selvinpäin juhlissa. Kunhan uskaltaa sen ekan kerran!
Sit se alkaakin vaan myötähävettämään kun katsoo muiden "hauskanpitoa" ja on onnellinen että voi mennä nukkumaan ja herätä selvinpäin.En jaksa katsoa muita humaltuneita selvinpäin. Jätän mielummin menemättä juhliin kuin tylsistyn niissä selvänä.
Joskus oon ollut juoppokuskina ja on se vähän ärsyttävää kyllä.
Jos baarissa joutuu seurassa olemaan ainoana selvinpäin, niin se on aika helppoa. Jossain vaiheessa tulee se, kun muut vaan ölisee omiaan, ja ihan sama mitä niille vastaa. Siinä voi mietiskellä vaikka seuraavan päivän eväitä tai mitä huvittaa.
Sit aamulla sitä kuitenkin on tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jutella enemmän lääkärin kanssa kun se hoitosuhdekin on jo olemassa. Kuten varmaankin tiedät alkoholismiakin on useampaa sorttia, yksi on tuollainen jossa tulee pitkiä selviä jaksoja ennen kuin sopuli taas aivastaa. Voimia!
Mitä se lääkäri voi sanoa tai tehdä? Sanoo että "oletko miettinyt juomisen lopettamista?"
Ostin kaksi siideriä..
Ja join ne!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä menee?
Huonosti kahdesta syystä. En voittanut lotosta miljoonia eikä vähiten haitallinen ole vieläkään sallittua. Hyvää se että sentään juomatonta kaljaa on tarpeeksi.
Eilen katkesi juomattomuus, onko nyt seitsemäs viikko.
Ostin nuo kaksi siideriä hetken mielijohteesta. Olin jo niistä humalassa, siis samanlaisessa kuin olisin aiemmin ollut puoli pulloa terävää juoneena. En pitänyt tunteesta. Söin ja join hyvin ennen nukkumaanmenoa. En saanut unta, sain paniikkikohtauksen ja melkein laitoin eksälle itkuviestiä. Nyt on myös krapula, ahdistus ja masennus samanlaisena kuin aiemmin on ollut jos on juonut 20. Itseasiassa pahempana kun on exää ikävä.
Aiemmin, kun olen katkaissut kuukausien tipattomuuden kuudella juomalla olen ollut oksennuskunnossa koko seuraavan päivän.
No toleranssi on ainakin laskenut, eli mulle riittää vähempikin. En nyt tiedä miten jatkossa. Kamala olo. Vähän kaduttaa mutta toisaalta, ehkä tää on kohtuullista juomista ja anteeksi annettavissa?
En aio jatkaa joka viikonloppuista juomista. Miten voi olla kahdesta näin kamala olo?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistinainen kirjoitti:
Lopetin alkoholinkayton vuosi sitten. Ja kyllä se on puppua, että heti huomaa eron elämänlaadussaan. Siihen kestää aikaa. Mutta kun tulee se päivä, että huomaat, ettet ole ajatellut alkoholia aikoihin, se on niin uskomattoman vapauttava tunne. Pikkuhiljaa myös terveytesi paranee. Energiatasot nousevat, vatsa toimii, iho silenee, turvotus laskee. Ajatuksesi ovat kaikin tavoin selkeämpiä. Pidät itsestäsi enemmän ihmisenä. Itseluottamuksesi kasvaa.
Tsemppiä sinulle ap, ja teille jotka olette vastikään lopettaneet, tai ajattelette lopettamista. Se helpottaa vielä, ja on srn arvoista! Ansaitset olla terve ja onnellinen. Älä anna alkoholin ottaa sitä sinulta pois.Kuinka pitkään tuossa meni, että pääsit ns plussan puolelle?
Kysit, kauanko kesti. Minulla oli sen verran vaikea addiktio, että kyllä siinä kesti noin kuusi kuukautta. Mutta mitä on kuuden kuukauden sinnittely, kun vertaa koko elämänkaareen? Ja kun tietää, että joka hetki, jokainen sisäinen taistelu, on sen arvoista, kun on vihdoin viimein vapaa viinapirun vallasta?
Oon koko ajan paniikkikohtauksen partaalla mulla on aamun soinut päässä Säkkijärven polkka. Mitä hittoa?!?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eilen katkesi juomattomuus, onko nyt seitsemäs viikko.
Ostin nuo kaksi siideriä hetken mielijohteesta. Olin jo niistä humalassa, siis samanlaisessa kuin olisin aiemmin ollut puoli pulloa terävää juoneena. En pitänyt tunteesta. Söin ja join hyvin ennen nukkumaanmenoa. En saanut unta, sain paniikkikohtauksen ja melkein laitoin eksälle itkuviestiä. Nyt on myös krapula, ahdistus ja masennus samanlaisena kuin aiemmin on ollut jos on juonut 20. Itseasiassa pahempana kun on exää ikävä.Aiemmin, kun olen katkaissut kuukausien tipattomuuden kuudella juomalla olen ollut oksennuskunnossa koko seuraavan päivän.
No toleranssi on ainakin laskenut, eli mulle riittää vähempikin. En nyt tiedä miten jatkossa. Kamala olo. Vähän kaduttaa mutta toisaalta, ehkä tää on kohtuullista juomista ja anteeksi annettavissa?
En aio jatkaa joka viikonloppuista juomista. Miten voi olla kahdesta näin kamala olo?Ap
Luulen, että huono olo on siitä, että sekä psyykkinen että fyysinen addiktio vaatii nyt lisää alkoholia. Been there, done that. Siihen päälle vielä morkkis ja unenpuute, niin ei ole ihme että olosi on huono. Mutta hei, olet jaksanut upeasti tähän saakka. Älä anna parin siiderin masentaa. Tulipa kokeiltua, nyt tiedät mitä siitä seuraa. Alkoholi on viekas: se yrittää saada sinut ajattelemaan, että jos nyt otat lisää, niin olo paranee. Joo, ehka hetkellisesti. Mutta tiedät kyllä itsekin, mitä siitä sitten seuraa..
Koita ajatella kaikkea rahaa, mitä säästät. Terveyttä- nimenomaan mielenterveyttä. Morkkisvapaita ja krapulattomia aamuja. Kyllä se siitä. Me emme tarvitse alkoholia. SINÄ olet elämäsi johtaja, ei alkoholi!!
No miksi sä et laita sille exälle viestiä jos ikävä on?
Vierailija kirjoitti:
No miksi sä et laita sille exälle viestiä jos ikävä on?
Koska mies halusi erota ja meni panemaan muita.
Suhteessa oli myös väkivaltaa ja join hänen kanssaan kahta kauheammin.
Olisi multa itsetuhoista toimintaa vaikka tää ikävä on ihan järkyttävää ja tuntuu maailman kamalimmalta. Se ei halua mua, se täytyy uskoa.
Ap
Moi ap.
Täällä sulle kohtalotoveri, nainen olen.
Onko sulla jokin sposti missä voitaisiin vaihtaa ajatuksia?
Tekisi hyvää tuulettaa ajatuksia, kun itsekkin tässä raittiina eteenpäin menen.
En ole koskaan ottanut paljoa mutta huonoksi tavaksi tuli mullakin.
Jutellaan.
Itse olen ollut 2 viikkoa täysraittiina, eikä tee nyt mielikään ottaa. Mieliala jo tasapainoisempi, kun ne kauheat vieroitusoireista johtuvat ahdistusajatukset ovat lieventyneet, tai jopa poistuneet. Naama näyttää jo näin lyhyen juomattomuuden myötä ihan erilaiselta, punoitus lievenee koko ajan ja ihon kuivuus on helpottanut.
Kannattaa jutella enemmän lääkärin kanssa kun se hoitosuhdekin on jo olemassa. Kuten varmaankin tiedät alkoholismiakin on useampaa sorttia, yksi on tuollainen jossa tulee pitkiä selviä jaksoja ennen kuin sopuli taas aivastaa. Voimia!