Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi koen toisten lähestymis- ja keskusteluyritykset vihamielisinä?
10.05.2022 |
Ja välillä ihan suoranaisena v*ttuiluna? Työelämässä tulee näitä tilanteita, että joku kyselee perhe- ja parisuhdetilanteesta ynnä muusta. Menen noissa tilanteissa ihan vaikeaksi ja koen kyselyt tunkeilevana uteluna, jopa vihamielisinä. Parisuhteesta kysyttäessä olen ihan ihmeissäni ja mietin, miksi se tuollaista edes kysyy, koska "miten kukaan voisi olettaa tällaisen ihmisen olevan parisuhteessa".
Tiedän, että kyse on jonkinlaisesta small talkista, joka on muille normaalia. Minulla on myös jonkinlainen käsitys siitä, mistä tämä johtuu. Onko muilla samaa?
Kommentit (128)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näemmä aloitukseni on kerännyt jonkin verran alapeukkuja. Nyt kun mahdolliset syyt on todettu, eikö kenelläkään löydy ymmärrystä tai sympatiaa sille, miksi nämä aiheet voivat tuntua jostakusta kiusalliselta?
Sanotaanhan esim., että tahattomasti lapseton voi kokea lapsiaiheiset keskustelut todella kiusallisina. Ymmärrän sen täysin, vaikken tahattomasti lapseton olekaan.
- ap
Se, mikä yhdelle on kevyttä jutustelua voi toiselle olla kauhea piina. Me ihmiset ollaan niin erilaisia, että kaikkien neurooseja ei mitenkään eikä kukaan hoksaa aina ottaa etukäteen huomioon.
Kovin ahdistuneen ihmisen itsensä kannattaisi opetella joku turvafraasi, jota voi käyttää noissa tilanteissa. Edes joku mua ei nyt huvittais puhua siitä tmv.
Toisaalta voi käydä niinkin päin että joku EI kerro minkälainen on, ystävystytään ja sitten kun toinen kertookin myöhemmin asioita (tai paljastuu somessa), joka ei toista miellytä - tulee pikaero. Koska suomessa ihmiset etsivät kai jotain yhteistä pintaa, hyväksyykö toisen ja jos eroja on liikaa, homma ei toimi. Osa hyväksyy eroavaisuudet elämäntilanteissa ja muussa.
Mikä tahansa voi olla jollekulle kiusallista. Kaikki vaan tuppisuuna elämässä eteenpäin, koska mikä tahansa sana voi triggeröidä jonkun sekoamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa voi olla jollekulle kiusallista. Kaikki vaan tuppisuuna elämässä eteenpäin, koska mikä tahansa sana voi triggeröidä jonkun sekoamaan?
Missä kohtaa kerroin, että olisin ikinä seonnut noista kyselyistä?
- ap
Siis vastaushan sun kysymykseen ei löydy siitä, miksi joku kyselee jotain. Sun kysymys oli miksi SINÄ KOET toisten puhumiset vihamielisenä.
Syynä todennäköisesti huono itsetunto, paranoidisuus, pelko, ahdistus yms. asiat, jotka nyt voi johtua monestakin syystä esimerkiksi mielenterveysongelmista, aikaisemmista kokemuksista, omista asenteista yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa voi olla jollekulle kiusallista. Kaikki vaan tuppisuuna elämässä eteenpäin, koska mikä tahansa sana voi triggeröidä jonkun sekoamaan?
Missä kohtaa kerroin, että olisin ikinä seonnut noista kyselyistä?
- ap
Missä kohtaa kukaan väitti että olisit?
Vierailija kirjoitti:
paranoidisuutta
No voi nyt huoh. Päivitä itsesi jo nykyaikaan. Paranoidisuus kumpuaa sekin kokemuksista ja epävarmuuksista. Sen sijaan, että oltaisiin jatkuvasti leimaamassa muita, voitaisiinko alkaa näkemään syitä ja seurauksia. Kaltaisesi kommentoijat vain lisäävät pahoinvointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Ei hävetä. Parisuhteen puuttuminen on joskus hävettänyt hieman. Olen melko yksityinen ihminen ja vieraiden tai puolituttujen kanssa puhuisin mieluummin muista aiheista kuin itsestäni.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
paranoidisuutta
No voi nyt huoh. Päivitä itsesi jo nykyaikaan. Paranoidisuus kumpuaa sekin kokemuksista ja epävarmuuksista. Sen sijaan, että oltaisiin jatkuvasti leimaamassa muita, voitaisiinko alkaa näkemään syitä ja seurauksia. Kaltaisesi kommentoijat vain lisäävät pahoinvointia.
Kiitos!
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Ei hävetä. Parisuhteen puuttuminen on joskus hävettänyt hieman. Olen melko yksityinen ihminen ja vieraiden tai puolituttujen kanssa puhuisin mieluummin muista aiheista kuin itsestäni.
- ap
Minkälaisista aiheista sitten tykkäät puhua? Käännä keskustelu niihin. Jotenkin tunnut nyt syyttelevän ympäröivää maailmaa siitä, että se ei toimi niinkuin sinä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Ei hävetä. Parisuhteen puuttuminen on joskus hävettänyt hieman. Olen melko yksityinen ihminen ja vieraiden tai puolituttujen kanssa puhuisin mieluummin muista aiheista kuin itsestäni.
- ap
Minkälaisista aiheista sitten tykkäät puhua? Käännä keskustelu niihin. Jotenkin tunnut nyt syyttelevän ympäröivää maailmaa siitä, että se ei toimi niinkuin sinä haluat.
Mielestäni en ole syytellyt, ihan vilpittömästi vain ihmettelen omia reaktioitani ja myös ihmisten erilaisuutta. Pahoittelen, jos aloituksestani saa syyllistävän kuvan.
Kyllähän nyt puheenaiheita riittää. Voi puhua vaikka käsillä olevasta työtehtävästä, alan opinnoista, maailmantilanteesta, elokuvasta jonka työkaveri katsoi eilen. Semmoista.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Ei hävetä. Parisuhteen puuttuminen on joskus hävettänyt hieman. Olen melko yksityinen ihminen ja vieraiden tai puolituttujen kanssa puhuisin mieluummin muista aiheista kuin itsestäni.
- ap
Minkälaisista aiheista sitten tykkäät puhua? Käännä keskustelu niihin. Jotenkin tunnut nyt syyttelevän ympäröivää maailmaa siitä, että se ei toimi niinkuin sinä haluat.
Mielestäni en ole syytellyt, ihan vilpittömästi vain ihmettelen omia reaktioitani ja myös ihmisten erilaisuutta. Pahoittelen, jos aloituksestani saa syyllistävän kuvan.
Kyllähän nyt puheenaiheita riittää. Voi puhua vaikka käsillä olevasta työtehtävästä, alan opinnoista, maailmantilanteesta, elokuvasta jonka työkaveri katsoi eilen. Semmoista.
- ap
No puhu sitten niistä! Mutta ethän sinä voi toisten puhumiseen vaikuttaa.
Mua kauhistuttaa, jos joku kysyy multa seurustelenko tai onko perhettä. Syy: en ole koskaan seurustellut ja se hävettää niin paljon itseäni. Kun vastaan, että en seurustele, tuntuu siltä kuin se kysyjä saisi samalla tietää, että en ole koskaan seurustellut. Ikääkin jo siis on ja normaalisti tän ikäisillä on seurustelusuhteita takana..
Vierailija kirjoitti:
Mua kauhistuttaa, jos joku kysyy multa seurustelenko tai onko perhettä. Syy: en ole koskaan seurustellut ja se hävettää niin paljon itseäni. Kun vastaan, että en seurustele, tuntuu siltä kuin se kysyjä saisi samalla tietää, että en ole koskaan seurustellut. Ikääkin jo siis on ja normaalisti tän ikäisillä on seurustelusuhteita takana..
Minä olen seurustellut aiemmin mutta siitä huolimatta hämmästyn ja hätkähdän joka kerta, kun joku kysyy parisuhdetilannettani. Ei se ole minulle luonteva puheenaihe. Ja itsellänikin on ikää sen verran, että jotenkin kai hävettää se etten ole avo- tai avioliitossa jonkun kanssa. Häpeän tunne on siis tuttua.
- ap
Viha on itseä suojaava tunne, ja sosiaalisissa suhteissa todella yleinen, mikäli on tullut jossain elämänsä vaiheissa kaltoinkohdelluksi. Ihmissuhteissahan meidän traumat valtaosin syntyvät. Kukaan meistä ei voi Ap antaa suoraa vastausta kysymykseesi, sillä vastaukset ovat sinulla itselläsi. Kannattaa pohtia näitä ajan ja rauhan kanssa, ja antaa tunteille tilaa kertoa oman viestinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Eivät kaikki halua puhua lapsistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minusta on kyllä ihan normaalia kysyä työkaverilta esim että onko hänellä perhettä. Sulla taitaa Ap olla aika voimakas huonommuuden tunne, se ehkä tekee sinusta vainoharhaisen?
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap
Vaikkapa siksi, että voisin jutella hänen lapsistaan tai perheestään. Voin jutella myös vaikkapa lemmikeistä, ensin pitää vaan tietää onko sellaisia. Tiedän nämä asiat kaikista työkavereistani, minusta näistä on ihan normaalia puhua. Hävettääkö sinua oma perheettömyytesi?
Eivät kaikki halua puhua lapsistaan.
No sitten he eivät puhu niistä. Mikä tässä on ongelma?
Alue: Aihe vapaa
Miksi joillekin on niin tärkeää saada tietää, onko keskustelukumppanilla perhettä? Kysyn ihan vilpittömästi vailla mitään syyttelyä.
- ap