Lue keskustelun säännöt.
Keski-ikäiset! Mitä vierastatte nykykulttuurissa?
Minä vierastan esimerkiksi sitä, että 90-luvulla mallit olivat kauniiita, ja nykyisin eivät.
Silloin myös naiset olivat naisia ja miehet miehiä. Nykyisin on vähän niin sun näin.
Pop-musiikki on nykyisin autotunetettua sontaa.
Muuta?
Kommentit (2707)
Vierailija kirjoitti:
Töissä. Nuori (22-23 v.) työkaveri väittää, että meidän yhteistyö ei suju. Minä en ymmärrä, miksei suju. Oikeasti. Minä teen työni, hän tekee oman työnsä ja yhdessä tehdään mitä pitää.
En ymmärrä, millaisia sosiaalisia taitoja minulta odotetaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Meillä oli kesätyöntekijä, joka oli lähtiessään sanonut, että kahvihuoneessa on raskas tunnelma, jos minun kanssa sinne joutuu. Päällikkö otti puhutteluun ja sanoi, että kahvihuoneessa pitää kaikilla olla tervetullut olo. Mitään yksittäistä asiaa tai sanomista ei maininnut, miten sille kesätyöntekijälle on tullut raskas tunnelma. En minä huumoria veistele joka päivä, mutta tervehdin kaikkia. Joskus jutellaan päivän aiheista ja joskus en jaksa jutella. Kommentoin kyllä, jos joku haluaa minulle jutella.
Minusta tuntuu, että en pärjää enää olemassa olevilla sosiaalisilla taidoilla työelämässä. Koskaan en ketään tieten tahtoen loukkaa enkä syrji, ja sekään ei riitä.
Eri sukupolvi, eri odotukset. Taidan tietää, mistä tuo kumpuaa. Huomaan tuon minun omista lapsistani, että kaiken pitää olla kivaa ja jos ei ole, jonkun pitää viihdyttää vieressä tai alkaa valitus. Tsemppari turvana vieressä koko ajan. Tuota ne lukiossakin harrastaa, että opettaja on valmentava coach, joka inspiroi ja mahdollistaa opiskelijan pääsemisen omiin tavoitteisiinsa. Onhan siitä iso pudotus työelämään, jos siellä pitäisi tehdä työnsä eikä jutella miltä nyt tuntuu ja miten hienosti olemme matkalla tavoitetta kohti. Ei järjestetä ideariihiä joka viikko, jos ei työnkuva ole erityisen luova. Minunkin nyt jo täysi-ikäinen poikani turhautui kesätöissä, kun joka päivä yhtä ja samaa. Flow-tila kateissa jo loppukesästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töissä. Nuori (22-23 v.) työkaveri väittää, että meidän yhteistyö ei suju. Minä en ymmärrä, miksei suju. Oikeasti. Minä teen työni, hän tekee oman työnsä ja yhdessä tehdään mitä pitää.
En ymmärrä, millaisia sosiaalisia taitoja minulta odotetaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Meillä oli kesätyöntekijä, joka oli lähtiessään sanonut, että kahvihuoneessa on raskas tunnelma, jos minun kanssa sinne joutuu. Päällikkö otti puhutteluun ja sanoi, että kahvihuoneessa pitää kaikilla olla tervetullut olo. Mitään yksittäistä asiaa tai sanomista ei maininnut, miten sille kesätyöntekijälle on tullut raskas tunnelma. En minä huumoria veistele joka päivä, mutta tervehdin kaikkia. Joskus jutellaan päivän aiheista ja joskus en jaksa jutella. Kommentoin kyllä, jos joku haluaa minulle jutella.
Minusta tuntuu, että en pärjää enää olemassa olevilla sosiaalisilla taidoilla työelämässä. Koskaan en ketään tieten tahtoen loukkaa enkä syrji, ja sekään ei riitä.
Tämän olen viime aikoina huomannut.
Olen ollut jo noin 16-17 vuoden aikana 4-5 kesätyöntekijän esimiestehtävissä. Ja täytyy sanoa, että nuorten työelämätaidot ovat ihan kirjaimellisesti lapsen kengissä. Lähinnä se ajatus siitä, että pitäisi tehdä töitä, sopeutua eri-ikäisten ihmisten muodostamaan työyhteisöön, tulla ajoissa töihin ja pitää tauot oikean mittaisina, on monille täysin käsittämätön asia. Tuo kaikestaloukkaantuminen on erittäin tuttua. Jos vanhat työntekijät eivät ole joka kerran ilosta soikeana nähdessään kesätyöntekijän, niin siitä loukkaannutaan. Ja kuulemma positiivista palautetta ei saa riittävästi (oikeasti kesätyöntekijät on otettu lämpimästi ja ilolla vastaan, ja todella on annettu positiivista palautetta, mutta viime kesänä tuntui ainakin yksi tapaus olevan sellainen, jota olisi pitänyt kädet ristissä kiittää jokaisesta tehdystä työtehtävästä).
Lisäksi tuntuu, että yleistieto on hukassa, yleistaidot hukassa, ja kaiken mahdollisen vaatiminen alkaa heti päivästä 1.
Tinderiä vierastan ja nykyajan deittikulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Töissä. Nuori (22-23 v.) työkaveri väittää, että meidän yhteistyö ei suju. Minä en ymmärrä, miksei suju. Oikeasti. Minä teen työni, hän tekee oman työnsä ja yhdessä tehdään mitä pitää.
En ymmärrä, millaisia sosiaalisia taitoja minulta odotetaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Meillä oli kesätyöntekijä, joka oli lähtiessään sanonut, että kahvihuoneessa on raskas tunnelma, jos minun kanssa sinne joutuu. Päällikkö otti puhutteluun ja sanoi, että kahvihuoneessa pitää kaikilla olla tervetullut olo. Mitään yksittäistä asiaa tai sanomista ei maininnut, miten sille kesätyöntekijälle on tullut raskas tunnelma. En minä huumoria veistele joka päivä, mutta tervehdin kaikkia. Joskus jutellaan päivän aiheista ja joskus en jaksa jutella. Kommentoin kyllä, jos joku haluaa minulle jutella.
Minusta tuntuu, että en pärjää enää olemassa olevilla sosiaalisilla taidoilla työelämässä. Koskaan en ketään tieten tahtoen loukkaa enkä syrji, ja sekään ei riitä.
Tämä on varmasti sitä ettei hän ymmärrä että ne ennakko-odotukset ja huono fiilis ovatkin juuri hänen oma ongelmansa siellä pään sisällä. Toisaalta joillekin riittää yksi huono tilanne ja sen jälkeen kyseinen ihminen on inhokki. Tätä on ollut aina, ei vain nuorissa. Muistan nuorena kun pääsin ensimmäisiin työharjoittelupaikkoihin. Yhdessä niistä eräs viisikymppinen otti minut silmätikukseen. Olin ujo ja hiljainen tyttö. Ilmeisesti kuitenkin jollain tavoin uhka tälle rouvalle?
Toisten haukkuminen.
Me ollaan tehty aika paljon työtä omaiduuden eteen.
Ollaan ostettu yli 10 v käytettyjä Artekin huonekaluja, meillä on perintöhuonekaluja.
Joku pyysi laittaa kuvan jostain, meillä oli vst.
Ei kun joku tullut valittaa noi Artekit on niin nähtyjä. Miksi ihnisillä ei ole persoonallisia koteja ?
Tämä on meidän näköinen koti. Ja jos joku nobody arvostelee meidän kotia, mitä kuvittelee tapahtuu ? Aletaan laittaa oranssia seinille ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kuinka paljon netissä on pornoa yhden klikkauksen päässä. Lapsen näköisiä tyttöjä on paljon. Miksi tämä on periaatteessa ilmaista tavaraa, onko millään mitään väliä.
Internetin alkuaikoina pornoa hieman säännösteltiin ja periaatteessa kaikki k18-sisältö oli maksullista. Nyt on vähän eri meininki... Onhan se hälyttävää, että lapsetkin pääsevät kaikkeen sisältöön käsiksi vain klikkaamalla "kyllä, olen yli 18-vuotias".
Vierailija kirjoitti:
Setä mies 1967 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupassa soitetaan musiikkia kuin diskossa, ihan ruokakaupassa, pitäisikö heilua hyllyjen välissä musiikin tahtiin. Keskittyminen hankalaa ostoksiin. Nuori myyjä päättää musiikin illalla, voi olla vaikka pahempaa rap-musiikkia tai huonoa tanssimusiikkia, mainoksia ja kälätystä. Hyvä tanssimusiikki ok joskus. Hevin sentään suostuivat vaihtamaan. Kadulla tupakoidaan ihan vapaast, parvekkeella ja kärytellään pakokaasut. Pakkasella ilma seisoo koko päivän tai kesällä jos ei tuule.
Räppi nyt on jo ainakin kahdeksankymmentä luvun juttu, että se ei ole nykyaikaa vaikka sitä nyt onkin.
1980-luvulla aika pieni osa kuunnellusta musiikista täällä oli räppiä. Syystä tai toisesta levy-yhtiöt halusivat millenniumin jälkeen eroon rock-musiikista ja lakkasivat tekemästä sopimuksia uusien bändien kanssa. Siinä vaiheessa kun vanhat bändit lopettivat, niin uusia ei ollut tullut tilalle ja jäljelle jäi vain tämä nykykattaus.
Tässä syy ja seuraus:
https://i.kym-cdn.com/photos/images/original/000/817/218/88e.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnhaku tuntuu olevan kamalaa sirkusta nykyään. Itseään pitää markkinoida video-cv:llä ja hissipuheella, haastattelut on ryhmässä tai videolle puhuttuna. En halua olla kehityksen jarruna, mutta moni lahjakkuus jää työllistymättä, koska kaikki ei vaan osaa loistaa tuollaisissa väkinäisissä tilaisuuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Töissä. Nuori (22-23 v.) työkaveri väittää, että meidän yhteistyö ei suju. Minä en ymmärrä, miksei suju. Oikeasti. Minä teen työni, hän tekee oman työnsä ja yhdessä tehdään mitä pitää.
En ymmärrä, millaisia sosiaalisia taitoja minulta odotetaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Meillä oli kesätyöntekijä, joka oli lähtiessään sanonut, että kahvihuoneessa on raskas tunnelma, jos minun kanssa sinne joutuu. Päällikkö otti puhutteluun ja sanoi, että kahvihuoneessa pitää kaikilla olla tervetullut olo. Mitään yksittäistä asiaa tai sanomista ei maininnut, miten sille kesätyöntekijälle on tullut raskas tunnelma. En minä huumoria veistele joka päivä, mutta tervehdin kaikkia. Joskus jutellaan päivän aiheista ja joskus en jaksa jutella. Kommentoin kyllä, jos joku haluaa minulle jutella.
Minusta tuntuu, että en pärjää enää olemassa olevilla sosiaalisilla taidoilla työelämässä. Koskaan en ketään tieten tahtoen loukkaa enkä syrji, ja sekään ei riitä.
Mulla vähän sama fiilis. Ehkä musta näkee jotenkin etten ole wokeen päin. Olen ihan harmiton epäaggressiivinen perusluonne. Tuntuu että alle nelikymppisistä iso osaa haluaa uutta maailmaa uusine sääntöineen josta vanhat jäärät halutaan ulos.
Huolestuneena katselen kehitystä. Jos keskusteluyhteys katkeaa näissä asioissa, silloin pääse piru mertaan. Ja monin paikoin tuntuu katkenneen. Siitä lähtee kaikki vaientamisen ja leimaamisen tarve: tuo on uhka meille. En halua olla uhka vaan kanssaihminen, jolla on oikeus olla eri mieltä ja uskoa erilaisiin arvoihin. Vielä vähän aikaa sitten se oli täysin hyväksyttyä ja jopa suotavaa. Nyt mukautetaan raivokkaasti sekulaarin tyrannian sääntöihin. Myös rivien väleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytöillä oudot lespovarkut ja ranteen paksuiset kulmakarvat
Pohjatonta pahaaoloa, jota koetetaan itse hoitaa räkyttämällä somessa. 😮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on vaikea ymmärtää tätä nykyajan parikymppisten herkkähipiäisyyttä. Itse elin nuoruuteni ysärillä ja joo, tulihan niitä inhottavia kommentteja miehiltä ja kaikkea kävi, mutta ne eivät kuitenkaan suistaneet meitä raiteiltamme. Inhottiin niitä rasvaisia äijiä, mutta ei annettu niiden vaikuttaa. Olen harrastuksen myötä eräässä internet-yhteisössä, jossa on porukkaa kaikkialta maailmasta. Olin ihan hämmästynyt, kun muutaman kerran on joku parikymppinen (osa myös jo kolmekymppisiä) suorastaan itkien tullut kertomaan miten kauheita kommentteja joku setä tai täti sanoi jostain vähemmistöstä jossain perhejuhlassa. Ja näihin itkuisiin kommentteihin oikeasti suhtaudutaan suurella vakavuudella ja kehotetaan kyseistä tyyppiä nyt lepäämään ja yrittämään unohtaa ne kommentit - ja huom. nämä kyseiset neidot eivät itse kuuluneet näihin vähemmistöihin mistä olivat kommentteja kuulleet! En vain voi käsittää, itse olen tottunut siihen että pyöräytetään silmiä ja ehkä sanotaan kipakasti takaisin tai sitten vaan unohdetaan.
Tällä en siis tarkoita etteikö ahdisteluun ja inhottavaan puheeseen tule reagoida, toki tulee, mutta se mielen järkytys minkä moinen nykyään tuntuu aiheuttavan on mulle ihan käsittämätöntä. Sanat todella käsitetään kirjaimellisena väkivaltana.
Tai, että mielenterveys menee ilmastonmuutosta miettiessä. Onhan se vakava asia ja sille jotain pitäisi tehdä, mutta ei ole tervettä seota asiasta, jolle yksilön mahdollisuudet muuttaa on hyvin pienet.
Ilmastomuutosmania on toteutettu rahastuksen takia. Luonto on sivuseikka.
Sitä että tekniikan myötä ihmisten lurkkimisesta, kyttäämisestä, seuraamisesta ja niiden vainoamisesta sekä häiriköimisestä on tullut uusi normaali kansanhuvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en kuuntele juurikaan radiota enää. Kuka kestää sitä kaikennauramista?
Radio puhetta saattoi yhteen aikaan kuunnella mutta sitten sinne tunki urheilu ja aivan kamalat pimpelipompelit!
"Radio Puhe " on ilmoitettu lakkautettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"IKÄRASISMI! Jo 40v olet ikäloppu ja 50+ jätehylkiö. Työpaikkojen haastatteluihin lähes mahdotonta päästä, työpaikan saamisesta puhumattakaan."
Tämä, tässä maassa juuri ikään liittyvä rasismi kukoistaa eniten. Eläkeikää kuulemma nostettava, mutta miten ihmeessä, kun työnantajat eivät huoli töihin, jos olet +50???
Eläkeikää pitäisi laskea esim. 55 vuoteen, ja 50-vuotiaat pääsisivät eläkkeelle, jos ryhtyisivät lastenlastensa hoitajiksi tai läheistensä omaishoitajiksi. Ei olisi hoitajista enää pulaa. Työttömistä saattaisi ollakin.
Suomalaiset, kantakansa, vähenevät hyvää vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Työnhaku tuntuu olevan kamalaa sirkusta nykyään. Itseään pitää markkinoida video-cv:llä ja hissipuheella, haastattelut on ryhmässä tai videolle puhuttuna. En halua olla kehityksen jarruna, mutta moni lahjakkuus jää työllistymättä, koska kaikki ei vaan osaa loistaa tuollaisissa väkinäisissä tilaisuuksissa.
No just tää. En mä kanssa jaksa mitään videoita alkaa tekemään sellaiseen paikkaan mihin tietää, että on ainakin kymmeniä, ellei yli sata, hakijaa. Yksinkertaisesti en vaan hae niitä paikkoja, missä jo heti ekalla kierroksella vaaditaan jotain videoita. Pitäkää tunkkinne.
Mulla on kyllä työpaikka, ei ole pakko hakea mihinkään, mutta en vielä ajatellut jäädä mihinkään eläköitymäänkään, eli haen aina välillä uusiakin haasteita.
Vierastan sitä kiihtyvää tahtia millä kaikki uusi teknologia pitäis omaksua.
Kautta aikain on ollut tietysti kiihtyvä tahti, mutta nyt on itsellä jo perspektiiviä siihen miten koko ajan jokaisessa asiassa mennään enemmän ja nopeammin-tyylillä eteenpäin.
Kuvittele puu: ennen teknologiaa oli muutaman oksan verran (sähkö, puhelin, auto, kirjoituskone, jne..) Nyt jokainen niistä oksista on haarautunut kymmeniin pikkuoksiin ja kaikkien hallitseminen on mahdotonta.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"IKÄRASISMI! Jo 40v olet ikäloppu ja 50+ jätehylkiö. Työpaikkojen haastatteluihin lähes mahdotonta päästä, työpaikan saamisesta puhumattakaan."
Tämä, tässä maassa juuri ikään liittyvä rasismi kukoistaa eniten. Eläkeikää kuulemma nostettava, mutta miten ihmeessä, kun työnantajat eivät huoli töihin, jos olet +50???
Eläkeikää pitäisi laskea esim. 55 vuoteen, ja 50-vuotiaat pääsisivät eläkkeelle, jos ryhtyisivät lastenlastensa hoitajiksi tai läheistensä omaishoitajiksi. Ei olisi hoitajista enää pulaa. Työttömistä saattaisi ollakin.
Suomalaiset, kantakansa, vähenevät hyvää vauhtia.
Siitä lapsenlapsen tai läheisen omaishoidosta ei taida kuitenkaan eläkettä karttua? Tai jos jotain karttuukin, niin eihän e kunnon työeläkkeen veroista kuitenkaan ole. En jäisi. Minä haluan töihin ja kunnollisen eläkkeen.
Tätinen 51v kirjoitti:
Vierastan sitä kiihtyvää tahtia millä kaikki uusi teknologia pitäis omaksua.
Kautta aikain on ollut tietysti kiihtyvä tahti, mutta nyt on itsellä jo perspektiiviä siihen miten koko ajan jokaisessa asiassa mennään enemmän ja nopeammin-tyylillä eteenpäin.Kuvittele puu: ennen teknologiaa oli muutaman oksan verran (sähkö, puhelin, auto, kirjoituskone, jne..) Nyt jokainen niistä oksista on haarautunut kymmeniin pikkuoksiin ja kaikkien hallitseminen on mahdotonta.
Kieltämättä joskus on sama tunne, ja ennekin on joku väittänyt että kiihtyy ja että enemmän ja enemmän tulee, mutta en ole tuosta aivan varma, että onko tuo oikeasti niin. Onkohan tota mitattu jotenkin? Vaikka uutta tulee, niin aika paljon varmaan on myös sellaista, mikä jää unohduksiin, eipä ole enää lankapuhelimia, kirjoituskoneita, hakulaitteita tai juurikaan mitään sanelukoneita tai monia entisajan maatalouden härveleitä.
Töissä. Nuori (22-23 v.) työkaveri väittää, että meidän yhteistyö ei suju. Minä en ymmärrä, miksei suju. Oikeasti. Minä teen työni, hän tekee oman työnsä ja yhdessä tehdään mitä pitää.
En ymmärrä, millaisia sosiaalisia taitoja minulta odotetaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Meillä oli kesätyöntekijä, joka oli lähtiessään sanonut, että kahvihuoneessa on raskas tunnelma, jos minun kanssa sinne joutuu. Päällikkö otti puhutteluun ja sanoi, että kahvihuoneessa pitää kaikilla olla tervetullut olo. Mitään yksittäistä asiaa tai sanomista ei maininnut, miten sille kesätyöntekijälle on tullut raskas tunnelma. En minä huumoria veistele joka päivä, mutta tervehdin kaikkia. Joskus jutellaan päivän aiheista ja joskus en jaksa jutella. Kommentoin kyllä, jos joku haluaa minulle jutella.
Minusta tuntuu, että en pärjää enää olemassa olevilla sosiaalisilla taidoilla työelämässä. Koskaan en ketään tieten tahtoen loukkaa enkä syrji, ja sekään ei riitä.