Keski-ikäiset! Mitä vierastatte nykykulttuurissa?

Vierailija kirjoitti:

Pinnallisuutta ja täydellistä humanististen arvojen puutetta. Sivistyksen puutetta. Edes normaalia yleissivistystä ei arvosteta, rahaa vaan ja mammonaa.

Tämä. Sivistymättömyyttä ennemminkin ihaillaan ja sivistystä pidetään snobbailuna. Monella ei ole alkeellisimpiakaan käytöstapoja, eikä eri mieltä olevien kanssa osata keskustella ollenkaan. 

Lasten ja nuorten älypuhelinriippuvuutta. Mitään muuta ei enää haluta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että melkein kaikki pitää tehdä itse netissä. Mieluummin menisin paikan päälle tai soittaisin puhelimella firmaan tai virastoon, ja antaisin ammattilaisen hoitaa homman. Samalla saisimme hieman normaalia kanssakäymistä inhimillisten olentojen välille.

Tämä...!!! Pankkiin et pääse, kun katepillarilla. Jos yrität soittaa, niin kukaan ei vastaa, eikä soita takaisin. Tai sitten tunnin päästä. Kun olet jo keriinnyt johonkin meluhommaan. Ja sitten alusta, jos et vastannut. Tämä kaikissa virastoissa,  pankeissa ja terveyskeskuksessa. Aivan raivostuttavaa kyykytystä..

Konemaisuus. Ennen oli vähän luonnollisempaa, edes osittain. Oli silloinkin konemaista tavallaan. Se että on järjestelmällisyyttä jossain, ei tarkoita että luonnollisuus on jätetty ja inhimillisyys.

Koko ajan lisääntyvä epäaitous. Se on yksi syy ongelmiin ja myös lisääntyvään pahoinvointiin.Se voi olla myös uhkatekijä tulevaisuuden kannalta.

  Mitä ihminen tarvitsee? Toisia ihmisiä, ravintoa, jonkinlaisen kodin kokemuksen, arvoa itsenään eli jonkin verran hyväksyntää toisilta ja itseltään, tasapainoa eli aika monissa asioissa kohtuutta tai keskitietä, ihmisoikeuksia tai oikeuksia olla ja toimia, kohtuudella haasteita ja to intaa pysyäkseen vetreänä, itsensä omistamisen voidakseen hyvin jne.

Ostettu terapiasuhde ei ole aito suhde, vaikka jos henkilö sattuu olemaan sopiva, se voi tuoda tukea,

Pillereillä ei korjata ongelmia, jos yhteiskunnassa ei oikeasti ole mahdollisuuksia olla ja toimia. Pahimmillaan vielä syyllistetään sellaisesta, mikä ei ole oma syy.

Kun kysellään kuulumisia ilman että sitä tarkoitetaan, se jättää yksin.

Se, että hoetaan kitollisuutta tai pahoittelua tai muita tärkeitä sanoja esiintymistarkoituksessa tai muodin vuoksi tarkoittamatta niitä, vie niistä sanoista parantavan voiman

Se, että musertavat tunteet ja rikkonaisuus ja oireilu ja olon korjaaminen rippuvuuksilla nähdään sairautena, vie mahdollisuuden kuulla, milloin olemme väärällä tiellä itseämme vastaan ja myös mahdollisuuden muuttaa tietä, jota väitetään pysyväksi ominaisuudeksi.

Se, että kaiken pitää olla aina vain dramaattisempaa erottuakseen ja ollakseen riittävää, johtaa tyhjän draaman hakemiseen ja siihen, todelliset tarpeet jäävät täyttymättä.

Se, että kaiken pitää olla aina vain dramaattisempaa erottuakseen ja ollakseen riittävää, johtaa tyhjän draaman hakemiseen ja siihen, todelliset tarpeet jäävät täyttymättä.

Kun itse kehitellyt, kuvitteelliset järjestelmät menevät ihmisten ja maapallon edelle, se rikkoo yhteydet. Yhteydet on se, mikä pitää kaiken elossa. Ihmisten kilpailu ei ole samanlaista kuin eläinten

 Tässä oli vain joitakin. 

Kaipa sitä alkaa jo olla keski-ikäinen näin 38-vuotiaana...

Ainakin tässä Pirkanmaalla ison kauppakeskuksen lähellä asuvana (Ideapark) jaksaa ihmetyttää ihmisten pinnallisuus ja kaupallinen ajanvietto. Vaelletaan kauppakeskuksessa erinäiset kauppakassit käsissä, vietetään aikaa siellä laahustaen, syödään välillä roskaruokaa ja taas jatketaan. Lapset eivät leiki ulkona, vaan pyörivät siellä kauppakeskuksessa. Omatkin lapset kertovat, kuinka luokkakaverit viettävät aikaa maleksimalla siellä ja ravaamassa milloin missäkin krääsäkaupassa. Seuraa ei saa enää ulos leikkimään, pelailemaan. Ulkona näkee todella vähän ihmisiä, autolla suhataan paikkaan kuin paikkaan. Leikkipuistoissa ei näe ketään. 

Todella surullista ja tuo tie paitsi on ihmisten terveellisyyden kannalta huono tie yksilötasolla, myös laajemmin maapallon kannalta. 

Ei kai nyt vaan olla omimassa nykykulttuuria jotenkin.