Kyllä sapettaa asuntojen hinnat !

Täällä Jyvässeudulla suunta on sama. Hinnat ovat tosi kohtuuttomia, vaikkakin hintahaarukka on aika lavea. Rintamamiestalo ei itseänikään houkuta ja täällä niiden hinnat liikkuvat remontoimattomasta 160.000 tuonne 200.000 paremmalle puolelle. 70- luvun omakotitalot n. 200 neliön talot näyttää maksavan n. 200.000 ylöspäin (tietty riippuu kunnosta ja remonteista yms.) tontit hipovat tosiaankin kipurajaa, eikä rakennuskustannusten myötä rakentaminen ole enää edes kovin suurietuinen vaihtoehto.



Olen järkeillyt asian niin, että kun tämä buumi taas saadaan rauhoitettua ja ahneimmat saavat riskillään ostettua taloja, niin jossain vaiheessa (2-5 vuotta) asuntojen hinnat tulevat tippumaan. Perusteluni tälle ovat seuraavia:

- suuret ikäluokat isoissa taloissaan haluavat päästä pienempiin neliöihin, joten neliöitä (ja taloja) alkaa kohta vapautumaan ja kun on tarpeeksi tarjontaa, hinnat laskevat

- nyt tämän noususuhdanteen aikana osa riskirajoilla rakentaneista, joutuvat korkojen noustessa luopumaan taloistaan

- Suomen väkiluku laskee ja taloja eivät kaikki halua, vaan kaupunkien " huolettomat" osakeneliöt alkavat kiinnostaa ikääntyvää väestöä



Siis meille " järki-ihmisille" hinnat ovat tällä hetkellä kohtuuttomat, eikä mielestäni kannata ottaa lainaa, joka sitoo eliniäksi. Meilläkin talohaaveet hetkeksi aikaa laitetaan jäihin, ja makselemme tätä osakkeemme lainaa vielä hetken. Tämän hetkinen asuntomme on paikalla, joka on mieluinen monille. Tarkoitan, että talouden huonoinakin aikoina asunnot liikkuvat, mutta haja-asutusalueilla hinnat laskee nopeammin kuin lähiöissä. Kalliilla korpeen rakennettuja taloja tulee jossain vaiheessa myyntiin ja paljon. Kun niitä alkaa näkymään on yksi hyvä laskusuhtanteen merkki...



Olen ollut kiinteistövälityksessä töissä, ja sanoisin, että tarjous kannatta tehdä, olipa se millainen tahansa. Talon myyjällä voi olla tilanne, että asunnosta on " pakko" luopua, ja kaupat saattaakin syntyä. Itse satuimme saamaan nykyisen asuntomme " halvalla" , kun myyjän oli päästävä eroon, eikä meillä ollut mikään pakko ostaa kalliilla. Teimme 40.000 euroa pienemmän tarjouksen ja läpi meni :) Pitäkää vaan kiinni fiksuista ajatuksistanne, että vaikka rahaa olisikin, ei ole järkeä ottaa yli 200.000 lainaa. Rahoitusalaon minulle verraten tuttu ala, enkä tosiaan kannusta, varsinkaan nuoria perheitä, ottamaan lainaa, " vaikka kaveritkin saivat..."

Me myytiin oma ok-talomme kuukausi sitten 15km päästä Tampereen keskustasta naapurikunnasta. 1990 valmistunut hyväkuntoinen talo (130m2), isolla tontilla. Pyynti oli 236 000e, myytiin 224 000eurolla. Omasta mielestämme tingittiin vähän liikaa, mutta välittäjän mielestä oli hyvä tarjous. Ja meillä oli aika kiire saada myytyä joten ei jääty parempia tarjouksia odottelemaan. Huonompia kyllä hylättiin muutama.

Lainaa on. Mutta eipä siinä paljon vaihtoehtoja ole 4-henkisellä perheellä, joka ei halua ahtautua 3h+k kerrostaloasuntoon, jotka nekin maksavat.



Oletteko harkinneet rakentamista jos teillä kerran on alkupääomaa nooinkin paljon? Toisaalta enhän minä tiedä paljonko tontit siellä maksavat. Täällä maksoi 5 vuotta sitten 65 tuhatta. Naapurustossamme on uusia taloja, joista yksi on vaihtanut omistajaa hintaan noin 345 tuhatta, neliöitä 180, valmistumisvuosi 2004.

Me emme halua Tampereen naapurikuntiin, korkeintaan Pirkkalaan. Tiedän , että naapurikunnissa on myynnissä järkevään hintana uudehkoja taloja, mutta kaupunkilaisina me kuihdumme näihin naapurikuntiin.



Rakentaminen on lähes mahdotonta Tampereella. Tontit maksavat alkaen 100 000 euroa ja siihen vielä talo päälle (en halua älvaria =)). Kaupungin tonttitarjonta on meistä surkeaa. Tällä hetkellä jaossa on vuokratontteja pienteollisuusalueen kyljestä ja en kyllä pidä aluetta viihtyisänä/kodikkaana tai sellaisena missä haluaisin lapseni kasvattaa.



Kai se vaan täytyy odottaa hintojen laskua :(



Tällä hetkellä meillä on tosin kaksi suunnitelmaa.

1.) Ostamme vanhan alkuperäiskuntoisen rintamamiestalon hyvältä alueelta ja se nuijalla nurin. Eli saamme ison tontin hyvältä rauhalliselta alueelta ja siihen sitten uusi talo. Näitä voi saada hyvällä tuurilla edullisestu (kuolinpesät jne)

2.) Kyttäämme pakkomyyntiä. Eli esim. nyt meillä kiikarissa uudehko talo, jonka omistajapari eronnut ja talo jo tyhjänä. Rahat pitäisi saada tämän parin jaettua ja siksi olemme jättämässä ronskia tarjousta.



Joskus ajattelen, että olen liian ronkeli, mutta kodin täytyisi kyllä mielestäni olla asujansa näköinen. Minun näköinen talo on tehty 2000-luvulla, noin 150 neliötä ja hintaa noin 300 000. Mutta tällaista ei tunnu Tampereelta löytyvän hyvämaineisilta alueilta :(

Anna02:

Me emme halua Tampereen naapurikuntiin, korkeintaan Pirkkalaan. Tiedän , että naapurikunnissa on myynnissä järkevään hintana uudehkoja taloja, mutta kaupunkilaisina me kuihdumme näihin naapurikuntiin.

---

Jos ette aivan Tampereen keskustan tuntumasta (Nekala, Petsamo tms.) ole taloa ostamassa niin moniin kauempana oleviin lähiöihin verrattuna naapurikuntien keskustoissa on paljon enemmän palveluita ja toimintaa. Esim. Peltolammi/ Sääksjärvi tai Rahola/Nokia... No, tämän varmaan tiesittekin mutta oli pakko tarttua. Joistain naapurikunnista on ainakin omalla autolla lisäksi nopeampi yhteys Tmpereen keskustaan kun Treen omista lähiöistä, pääsee suoraan moottitietä eikä tarvitse ruuhkissa istua. Esim. me olemme keskustassa nopeammin kun Linnainmaalla asuvat appivanhemmat...

Mutta tottahan se on että asuntojen hinnat ovat törkeitä! Itsekään emme olisi ikinä uskoneet saavamme omastamme tämän vertaa, 4 vuotta sitten maksoimme tästä 50 000 vähemmän eikä remontteja ihan mahdottomasti ole tehty.

hemmi:

jossain vaiheessa (2-5 vuotta) asuntojen hinnat tulevat tippumaan.

...

kun on tarpeeksi tarjontaa, hinnat laskevat

Näin varmasti joillakin seuduilla, mutta esimerkiksi Tampere on jatkuvasti muuttovoittoinen kaupunki, jossa ok-taloille varmasti löytyy ostajia vielä pitkään - yliopistot ja isot yritykset tuottavat markkinoille koko ajan lisää perheitä, joilla on jonkin verran maksukykyä ja paljon halua pysyä Tampereella.

Me ratkaisimme ongelman ottamalla sen ison lainan :) Kesällä tehtiin kaupat ok-talosta keskustan kupeessa, hintapyynnöstä putosi vajaat 10 %.

Purettiin juuri pieni talo, ja sen purkukustannukset olivat n. 10 000 euroa. Siinä ei edes ollut kummoista hävitettävää materiaalia, tosin talo kuitenkin jossa 1 huone ja toinen pienempi huone. Mietin vaan, että kuinkahan paljon maksaisi rintamamiestalon purkaminen?? Ne kaatopaikkamaksut ovat nimittäin aivan JÄRKYTTÄVÄT, ne maksoi n. puolet noista kustannuksista. Eikä ollut kalliita ja painavia perustuksia (luonnonkiviperustukset) joiden maksut on sitten vielä ihan jotain muuta...

Varmasti molemmat vaihtoehdot hyviä. Siis ostaa hyvä tontti ja rakentaa itse tai pakkomyynnin kyttääminen, mutta jos ette halua sitä isoa lainaa niin ensimmäinen vaihtoehto voi olla poissuljettu ;-)

Luulisi sen hyvän tontin (siis alueella, jossa kaava sallii uudisrakentamisen ja tontilla on rakennusoikeutta tarpeeksi) maksavan Tampereen keskustan tuntumassa aika paljon ja talo siihen päälle on kyllä minimissään varmaan 220 000, jos ei itse pysty kaikkea tekemään ja jos taas pystyy niin sitten en miettisi hetkekään vaan rakentaisin ;-) Liikutaan varmaan kuitenkin sitten luokkaa 330 000 budjetissa ja tässä voi olla syy sille, että taloja ei alle 300 000 ole kovasti kaupan ...



Vertaan taas Mikkeliin ja Graanin alueeseen. Siinähän on myyty " tonteiksi" niitä vanhoja taloja ja siinäkin tontin hinta on ollut ihan vähintään 75.000 + yllättävän kovat purkukustannukset päälle. Ja vanhaa pihaa ei kannata unelmoida pystyvänsä hyödyntämään enää possakan jälkeen. Rakennusoikeutta on usein sitten ollut vain noin 120 neliötä. Selvittelimme tätä vaihtoehtoa paljon 2,5 vuotta sitten. Mutta kannattaa katsella, ja tarjoilla, kun kiire ei ole ja visio on selkeä.



Ainahan tarjota voi. Usein välittäjä tietää mitä ei kannata tarjota. Meillä on välittäjällä myös tiedossa alaraja minkä alle tarjouksiin emme lähde vastaamaan.

Tuo purkaminen vaihtoehtona on kyllä yksi, mutta muistakaa ottaa selvää, onko alueella jonkinlainen suojelukaava. Kiinteistövälityksessä työskennelleenä, tiedän yhden tapauksen, jossa purkamisesta ei ollut mitään puhetta ennen kauppoja, ja talo sijaitsikin alueella, jolla vallitsi sellainen " laki" , ettei taloja saa purkaa tai muuten muuttaa muotoa. Näitä rintamamiestalokortteleja ja kaupunkialueita on jonkun verran, eli olkaahan tarkkoja :) ja edelleen tsemppiä asunnon etsintään.



Sattumalta juuri edellisen viestin kirjoituksen jälkeen kuulin, miten viimeisin koronnousu oli jo vaikeuttanut tutun lainan maksua. Tämä jyvässeutukin on aikalailla vetovoimainen, mutten silti usko, että hinnat pysyvät samoina, kun laskusuhdanne alkaa, mikä tietysti tarkoittaa korkojen nousua. Kyllä talous valitettavasti pyörii niin, että vaikutukset ylettyvät myös näihin muuttovoittoisiin " vetureihin" . Haluan vaan sanoa, että olkaa varovaisia lainan kanssa!! Ja mitoittakaa se oikein elämäntilanteeseenne. Ja jos joku pankki ei myönnä teille lainaa, nostakaa tuntosarvet pystyyn. Joku perustelu heillä on evätä lainahakemuksia. Eivät pankit kiusaa tee!!

Haeppa kriteereilläsi huviksesi koko Suomesta :-) Yhdistävänä tekijänä kaikille 150 neliön tällä vuosituhannella valmistuneille maks 300 000 hintapyynniltään oleville taloille on kyllä se loppuen lopuksi hyvin tärkeä kriteeri: sijainti. Ylikiimingistä saisitte, Pattijoeta myös ja Raumalta ;-) Joillakin paikkakunnilla keskeneräisen ...



Tarkoitan vain sanoa, että rakennuskustannukset ovat olleet tällä vuosituhannella rakentaneille kovat, tontin ostokustannukset myös. Sitä mielellään saisi omansa pois myydessä. Pankkikin voi selaista vaatia ;-)



Kyllä ne hinnat voivat olla laskussa ja korot ovat nousussa (sitä nousua on jo odotettukin ja kovempaa povattiin) mutta joidenkin katsausten mukaan hintojen lasku saattaa yllättää: olla vähäisempää ja lyhytaikaisempaa.



noh, nyt kun hintojen laskua toitotetaan niin varmasti myyntiajat pitenevät ja pakkotilanteessa olevat tiputtavat hintaa.

niin ne ennusteet alkavat varmasti toteuttaa itse itseään jossain määrin. mutta ei kai nyt mikään laman alku ole suomessa? vai onko?

Anna02:

Rakentaminen on lähes mahdotonta Tampereella. Tontit maksavat alkaen 100 000 euroa ja siihen vielä talo päälle (en halua älvaria =)). Kaupungin tonttitarjonta on meistä surkeaa. Tällä hetkellä jaossa on vuokratontteja pienteollisuusalueen kyljestä ja en kyllä pidä aluetta viihtyisänä/kodikkaana tai sellaisena missä haluaisin lapseni kasvattaa.

Kai se vaan täytyy odottaa hintojen laskua :(

Ennusteiden mukaan Tampereen ja seutukuntien väkimäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 45.000 asukkaalla eli yhden Hämeenlinnan verran. Valitettavasti ei ole näköpiirissä, että ainakaan maan hinta Tampereella tulisi laskemaan. Jollakin tavalla nämä 45.000 uutta asukasta pitää sijoittaa ja rakentaa heille asuntoja ja tämä jatkuva muuttoliike pitää kysynnän ja tarjonnan sellaisessa tilanteessa, että tarjontaa on tulevaisuudessakin vähemmän kuin kysyntää.

Kaupungilla on silloin tällöin tonttiarvonnassa myös ostotontteja ja niiden hinnat ovat olleet hiemat alhaisemmat kuin yksityisillä markkinoilla.

Olet oikeassa, että rakentaminen Tampereella maksaa paljon. Mutta kasvunäkymät (yliopistokaupunki, suuria yrityksä jne) toisaalta aiheuttavat sen, että rakentamisen arvo tulee säilymään tulevaisuudessakin. Tottakai joskus tulee pakkorealisaatiotilanteita, mutta lähitulevaisuudessa tulevaan syvään lamaan, jolla olisi suuria vaikutuksia asuntojen hintoihin, ei usko toistaiseksi kukaan ekonomisti.

Pakko sitä vaan on joku ratkaisu tehtävä eli ei sitä taloa voi vuosikausia odottaa vaikka lamaa toivoessa. Johan lapset kohta muuttaa pois kotoa niin mitä sitä sitten isompaa asuntoa tarvii.



Etsittiin kyllä uudehkoa valmista taloa mutta tarjouksemme eivät riittäneet. Niistä vaan maksetaan niin hyvin. Me ainakin alettiin rakennuttaa uutta avaimet käteen Designtaloa kun vanha kävi pieneksi ja löydettiin sille itse ostaja. Rakentaminen maksaa ja koko ajan kustannukset nousee mutta ei voida odottaa ikuisesti. Asuntoasiat on lapsiperheessä saatava sellaiselle mallille että kun meidän 2,5v lähtee eskariin ja kouluun niin ei tarvi pelätä että taas joutuu muuttamaan eri puolelle kaupunkia. Elämä on kallista ;)



MeLady

Ensinnäkin mielestäni on turha odotella ja spekuloida hintojen laskulla, JOS asuntoa/tilaa tarvitsee.

Kuten moni on sanonutkin, tuskin hinnat paljoakaan laskee suurten kaupungien ympäristössä (pk-seutu, Tre, Tku).

Ja jos nyt myytte omanne, niin saattehan te siitäkin sitten paremman hinnan nyt!



Lisäksi, 200 000 eur ei ole nykyään mikään ennätysmäisen suuri laina. Meillä on lainaa n. 230 000-240 000. Hieman enemmän kuin alunperin piti (remonttia ja autoa varten myös), mutta saimme asunnon " unelma" -alueeltamme, ja nyt laitettuna tästä varmaan saa omansa pois vaikka hinnat laskisikin.

Mielestäni kannattaakin katsoa myös aluetta, sillä hyvillä alueilla ei hinnat ole niin alttiitta heilahtelemaan.

Eli kannattaa katsoa, perustuuko asunnon hinta OIKEASTIKIN johonkin (alue, ikä, kunto, varustelu, piha, neliöt, lisätilat, palvelut, meri/järvi lähellä...), vai onko tosiaan ylimääräistä.



Tarjoamisesta; mielestäni voi tinkiä 5-10 %, mutta jos tarjoaa noinkin alhaisen hinnan kuin ajattelit, on se jo ehkä vähän " törkeää" ... ellei sitten ole kyseessä kohde joka selkeästi ylihintainen, ja ollut pitkään myynnissä, ehkä eri välittäjilläkin. Näitäkin näkee etenkin omakotitaloissa.

Siis on liian kallista?



Mutta vanhaa taloa et tunne kodiksi? :D Etkä varmaan halua asua syrjemmällä?



Ikävä kyllä yhtälö on melko mahdoton: uusi ja tilava talo läheltä keskustaa - halvalla!



Jostakin pitää tinkiä. taloja kyllä löytyy halvallakin.

Etsimme perheelleemme uutta asuntoa monta vuotta pääkaupunkiseudulta. Tänä aikana tuli kokeiltua muutama tarjouksen tekeminenkin. Homma menee seuraavasti:



1. Myyjä kertoo myynti-ilmoituksessa (mahdollisesti välittäjän kautta) mikä hänen mielestään on maksimihinta, jonka kukaan voi kohteesta maksaa.



2. Kiinnostunut ostaja kertoo ensimmäisellä tarjouksellaan, mikä on hänestä minimihinta, jolla myyjä saattaisi myydä.



3. Myyjä kertoo vastatarjouksellaan hieman realistisemman arvion hinnasta ja antaa epäsuorasti vähän osviittaa siitä, missä tahdissa hinta saattaisi pudota.



4. Edelleen kiinnostunut ostaja tulee kohteliaasti vastaan ja kertoo myös tarjouksellaan epäsuorasti, missä tahdissa on valmis nostamaan hintaa.



Sitten vasta alkaa kädenvääntö. Tähän prosessiin päästään tapauksissa, jossa myytävä kohde ei mene heti ensimmäisellä näytöllä kaupaksi. Myyntiajat ovat nyt pidentyneet ja perheasunnoissa on yleensä hieman harkinta-aikaa.



Välittäjää kannattaa jututtaa. Kysy suoraan, miksi asunto on myynnissä. Vastaavat kyllä. Oma kokemukseni on, että perheasunnon myynnin takana on monasti avioero. Jos tilanne on ostajan kannalta suotuisa, tämä tarkoittaa, että myyjällä on kiire. Näin ei välttämättä aina ole. Jos asunto on tyhjä, myyjällä on myös todennäköisesti hieman hoppu saada rahansa pois asunnosta.



Perikunnilla saattaa olla elefantin kärsivällisyys tarjouksia odotellessa. Näissä tapauksissa ei kannata turhia hötkyillä vaan antaa vaan ajan kulua.

3.x:

Lisäksi, 200 000 eur ei ole nykyään mikään ennätysmäisen suuri laina. Meillä on lainaa n. 230 000-240 000. Hieman enemmän kuin alunperin piti (remonttia ja autoa varten myös),

Joo, ei oo tavaton ei, mutta lainan riskiä ei mitatakaan siten, että miten suuri se on muitten lainoihin verrattuna, vaan miten se suhteutuu omaan maksukykyyn!

Tietty homma on ihan jees jos tulot on hyvät ja on osattu varautua myös mahdollisiisn katastrofeihin ja koronnousuun, työttömyyteen yms. Sitten sanon että siittä vaan :) Mutta kun lähipiirissäni näen ja kuulen ihan älyttömistä jättilainoista ihan keskituloisilla ihmisillä, niin kyllä mua vähän hirvittää.

mutta saimme asunnon " unelma" -alueeltamme, ja nyt laitettuna tästä varmaan saa omansa pois vaikka hinnat laskisikin.

Niin sitä moni toistelee, enkä mä nyt halua olla kaamea ilonpilaaja, mutta ei se välttämättä mene niin. Joo, olen pessimisti ja aina odotan pahinta, mutta eipä sitten tarvi pettyä :)

Paljon puhutaan asunnon tai talon arvosta... mutta kuten joku viisaampi jo on todennut, niin talon/asunnon arvo on se, mitä siitä saa kun sen myy. Ei se, mitä siitä *luulee* saavansa jos sen joutuu myymään. Omaa kotia tietty arvostaa hurjasti, mutta se käsitys voi olla hyvinkin vääristynyt (nimim. itse arvioin reippaasti ylikanttiin oman asuntoni arvon ennenkuin välittäjä arvioi sen)

Mutta tsemppiä vaan ja toivotaan että isot lainat kannatti ottaa, oma koti on kuitenkin oma koti! :)

3.x:

Lisäksi, 200 000 eur ei ole nykyään mikään ennätysmäisen suuri laina. Meillä on lainaa n. 230 000-240 000. Hieman enemmän kuin alunperin piti (remonttia ja autoa varten myös), mutta saimme asunnon " unelma" -alueeltamme, ja nyt laitettuna tästä varmaan saa omansa pois vaikka hinnat laskisikin.

Niinhän kaikki kuvittelevat, mutta jonkun nilkkaan se hintojen lasku kuitenkin kolahtaa... valitettavasti!

Ei varmaan kukaan silloin edellisen romahduksenkaan aikaan ajatellut, että näin voi käydä, mutta eihän kukaan ennustaa osaa.

Mun mielestäni 240 000 on paljon lainaa. Kannattaa varmasti myös miettiä, että a)haluaako ison lainan ja maksaa sitä vain vuosikymmenet pois vai b) tyytykö pienempään asuntoon->pienempään lainaan ja saa sen maksettua esim. 10 vuodessa pois.

Eräs nyrkkisääntöhän on että lainaa voi ottaa maksimissaan 20 x perheen bruttotulot kuukaudessa, tai asumismenot eivät saisi ylittää 40prosenttia perheen nettotuloista. Liian moni tuntuu vain ajattelavan, että " no kun muutkin ottavat niin paljon lainaa, niin miksei mekin" . Asunto pitää ostaan maksukyvyn mukaan, eikä uskoa kiinteistönvälittäjiä ja pankkeja kohtuullisesta lainamäärästä, joilla on oma lehmä ojassa. Kannattaa myös muistaa, että asuntojen hinnat eivät voi kasvaa samaan tahtiin loputtomiin.

Ei riittänyt rahkeet niihin uusiin, mutta saatiin jotenkin järkihinnalla 80-luvulla rakennettu, joka remontoitiin sitten.



Sen verran niistä Tampereen ja muidenkin kasvukeskusten hinnoista: minusta niiden 300 000 Euroa ja yli hinnat on itseasiassa paremmin paikallaan kuin 200 000 Euron hintaluokassa. Jos talo on vaikka Tampereella, omalla tontilla, rakennettu 2000-luvulla (siis uuden veroinen), niin eihän tuollaista vastaavaa pihatöineen saa millään alle 300 000 pystyyn. Tontti vapailla markkinoilla on sen 100 000 Euroa ja rakennuskustannukset nousee hurjaa tahtia vuosi vuodelta. Ne 200 neliöiset näyttävät kivitalot maksaa rakentaa ainakin 300 000 Euroa (ilman tonttia) ja tuohonkin hintaan saa jo itse tehdä aputöitä. Sen sijaan 200 000 pyydetään kaikista röttelöistäkin. Johtuu varmaan siitä, että tuossa hintaluokassa on ostajia paljon enemmän kuin ylemmissä. Jos vaikka ostaa vanhan rmt:n 200 000 Eurolla ja remontoi sitä hikihatussa joka kulmasta, niin rahaa uppoaa tolkuttoman työn lisäksi ainakin 50 000- 70 000 Euroa. Ja siltikään talo ei ole muuttunut täysin uudeksi ja on edelleen pienehkö. Eli niissä taloissa sitä ilmaa vasta onkin!



Olen tässä lähipiirissä seurannut juuri Tampereella talonrakentamista ja täytyy sanoa, että helpompaa olisi ollut ostaa se 370 tEuroa pyynnillä oleva valmis talo kuin raataa rakennuksella kaikki vapaa-aika ja päälle rahaa menee vieläkin enemmän kuin noiden valmiiden pyynnit. Kesästä on pelkästään puutavaran hinta noussut varmaan kaksinkertaiseksi.

Me päästiin omaan taloon käsiksi siten, että saatiin kaupungin tonttiarvonnassa vuokratontti. Vuokrasopimus on 50 vuodeksi ja vuokra tällä hetkellä n. 100eur/kk. Laskettiin, että jos ois ostanut tontin ja ottanut sitä varten lainaa lisää niin talossa pitäisi asua vähintään 30 vuotta, jotta se tulisi edullisemmaksi kuin tuo vuokratontti.



Rakennetaan isossa määrin omin voimin kivitaloa, jonka budjetti on alle 250 keur. Ja näyttää siltä, että budjetissa myös pysytään :-).



Katsokaa siis ihmeessä tonttiarvontoja jos siellä jollakin kerralla olisi mieluisia tontteja. Arvontahan on Tampereella kaksi kertaa vuodessa.



Tämä oli meille ainut mahdollisuus saada oma talo, koska nuo valmiitten talojen hinnat täällä Tampereella on tosiaankin huimia! Meidän saama tonttikin on kivalla lapsiystävällisellä paikalla.



KP