Lue keskustelun säännöt.
Millä lopettaa itku (äitienpäivä)?
08.05.2022 |
En halua olla ilonpilaaja ja en odota mitään isompaa juhlintaa äitienpäivänä, mutta silti itkettää. Kavereiden ja sukulaisten insta-päivitykset juhlinnasta tekevät pahaa. Tiedän, että eihän se kuva kerro välttämättä totuutta, ties mikä riita siellä on päällä, mutta kuitenkin olen kateellinen.
Olin ihan cool siihen asti, kun teini-ikäinen lapseni virnuili, että on hänellä jotain minulle. Post-it lapulle kirjoitettu Onnea! En ollut odottanut mitään, mutta odotukset nousivat heti, kun tuli sanomaan, että jotain on. Nyt van itkettää. Tämä lapsi siis on taiteilija, joka käytti eilenkin varmaan 10 t piirtelyyn. Eli parissa minuutissa olisi piirtänyt minulle oikean kortin.
Miten tässä saa koottua itsensä? En haluaisi taas viettää äitienpäivää itkien.
Nyt ruoanlaittoon. Tuli jo kyselyä, mitä on ruoaksi ja ruoan kuultuaan lapsi tokaisi, että ai taas. Teki mieli sanoa, että olisitte voinut iskän kanssa keksiä jotain muutakin, mutta mä nyt päätin tämän hyvän ja helpon ruoan, kun se pitää kuitenkin itse tehdä, enkä halua viettää koko päivää keittiössä.
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidin jo päiväkoti-ikäisenä lapsena outona sitä että pakotettiin tekemään kortti onnitellakseni jotakuta mällien heittämisestä/vastaanottamisesta.
Ootpa ollut outo ja kyyninen jo päiväkoti-ikäisenä.
Itse sain onneksi viettää ihanan ja huolettoman lapsuuden, ei tarvinnut tietää vielä mällien heitosta yhtään mitään, ne ei pikkulapsen elämään kuulu.
Minua ei myöskään tarvinnut pakottaa tekemään korttia rakkallle äidille/isälle, vaan tein ne enemmän kuin mielelläni. Surullinen olisin ollut, jos niitä ei olisi tehty.
Näin erilaisessa ympäristössä me ihmiset vartumme. Toinen ihmettelee lapsena, miksi mällinheitosta onnitellaan, toisten ei onneksi tuossa iässä tarvitse vielä tuollaisia ajatella. Aikuisten asioita.
Niin on erilaista. Ihan kuuluvasti oli muna pillussa vanhemmilla vielä teini-ikäistenkin lasten yrittäessä nukkua samassa hytissä.
Miten tää liittyy siihen, että olet jo päiväkodissa osannut ajatella mällejä? Tuskin te nyt jatkuvasti olette siellä hytissä asuneet ja jo lapsena tiennyt, mitä vanhemmat peiton alla puuhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano suoraan, ettei halpa teippilappu, vitsiksi vetäminen ja virne tunnu kivalta, vaikka pidätkin onnittelusta yleensä. Ei ole pakko piirtää korttia itse, mutta kunnon kortti (tai ei mitään), ei kukaan anna post-it lappua jos on normaali järki. Nuorena voi tulla vääriä ideoita, mutta aivottomuudella on raja. Lapsena moni oppii huomioimaan muut, jos on kasvatus kohdillaan. Jos hän ei muista juhlapäiviä, ok, ehkä kumppanisi voisi muistaa tai muu läheinen. Instapäivitykset ja fb päivitykset voi jättää väliin, tekee pienituloisillekin huonoa katsoa muiden matkakuvia ja muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidin jo päiväkoti-ikäisenä lapsena outona sitä että pakotettiin tekemään kortti onnitellakseni jotakuta mällien heittämisestä/vastaanottamisesta.
Ootpa ollut outo ja kyyninen jo päiväkoti-ikäisenä.
Itse sain onneksi viettää ihanan ja huolettoman lapsuuden, ei tarvinnut tietää vielä mällien heitosta yhtään mitään, ne ei pikkulapsen elämään kuulu.
Minua ei myöskään tarvinnut pakottaa tekemään korttia rakkallle äidille/isälle, vaan tein ne enemmän kuin mielelläni. Surullinen olisin ollut, jos niitä ei olisi tehty.
Näin erilaisessa ympäristössä me ihmiset vartumme. Toinen ihmettelee lapsena, miksi mällinheitosta onnitellaan, toisten ei onneksi tuossa iässä tarvitse vielä tuollaisia ajatella. Aikuisten asioita.
Niin on erilaista. Ihan kuuluvasti oli muna pillussa vanhemmilla vielä teini-ikäistenkin lasten yrittäessä nukkua samassa hytissä.
Miten tää liittyy siihen, että olet jo päiväkodissa osannut ajatella mällejä? Tuskin te nyt jatkuvasti olette siellä hytissä asuneet ja jo lapsena tiennyt, mitä vanhemmat peiton alla puuhaa.
Koko ryhmä osasi. Lapsia aina aliarvioidaan. Eivät ne (kaikki) ihan idareita ole.
Toki puhuimme vain keskenämme ja leikimme taas idaria vanhempien seurassa heidän mieliksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen äiti ja mummo. Lapseni kysyvät aina , mitä haluan äitienpäivä- tai joululahjaksi. Viimeiset vajaa kymmenisen vuotta olen sanonut , etten mitään aineellista . Haluan , että ne ehtisi soittaa minulle edes kerran viikossa tai vastata mun soittoon. Joka päivä on mielestäni se äitienpäivä.
Ei ole vielä toteutunut nuo soitot ja vastaamiset, kuin vain silloin tällöin. Prioriteettikysymys, ,,niillä on muita kiireitä.
En todellakaan ol mikään valittajatyyppi vaan ihan kartalla kaikista ajankohtaisista asioista .
Olen äiti ja mummo, minäkin. Toivotko Sinä todellakin, että sinulle soittaisivat edes kerran viikossa? Miksi ? Kenen luulet kiinnostavan samat höpinät kuunnella viikosta toiseen? Ei minun lapsiani tai lapsenlapsiani ainakaan. Kyllä se vaan totuus on, että heillä on todellakin muita kiireitä, valitettavasti.
Oon koittanut soittaa aikuiselle narkkarilapselleni monesti tänään. Ei vastaa puhelimeen :( Olen niin huolissani eikä ole ensimmäinen vastaava äitienpäivä. Päiväni olisi pelastettu jos ees kuulisin äänensä ja tietäisin että on hengissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon koittanut soittaa aikuiselle narkkarilapselleni monesti tänään. Ei vastaa puhelimeen :( Olen niin huolissani eikä ole ensimmäinen vastaava äitienpäivä. Päiväni olisi pelastettu jos ees kuulisin äänensä ja tietäisin että on hengissä
No ei kuitenkaan kuulu sulle.
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio.
Siinä välissä ihana seikkailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😂
Itsehän nautin lapsettomuudesta tänäänkin.
Hyvä hyvä, ei ilkeät geenit leviä.
Ilkeys ei ole geeneissä eikä lapsi ole jatkeesi. Millä selität sitä kun hänestä ei kasvakaan samanlaista kun olit suunnitellut, mutta sisaruksesta kasvaa?
On niistä kasvanut juuri sellaiset kuin heistä on kasvatettu, upeita nuoria aikuisia ja yksi vielä varhaisteini. Ilkeys on kasvatuksessa ja usein se jatkuu opitun mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio.
Siinä välissä ihana seikkailu.
Kelle on ja kelle ei. Uhkapelaamistahan se on, jonka vaakakupeissa ovat oma ja lapsen onnellisuus. Aika moni on valmis ottamaan riskin lapsen onnettomuudesta, jos muuten uhkana on oma onnettomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😂
Itsehän nautin lapsettomuudesta tänäänkin.
Hyvä hyvä, ei ilkeät geenit leviä.
Ilkeys ei ole geeneissä eikä lapsi ole jatkeesi. Millä selität sitä kun hänestä ei kasvakaan samanlaista kun olit suunnitellut, mutta sisaruksesta kasvaa?
On niistä kasvanut juuri sellaiset kuin heistä on kasvatettu, upeita nuoria aikuisia ja yksi vielä varhaisteini. Ilkeys on kasvatuksessa ja usein se jatkuu opitun mukaisesti.
Usein on sisaruksissa eroja. Usein vanhemmat ottavat kunnian lapsen menestymisestä, mutta menestymättömyys taas on yksin lapsen vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon koittanut soittaa aikuiselle narkkarilapselleni monesti tänään. Ei vastaa puhelimeen :( Olen niin huolissani eikä ole ensimmäinen vastaava äitienpäivä. Päiväni olisi pelastettu jos ees kuulisin äänensä ja tietäisin että on hengissä
No ei kuitenkaan kuulu sulle.
Ei kai se kuulu, mutta sattuu kipeästi joka päivä silti. Erityisesti äitienpäivänä.
Parempi tänään pysyä poissa netistä, täällä saa vain entistä pahemman olon kaikesta ilkeästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio.
Siinä välissä ihana seikkailu.
Harvempi olisi syntynyt jos siitä olisi itse saanut päättää.
"I sometimes wish I'd never been born at all"
- Freddie Mercury
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon koittanut soittaa aikuiselle narkkarilapselleni monesti tänään. Ei vastaa puhelimeen :( Olen niin huolissani eikä ole ensimmäinen vastaava äitienpäivä. Päiväni olisi pelastettu jos ees kuulisin äänensä ja tietäisin että on hengissä
No ei kuitenkaan kuulu sulle.
Ei kai se kuulu, mutta sattuu kipeästi joka päivä silti. Erityisesti äitienpäivänä.
Parempi tänään pysyä poissa netistä, täällä saa vain entistä pahemman olon kaikesta ilkeästä
Sattuu ehkä lapseesi kipeämmin, mutta sinä vain valitat. Saitpahan kotileikkisi, kun synnytit hänet kärsimykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en odota tai halua mitään lahjoja. Jotenkin vaan sattuu ihan hirveästi, kun 17 v ja 19 v ei voi sanoa edes yhtä lausetta. Hyvää äitienpäivää. Mä en ole ansainnut tällaista. Aina olen viettänyt paljon aikaa lasteni kanssa ja tukenut heitä kaikessa. Mitä tein väärin? Oisko pitänyt olla itsekkäämpi ja asettaa omat tarpeet edelle. Ilmeisesti, en ymmärrä mitä olen tehnyt niin väärin, että lapsistani tuli tuollaisia.
Aivan turha juhlapäivä, aiheuttaa murhetta monissa perheissä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en odota tai halua mitään lahjoja. Jotenkin vaan sattuu ihan hirveästi, kun 17 v ja 19 v ei voi sanoa edes yhtä lausetta. Hyvää äitienpäivää. Mä en ole ansainnut tällaista. Aina olen viettänyt paljon aikaa lasteni kanssa ja tukenut heitä kaikessa. Mitä tein väärin? Oisko pitänyt olla itsekkäämpi ja asettaa omat tarpeet edelle. Ilmeisesti, en ymmärrä mitä olen tehnyt niin väärin, että lapsistani tuli tuollaisia.
Olet jo asettanut omat tarpeesi edelle, kun teit heidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😂
Itsehän nautin lapsettomuudesta tänäänkin.
Hyvä hyvä, ei ilkeät geenit leviä.
Ilkeys ei ole geeneissä eikä lapsi ole jatkeesi. Millä selität sitä kun hänestä ei kasvakaan samanlaista kun olit suunnitellut, mutta sisaruksesta kasvaa?
On niistä kasvanut juuri sellaiset kuin heistä on kasvatettu, upeita nuoria aikuisia ja yksi vielä varhaisteini. Ilkeys on kasvatuksessa ja usein se jatkuu opitun mukaisesti.
Usein on sisaruksissa eroja. Usein vanhemmat ottavat kunnian lapsen menestymisestä, mutta menestymättömyys taas on yksin lapsen vikaa.
Tottakai on eroja ja kasvatus sen mukaan. Ei lapsi olekaan mikään tabula rasa syntyessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
😂
Itsehän nautin lapsettomuudesta tänäänkin.
Hyvä hyvä, ei ilkeät geenit leviä.
Ilkeys ei ole geeneissä eikä lapsi ole jatkeesi. Millä selität sitä kun hänestä ei kasvakaan samanlaista kun olit suunnitellut, mutta sisaruksesta kasvaa?
On niistä kasvanut juuri sellaiset kuin heistä on kasvatettu, upeita nuoria aikuisia ja yksi vielä varhaisteini. Ilkeys on kasvatuksessa ja usein se jatkuu opitun mukaisesti.
Usein on sisaruksissa eroja. Usein vanhemmat ottavat kunnian lapsen menestymisestä, mutta menestymättömyys taas on yksin lapsen vikaa.
Tottakai on eroja ja kasvatus sen mukaan. Ei lapsi olekaan mikään tabula rasa syntyessään.
Eroja kasvatuksessa, ja sitten sisaruksissa erot sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio.
Siinä välissä ihana seikkailu.
Harvempi olisi syntynyt jos siitä olisi itse saanut päättää.
"I sometimes wish I'd never been born at all"
- Freddie Mercury
Freddiekin toivoi vain joskus ja muina aikoina oli siitä erittäin iloinen.
Olen äiti ja mummo. Lapseni kysyvät aina , mitä haluan äitienpäivä- tai joululahjaksi. Viimeiset vajaa kymmenisen vuotta olen sanonut , etten mitään aineellista . Haluan , että ne ehtisi soittaa minulle edes kerran viikossa tai vastata mun soittoon. Joka päivä on mielestäni se äitienpäivä.
Ei ole vielä toteutunut nuo soitot ja vastaamiset, kuin vain silloin tällöin. Prioriteettikysymys, ,,niillä on muita kiireitä.
En todellakaan ol mikään valittajatyyppi vaan ihan kartalla kaikista ajankohtaisista asioista .