Miksi teille tuli avioero?
Tavoitteeni on pitkä, jopa elinikäinen liitto toisen ihmisen kanssa. Haluan tutustua niihin mahdollisiin sudenkuoppiin ja ongelmiin mihin liitto voi kaatua jos on kaatuakseen. On varmasti paljon syitä joille ei mitään voi, mutta uskon että on myös sellaisia joita voi ehkäistä etukäteen. Ajatteletko itse, että olisit voinut tehdä jotain eron estääksesi jos olisit ryhtynyt toimenpiteisiin tarpeeksi aikaisin vai oliko ero väistämätön? Kerro myös minkä ikäisenä erosit ja kuinka pitkän liiton jälkeen. Kiitos vastauksista :)
Kommentit (1765)
Vierailija kirjoitti:
Olin liitossa jossa seksi toimi hyvin ja sitä oli usein ja monipuolista, mutta muutoin oltiin kuin eri planeetoilta. Nyt parin vuosikymmenen jälkeen ihmettelen edelleenkin, miten ikinä päädyttiinkään yhteen.
Koska mies oli komea ja assertiivinen. Vuosisadasta toiseen naiset valikoivat miehet väärin perustein. Missä evoluutio?
Todella raukkamaista. Eikö tämä nainen ymmärrä olevansa lasten äiti. Ja aviovaimo. Täysin vastuutonta ja myös typerää toimintaa. Ei kukaan vahingossa rakastu ja joudu pettämään. Kyse on valinnoista. Väestöliiton tutkimuksen mukaan eroaloitteen tekee 75% nimenomaan nainen! Eli tästä on vääristynyt kuva, että miehet olisivat aina ne hulttiot. Miehet valitsevat perheen yhdessäpitämisen, lasten edun vuoksi. Vaikka sitten ilman seksiä. Jos ei ole lapsia, niin sitten vaan eroaa ja toteaa uudessa suhteessa, että miks tääkin menee pieleen. Siksi, kun rakastaminen vaatisi vähän työtä ja oikeita valintoja. Ketä kiinnostaa ottaa selvää, miten parisuhteet toimii? Ei ketää.
Janis petke kirjoitti:
Vaimo lakkasi antamassa perse ttä, eikä niellyt enää. Kenkää hanuriin ja 20v thaikku tilalle. En ole vielä katunut hetkeäkään.
Mä annoin kans kenkää...mutta thaikulle.
Otin tosin nuoremman thaikun tilalle.
Asun thaimaassa.
Nuorena kukaan miehistä, joihin olin ihastunut, ei halunnut seurustella kanssani. Tulin vahingossa raskaaksi seksisuhteessa, päädyimme naimisiin ja tekemään toisenkin lapsen. Kun aina hoetaan, että "ei se vaihtamalla parane", luulin että ihan sama, kenen kanssa sitä on naimisissa.
Lähempänä 40 ikävuotta aloin kyllästyä ex-mieheni viikon mykkäkouluihin, perusteettomaan lapsille huutamiseen, jokailtaiseen juomiseen (lomalla aloitti jo lounasaikaan) ja siihen, että eläkepäivillä tämä minua 10 vuotta vanhempi mies halusi vain maata auringossa ja juoda. Itselläni oli aktiivisemmat eläkesuunnitelmat.
Jätin miehen näennäisesti yllättäen 14 vuoden yhdessäolon jälkeen. 3 vuotta sinkkuna oltuani, yli 40-vuotiaana tapasin nykyisen aviomieheni. Ja voin todeta, että kyllä se vaihtamala paranee.
Tämä ero olisi ollut estettävissä vain sillä, että ei olisi exän kanssa alettu tapailla. Mutta hienot lapset siitä suhteesta syntyi <3
Vaimo esitti alkuvuodet että pitää monipuolisesta seksistä ja sitä oli usein. Lapset saatuaan ilmoitti että ei pidäkään esim anaalista vaikka alkuaikoina sitä oli viikoittain. Minulle ei riittänyt kerran kuussa lähetyssaarnaajassa
Vierailija kirjoitti:
Keski-iässä tulee avioeropiikki, kun naiset menettävät sen minkä vuoksi miehet heistä kiinnostuvat.
Juuri näin.
Ja samanaikaisesti naisilla ei ole enää tarvetta asioille joihin he tavismiehiä alun perin tarvitsivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iässä tulee avioeropiikki, kun naiset menettävät sen minkä vuoksi miehet heistä kiinnostuvat.
Juuri näin.
Ja samanaikaisesti naisilla ei ole enää tarvetta asioille joihin he tavismiehiä alun perin tarvitsivat.
Tää on hyvä jokaisen naisen tiedostaa, että mies ei ole kiinnostunut naisessa muusta kuin ulkonäöstä ja nuoresta iästä. Kun niitä ei enää ole, mies heittää naisen pellolle täysin tunteetta. Yhteiset vuodet tai mikään ei merkitse, vain nuori ikä ja ulkonäkö. Kannattaa naiset miettiä, meneekö naimisiin tai alkaako miehen kanssa suhteeseen alunperinkään.
Vaimo päättikin ettei halua kuin kaksi lasta vaikka olimme jo naimisiin mennessä muuta sopineet. Parempi vaimo löytyi tilalle ja hän ei varustettu samankaltaisella ajatusmaailmalla vaan jokainen lapsi on hänellekin lahja jonka saamme.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo päättikin ettei halua kuin kaksi lasta vaikka olimme jo naimisiin mennessä muuta sopineet. Parempi vaimo löytyi tilalle ja hän ei varustettu samankaltaisella ajatusmaailmalla vaan jokainen lapsi on hänellekin lahja jonka saamme.
Vaimolla ei tainnut olla raskausaika mitään mukavaa ja synnytyksetkin kauheita.
Meille tuli avioero, koska kommunikointimme ei toiminut alun alkaenkaan, vaimo ei halunnut mennä töihin ja siitä huolimatta vaati työssäkäyvän elintason ja minä uuvuin yrittäessäni sitä yksin järjestää. Riitelimme aiheesta paljon. Samoin lastenkasvatustapamme olivat niin erilaiset (molemmilla sekä hyviä että huonoja tapoja), että sekin aiheutti valtavasti kitkaa väleihimme. Pikkulapsi-ajasta selvittyämme, kun kuvittelin elämämme muuttuneen seesteisemmäksi, vaimo ilmoittikin yksipuoleisesti erosta. Ei enää rakastanut.
Ilmeisesti hyvinkin yleinen kokemus tämä meidän avioliittomme. Näin käy, kun kaksi toisilleen sopimatonta ihmistä päätyy yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iässä tulee avioeropiikki, kun naiset menettävät sen minkä vuoksi miehet heistä kiinnostuvat.
Juuri näin.
Ja samanaikaisesti naisilla ei ole enää tarvetta asioille joihin he tavismiehiä alun perin tarvitsivat.
Tää on hyvä jokaisen naisen tiedostaa, että mies ei ole kiinnostunut naisessa muusta kuin ulkonäöstä ja nuoresta iästä. Kun niitä ei enää ole, mies heittää naisen pellolle täysin tunteetta. Yhteiset vuodet tai mikään ei merkitse, vain nuori ikä ja ulkonäkö. Kannattaa naiset miettiä, meneekö naimisiin tai alkaako miehen kanssa suhteeseen alunperinkään.
Äläpä yleistä. Minut on naiset aina hylänneet, vaikka ulkonäkö ja ikä olisivat olleet mitä. Liian pehmoa miestä ei katsella kuin alkuhuuman verran.
Mies on riippuvainen pornosta ja uusista naisista koko ajan. Mies ei voi rakastaa ja rakentaa suhdetta.
Vaimo löysi uuden toiselta mantereelta, ja yritti jättää minut varalle. Laitoin pihalle.
Selvisi, etten ollutkaan lasteni biologinen isä. Taakse sai jäädä niin entinen vaimo kuin entisen lapsetkin. Onneksi olivat sen verran vanhoja, että elatusmaksuja tarvii lusia vain n. 3 vuoden ajan. Mikäli heillä on jotain asiaa, olkoot asianajajan kautta yhteydessä. Oli hyvin lähellä, etten vanhempiininkin katkaissut välejä sillä jostain sairaasta syystä he halusivat olla yhteydessä entisiin lastenlapsiinsa. Onneksi tulivat järkiinsä.
Miehen psyyke hajosi eikä mitään ollut enää tehtävissä. En olisi hakenut eroa miehen psyykkisen sairauden vuoksi, mutta kuvioon tulivat vieraat naiset, velkaantuminen ja pelko oman henkeni menettämisestä.
Janis petke kirjoitti:
Vaimo lakkasi antamassa perse ttä, eikä niellyt enää. Kenkää hanuriin ja 20v thaikku tilalle. En ole vielä katunut hetkeäkään.
Ei oo 20v. saanu unohtamaan entistä?
😂 ei noi miesten voimafantasiat mee läpi, ikinä yhtään thaikkua nähnytkään, täällä vauvapalstailee vuodesta toiseen ihan yksinään
Lapsi pilasi suhteemme. Vauva-aika oli elämäni hirveintä aikaa, ja todella hyvä suhde ja (elämäni suurin) rakkaus kuoli siinä. Kaduttaa kovasti, etten silloin ymmärtänyt, miten olisi pitänyt suhdetta huoltaa ja olla esim. lapsesta välillä erossakin. Kun toivuin pikkulapsiajasta, oli suhde jo täysin karilla ja aika yhteistuumin pari vuotta sitten erottiin (olin kyllä pettänytkin jo tähän mennessä, mutta koskaan ei mies sitä saanut tietää eikä toivottavasti saakkaan). Moni asia on mennyt elämässäni huonommaksi tuon eron takia, onneksi ollaan hyvissä väleissä ja yhteishuoltajuus sujuu. Oltiin yhdessä noin 14 vuotta josta 11 v. naimisissa.
Palstan hulluille nyt vielä selvennyksenä, että rakastan lastani yli kaiken, en syytä häntä mistään eikä hänelle tällaisia puhuta.
Karmeampaa on kun itse havaitsee miehen olevan kuin anoppi, lisättynä miehen voimilla.
Mutta miehen kuitenkin pitää olla komea ja lihaksikas, koska muuten et voi syttyä?