Miksi teille tuli avioero?

Nuorena ja kokemattomana halusin toteuttaa opiskelu-seurustelu-työ-avioliitto-talo-lapset- konseptia, tai olisin epäonnistuja. Mies täytti kriteerit, jotka asetin, raittius, myötämielisyys uskoon, oikea ikäero..Mutta oikeasti emme ikinä rakastaneet toisiamme. Toteutimme vain sitä, mitä kuvittelimme olevan oikea elämän sisältö. Kun aika kului, tuli sairautta, lapsettomuus vaivasi yms, henkinen kasvu vei entistä enemmän erilleen, jos ikinä mitään yhteyttä olikaan ja henkinen väkivalta paisui valtavaksi. Meillä ei ollut yhtään mitään yhteistä, toisen elämä ei kiinnostanut tippaakaan, ei ajatukset ei mikään, kaikki oli vain suorittamista.

Nyt sanon jokaiselle, jotka harkitsee avioliittoa, että mietipä vielä, miksi olet liittoon menossa, vaikka kuin tekisi kipeää olla rehellinen. Avioliitto ei ole elämän päämäärä ja onnistumisen mitta

Se riitti kirjoitti:

Menin naimisiin miehen kehossa olevan lapsen kanssa. Omatahto,kyky olla omassa elämässä puuttuivat kokonaan. " Isä" oli despootti ,joka yöllä vaani oven ulkopuolella,auto oli,sitä ei saanut käyttää,itsellään ei ollut korttiakaan, katsoi vihaisesti koko ajan,kun tuvassa olin. Osallistuin tuon mökkipahasen töihin,lypsyllä,heinäpellolla yms. Sätti entisten sulhasten puhkoneen,kun auton rengas puhkesi naulaan,pesukoneen ohjelmassa ei ollut linkousta,niin se ei lingonnut,huusi ,että minun lapsuudenkotini maksaa sen.Olin siellä 2 vuotta,sitten lähdin pois,yksin. Kun ei mukaani lähtenyt ukko jäi. 3 asuntoa hommasin,viimeiseen muutin yksin. Katunut en ole sekuntiakaan.

Olipa sekava kirjoitus. Ja pilkun jälkeen välilyönti, niin on paljon helpompi lukea. 

Ja mitä tarkoittaa "Kun ei mukaani lähtenyt ukko jäi. 3 asuntoa hommasin, viimeiseen muutin yksin." Kenen kanssa niihin kahteen muuhun asuntoon muutettiin?

Suhde loppui, koska olenhan törkyinen paskaperse.

Anna miehen käydä riittävästi huorissa niin jaksaa.

Sitä valetta ei kannata uskoa, että olisi sielunkumppani, jonka kanssa kaikki vain toimii ilman ongelmia. Suhdetta täytyy vaalia ja huoltaa.

Keskustelkaa asiat läpi niin, ettei vanhoihin riitoihin tarvitse palata. Olkaa yksimielisiä riidan selvittämisen jälkeen. Tähän muutama helpottava ohje:

1. Toista ei voi muuttaa, jos toinen ei itse halua muutosta.

Älä siis missään nimessä ajattele, että kyllä tämä asia korjaantuu, kun suhde etenee/ mennään naimisiin/ hankitaan lapsia. Ei korjaannu, jos toinen ei itse halua muutosta.

2. Itse on osattava kehittää itseään suhteen tarpeisiin.

Omat erheet ja virheet on osattava myöntää ilman hirveää draamaa ja uhriutumista. Virheistä tulee oppia ja muuttaa käytöstään paremmaksi. Oletko tähän valmis?

3. Toiselle ja yhteiselle suhteelle tulee olla lempeä.

Kukaan ei ole täydellinen. Mikään suhde ei ole täydellinen. Oletko valmis hyväksymään itsesi, kumppanisi ja suhteenne epätäydellisyyden? Aina ei voi saada, mitä haluaa ja se on hyväksyttävä. Pettymyksiä pitää osata sietää. Osaatko itse lopulta olla onnellinen epätäydellisyydestä?

4. Etsi kumppani, joka osaa myöntää virheensä ja on valmis tekemään töitä sen eteen, että suhde kehittyy teitä molempia miellyttävämmäksi. Suuri osa ihmistä ei kasva henkisesti aikuisiksi ja eivät pysty kehittymään ihmisinä.

Seksi ja läheisyys loppui kokonaan. Aikani kärsin ja päätin lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Anna miehen käydä riittävästi huorissa niin jaksaa.

No mitä se sitten jaksaa?? Pestä lapsen kakkapyllyä? Valvoa koliikkivauvan kanssa yön? Tuoda vaimolle taudin? Elää huonon omantunnon kanssa ? Pettää vaimoaan?

Mies kävi vieraissa ja osoittautui alkoholistiksi

Oli myös hyvin mustasukkainen

Vaimo lähti jamalin matkaan

Liian kauan yhdessä, ei vaan huvittanut enää !

vaimo rupsahti ja olen johtavassa asemassa. niin edustavampi vaimo tuli tilalle

tämäkin laitetaan kiertoon jos taso ei pysy yllä

Vaimo valmisti karjalanpaistia tiistaina, vaikka se on maksalaatikkopäivä.

Tuo on sellainen virhe, mitä ei pysty antamaan anteeksi.

24 vuoden avioliitto loppui kun rouva rakastui nuorempaan mieheen.

Kertokaa näitä taas!

Yhteiseloa 13v. josta naimisissa melkein 7v. Yhteen menty nuorena (19v) ja suhde jokseenkin myrskyisä ensimmäiset viisi vuotta, mutta kaikesta selvittiin. Paitsi erilleen kasvamisesta ja miehen kiinnostuksen puutteesta kumppania kohtaan.

Itse yritin monet kerrat vuosien saatossa puhua miehelle asioista jotka vaivaavat ja kertoa selvällä suomen kielellä suoraan mitä haluaisin että tapahtuu, jotta voisin olla onnellisempi. Valmis olin myös kuuntelemaan saman toisin päin, sekä muuttamaan tarvittaessa itseä/tapaani toimia. Mies keskustelujen jälkeen ryhdistäytyi muutamaksi päiväksi, kunnes meno jatkui taas samana. Touhusi omiaan eikä ollut kiinnostunut parisuhteesta tai minusta. Ilmeisesti hänelle riitti, että oli laskuille kimppa maksaja ja koti pysyi siistinä sekä eläimet hoidettuna. Hänelle siis helppoa arkea. Useampi vuosi takana seksittömyyttä, hellyyden ja läheisyyden puutetta ollut vielä pidempään. Lopulta ei mitään yhteistä tekemistä, saati puhuttavaa. Arkea pyöritettiin kämppiksinä.

Miehelle oli jokseenkin itsestään selvää, etten lähde suhteesta vaikkei siihen panostaisikaan. Ja näin olikin useamman vuoden, kunnes itse havahduin siihen, että jos en nyt lähde, tulee minusta se ärsyttävä, vittumainen ja aina kiukkuinen akka joka katuu suhteeseen jäämistään. Olin myös jonkin aikaa sitten, ennen päätöstäni lähteä, lakannut itse yrittämästä tehdä parhaani suhteen eteen. Kiitollinen olen itselleni siitä, että havahduin ja tein päätöksen lähteä nyt, enkä vasta esim. 50 vuotiaana. Ehkä meille molemmille on vielä elämää edessä, myös rakkaus rintamalla. Miehelle ero oli shokki.

12 vuotta yhdessä oltiin. Ex vaimolla oli lopussa noin puolen vuoden - vuoden mittainen salasuhde, jonka sitten lopulta minulle kertoi, kun kyselin, mikä oikein on. Ex oli ollut jotenkin outo. En olisi voinut kuvitellakaan, että hän pettää.

Mitään syytä hän ei osannut teolleen sanoa, oli kuulemma vaan rakastunut oppilaansa isään. Siellä hajosi sen miehen oma liitto myös.

Ero tuli, raakaa hommaa. Muutin kodistani pois ja tämä mies muutti mun tilalleni. Mun ex vaimon ja mun lasten luo, meidän entiseen yhteiseen kotiin.

Voitte vaan kuvitella, kuinka paljon kirpaisi. Onneksi sain lasten asiat sovittua yhteishuoltajuudeksi jne.

No, mun ex ja se mies on edelleen yhdessä. Minä kokoan edelleen itseäni kasaan. Aikaa on mennyt parisen vuotta. Hassua, miten joku voi vaan korvata uudella puolisolla entisen, tuosta vaan. Ja kyllä, oikeasti ex sanoi, ettei ollut mitään syytä, niin vaan kuulemma kävi. Olin kuulemma ollut ihan hyvä puoliso, mutta hän vaan rakastui toiseen.

Valitsin yksinkertaisesti väärin. Valitsin henkilön, jonka kanssa oli samoja harrastuksia ja jonka kanssa tuli toimeen, en ihmistä jonka kanssa on samat moraalit ja arvot.  Koska minut on kasvatettu siihen, että pitää olla ylilojaali ja yrittää, niin vaikka mies petti useamman kerran niin annoin aina anteeksi ja yritin ja yritin. Lopulta miehelle ei riittänyt enää mitään ja minä murruin, mikä johti lopulliseen eroon.

Nykyään mies kuulemma panee miehiä (tai naiseksi pukeutunutta miestä) kun heteroporno ei enää riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

12 vuotta yhdessä oltiin. Ex vaimolla oli lopussa noin puolen vuoden - vuoden mittainen salasuhde, jonka sitten lopulta minulle kertoi, kun kyselin, mikä oikein on. Ex oli ollut jotenkin outo. En olisi voinut kuvitellakaan, että hän pettää.

Mitään syytä hän ei osannut teolleen sanoa, oli kuulemma vaan rakastunut oppilaansa isään. Siellä hajosi sen miehen oma liitto myös.

Ero tuli, raakaa hommaa. Muutin kodistani pois ja tämä mies muutti mun tilalleni. Mun ex vaimon ja mun lasten luo, meidän entiseen yhteiseen kotiin.

Voitte vaan kuvitella, kuinka paljon kirpaisi. Onneksi sain lasten asiat sovittua yhteishuoltajuudeksi jne.

No, mun ex ja se mies on edelleen yhdessä. Minä kokoan edelleen itseäni kasaan. Aikaa on mennyt parisen vuotta. Hassua, miten joku voi vaan korvata uudella puolisolla entisen, tuosta vaan. Ja kyllä, oikeasti ex sanoi, ettei ollut mitään syytä, niin vaan kuulemma kävi. Olin kuulemma ollut ihan hyvä puoliso, mutta hän vaan rakastui toiseen.

Tämä on kyllä tosiaankin aika kamala tapaus. Myötätuntoni kirjoittajalle, toivottavasti toivut ja löydät itsellesi jonkun joka arvostaa ja välittää sinusta!

Rouvasta kuoriutui hörhö, vajosi salaliittoteorioiden ja rokotevastaisten leiriin.  Muutama kaveri hänet sinne tempaisi. Alkoi käyttämään lapseen uskomushoitoja minulta siitä kysymättä.  Tuli mitta täyteen.

Vierailija kirjoitti:

vaimo rupsahti ja olen johtavassa asemassa. niin edustavampi vaimo tuli tilalle

tämäkin laitetaan kiertoon jos taso ei pysy yllä

Säälinsekaista huvittuneisuutta herättää nämä eräitten katkerat purkaukset.

Nainen ON vahvempi astia, ja varjelkoon jos ei olisi!

Kun sivusta seuraa ja kun esim. täältä lukee näistä niin kyllä hirvittää että jos itsekin olisi tuohon ryhtynyt.

On siinä vaimolla monta kertaa kestämistä ja jaksamista enkä ymmärrä miksi aina vaan hammasta purren jaksetaan yrittää.  Nainen pärjää kyllä aina ja elämä on onnellisempaa yksin vaikka lasten kanssa, olkootpa sitten taloudellisesti haastavaa, kuin henkisen ja usein vielä fyysisen taakan alla ihmisen kanssa joka vain vähättelee, pyrkii alistamaan, haukkuu, juo. On usein jopa väkivaltainen ja juoksee vieraissa.

Tiedän että on myös täyspäisiä kunnollisia vastuutuntoisia miehiä, itsekin tunnen heitä ja oma isä hyvä esimerkki. Silti en ole koskaan halunnut  riskeerata. Valitsin yksin elämisen ja totisesti en kadu!