Nyt nähdään päiväkotien pyörivän hienosti ilman opejakin. Hoitajista monet ei lakossa, koska kuuluvat Tehyyn ja Superiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesasta puuttuu tavallisena arkenakin se 900 vakaopea. Homma on jo kauan pyörinyt lähinnä hoitajien voimin. Ryhmissä pitäisi olla 2 vakaopea lain mukaan, käytännössä näistä lähes aina vähintään toinen on kuitenkin lastenhoitaja, koska opettajia ei saada.

Henkilökuntarakennetta tai koulutusohjelmaa tulisi muuttaa, koska nykyinen malli ei toimi. Vakaopeilla on kenties vähän liian korkea koulutus kys. hommaan, joka toki on tärkeää, mutta käytännössä kuitenkin sellaista ettei siitä varmaan voida kaikille opeille yli 3000 egen akateemisia palkkoja maksaa. Työ on hyvin käytännönläheistä vaikka olisikin asiantuntija koulutus taustalla. Työstä on myös mielestäni pyritty keinotekoisesti tekemään asiantuntijatyötä, kehittämällä sen ympärille valtava määrä ns. paperityötä. Vaikka hoitajan/ open läsnäolo on työssä tärkeintä ja monet asiat on kyllä ihan maalaisjärjellä hoidettavia (toki sitäkään ei kaikilta löydy).

T. Ex-lastenhoitaja

Päiväkotien tuleva henkilökuntarakenne on vakaopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Helsingissä tämä jo toteutuu. Opettaja vastaa lapsen yksilöllisstä opetuksesta ja tuen tarpeista. Nämä sovitaan vuosittain vanhempien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa. varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on tukea laajemmin koko lapsen perhettä. Lastenhoitajan tehtävä on käytännönläheisempi päiväkodin arjessa tapahtuvaa työtä. Vakaopettajia puuttuu alalta valtavasti. Heikko palkkaus on varmastikin yksi syy. Palkalla on vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti lakolla on tähän asiaan myönteistä kehitystä. Toinen syy työvoimapulaan on varmastikin päiväkotien heikko työhyvinvointi. Ilmeisestikin lastenhoitajien on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä, että opettajilla on eri koulutus, toimenkuva ja palkka ja opettajia kohdellaan päivkotien arjessa syrjivästi. Tähän tulisi johtamisessa puuttua jyrkästi. 

Tämä syrjiminen on valitettavasti niin totta. Olen työskennellyt esiopettajana päiväkodissa. Ihan jokaista suunnitteluun käyttämääni minuuttia jouduin perustelemaan. Hoitajat kävivät ovella kurkkimassa ja huokailemassa, kuulin välillä ihan suoraa vittuilua, ehkä vahingossa.

Jossain vaiheessa kateelliset (?) työkaverit saivat jopa läpi vaatimuksen, että jokaisen työntekijän tulee vaihtaa päivässä tasan yhtä monta vaippaa, muuten "et ole hoitanut päivän osuuttasi". Tämä koski yhtälailla pienten ryhmissä työskenteleviä, oppisopimuksella lastenhoitajaksi opiskelevaa apulaista ja minua, luokanopettajan pätevyydellä ainoana vastuullisena yksin eskaria pyörittävää opettajaa. Kukaan muu ei tokikaan vetänyt vastaavasti eskarituokioita tai tehnyt yhtään asiakirjaa tai toteuttanut tukitoimea, mutta minun piti ehtiä oman työni ohella vaihtaa yhtä monta vaippaa kuin hoitotyötä tekemään palkatun ihmisen.

Lähdin yhden lukuvuoden jälkeen. Myöhemmin sain pahoittelut tehtävääni (epäpätevänä) hoitamaan siirtyneeltä vakaopelta. Hän totesi, että eipä hän aiemmin tajunnut, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu.

Tässä se juju onkin. Epäselvät toimenkuvat ja heikko johtaminen, joka ei puutu työpaikkakiusaamiseen. 

Miten tämä sama kaava tuntuu toistuvan joka ainoalla naisvaltaisella alalla, johon jollain tapaa liittyy hoitajat? Kaikki muut ympärillä, lääkärit, opettajat, siivoojat, kuraattorit yms. kykenevät toimimaan työyhteisössä, mutta hoitaja kuin hoitaja, aina joku eripura ja kateellinen kyräily täysin naurettavista asioista. Ja juuri tämä ikuinen mantra miten heitä pitää arvostaa, osaavat kaiken yhtä hyvin kuin pidemmälle kouluttautuneet, he tekevät liki kaiken työn ja ties mitä. Sietämätön ihmisryhmä.

Päiväkodissa kaikkien päätyö on lastenhoito. Muut työtehtävät ovat vain marginaalia, koska lastenhoito vie niin paljon aikaa. Kuitenkin koulutukset, tittelit ja palkkaus on mukautettu sen marginaalin mukaan. Luonnollisesti tällainen järjestely synnyttää paljon katkeruutta, nipotusta ja nokkimisjärjestyksiä.

Kun sillä vakaopella se päätyö ei ole lastenhoito

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesasta puuttuu tavallisena arkenakin se 900 vakaopea. Homma on jo kauan pyörinyt lähinnä hoitajien voimin. Ryhmissä pitäisi olla 2 vakaopea lain mukaan, käytännössä näistä lähes aina vähintään toinen on kuitenkin lastenhoitaja, koska opettajia ei saada.

Henkilökuntarakennetta tai koulutusohjelmaa tulisi muuttaa, koska nykyinen malli ei toimi. Vakaopeilla on kenties vähän liian korkea koulutus kys. hommaan, joka toki on tärkeää, mutta käytännössä kuitenkin sellaista ettei siitä varmaan voida kaikille opeille yli 3000 egen akateemisia palkkoja maksaa. Työ on hyvin käytännönläheistä vaikka olisikin asiantuntija koulutus taustalla. Työstä on myös mielestäni pyritty keinotekoisesti tekemään asiantuntijatyötä, kehittämällä sen ympärille valtava määrä ns. paperityötä. Vaikka hoitajan/ open läsnäolo on työssä tärkeintä ja monet asiat on kyllä ihan maalaisjärjellä hoidettavia (toki sitäkään ei kaikilta löydy).

T. Ex-lastenhoitaja

Päiväkotien tuleva henkilökuntarakenne on vakaopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Helsingissä tämä jo toteutuu. Opettaja vastaa lapsen yksilöllisstä opetuksesta ja tuen tarpeista. Nämä sovitaan vuosittain vanhempien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa. varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on tukea laajemmin koko lapsen perhettä. Lastenhoitajan tehtävä on käytännönläheisempi päiväkodin arjessa tapahtuvaa työtä. Vakaopettajia puuttuu alalta valtavasti. Heikko palkkaus on varmastikin yksi syy. Palkalla on vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti lakolla on tähän asiaan myönteistä kehitystä. Toinen syy työvoimapulaan on varmastikin päiväkotien heikko työhyvinvointi. Ilmeisestikin lastenhoitajien on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä, että opettajilla on eri koulutus, toimenkuva ja palkka ja opettajia kohdellaan päivkotien arjessa syrjivästi. Tähän tulisi johtamisessa puuttua jyrkästi. 

Tämä syrjiminen on valitettavasti niin totta. Olen työskennellyt esiopettajana päiväkodissa. Ihan jokaista suunnitteluun käyttämääni minuuttia jouduin perustelemaan. Hoitajat kävivät ovella kurkkimassa ja huokailemassa, kuulin välillä ihan suoraa vittuilua, ehkä vahingossa.

Jossain vaiheessa kateelliset (?) työkaverit saivat jopa läpi vaatimuksen, että jokaisen työntekijän tulee vaihtaa päivässä tasan yhtä monta vaippaa, muuten "et ole hoitanut päivän osuuttasi". Tämä koski yhtälailla pienten ryhmissä työskenteleviä, oppisopimuksella lastenhoitajaksi opiskelevaa apulaista ja minua, luokanopettajan pätevyydellä ainoana vastuullisena yksin eskaria pyörittävää opettajaa. Kukaan muu ei tokikaan vetänyt vastaavasti eskarituokioita tai tehnyt yhtään asiakirjaa tai toteuttanut tukitoimea, mutta minun piti ehtiä oman työni ohella vaihtaa yhtä monta vaippaa kuin hoitotyötä tekemään palkatun ihmisen.

Lähdin yhden lukuvuoden jälkeen. Myöhemmin sain pahoittelut tehtävääni (epäpätevänä) hoitamaan siirtyneeltä vakaopelta. Hän totesi, että eipä hän aiemmin tajunnut, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu.

Tässä se juju onkin. Epäselvät toimenkuvat ja heikko johtaminen, joka ei puutu työpaikkakiusaamiseen. 

Miten tämä sama kaava tuntuu toistuvan joka ainoalla naisvaltaisella alalla, johon jollain tapaa liittyy hoitajat? Kaikki muut ympärillä, lääkärit, opettajat, siivoojat, kuraattorit yms. kykenevät toimimaan työyhteisössä, mutta hoitaja kuin hoitaja, aina joku eripura ja kateellinen kyräily täysin naurettavista asioista. Ja juuri tämä ikuinen mantra miten heitä pitää arvostaa, osaavat kaiken yhtä hyvin kuin pidemmälle kouluttautuneet, he tekevät liki kaiken työn ja ties mitä. Sietämätön ihmisryhmä.

Päiväkodissa kaikkien päätyö on lastenhoito. Muut työtehtävät ovat vain marginaalia, koska lastenhoito vie niin paljon aikaa. Kuitenkin koulutukset, tittelit ja palkkaus on mukautettu sen marginaalin mukaan. Luonnollisesti tällainen järjestely synnyttää paljon katkeruutta, nipotusta ja nokkimisjärjestyksiä.

Kun sillä vakaopella se päätyö ei ole lastenhoito

Onko nykyään menty jo niin pitkälle, että "vakaope" viettää pääosan työajastaan toimistossa tai kokoushuoneessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesasta puuttuu tavallisena arkenakin se 900 vakaopea. Homma on jo kauan pyörinyt lähinnä hoitajien voimin. Ryhmissä pitäisi olla 2 vakaopea lain mukaan, käytännössä näistä lähes aina vähintään toinen on kuitenkin lastenhoitaja, koska opettajia ei saada.

Henkilökuntarakennetta tai koulutusohjelmaa tulisi muuttaa, koska nykyinen malli ei toimi. Vakaopeilla on kenties vähän liian korkea koulutus kys. hommaan, joka toki on tärkeää, mutta käytännössä kuitenkin sellaista ettei siitä varmaan voida kaikille opeille yli 3000 egen akateemisia palkkoja maksaa. Työ on hyvin käytännönläheistä vaikka olisikin asiantuntija koulutus taustalla. Työstä on myös mielestäni pyritty keinotekoisesti tekemään asiantuntijatyötä, kehittämällä sen ympärille valtava määrä ns. paperityötä. Vaikka hoitajan/ open läsnäolo on työssä tärkeintä ja monet asiat on kyllä ihan maalaisjärjellä hoidettavia (toki sitäkään ei kaikilta löydy).

T. Ex-lastenhoitaja

Päiväkotien tuleva henkilökuntarakenne on vakaopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Helsingissä tämä jo toteutuu. Opettaja vastaa lapsen yksilöllisstä opetuksesta ja tuen tarpeista. Nämä sovitaan vuosittain vanhempien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa. varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on tukea laajemmin koko lapsen perhettä. Lastenhoitajan tehtävä on käytännönläheisempi päiväkodin arjessa tapahtuvaa työtä. Vakaopettajia puuttuu alalta valtavasti. Heikko palkkaus on varmastikin yksi syy. Palkalla on vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti lakolla on tähän asiaan myönteistä kehitystä. Toinen syy työvoimapulaan on varmastikin päiväkotien heikko työhyvinvointi. Ilmeisestikin lastenhoitajien on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä, että opettajilla on eri koulutus, toimenkuva ja palkka ja opettajia kohdellaan päivkotien arjessa syrjivästi. Tähän tulisi johtamisessa puuttua jyrkästi. 

Tämä syrjiminen on valitettavasti niin totta. Olen työskennellyt esiopettajana päiväkodissa. Ihan jokaista suunnitteluun käyttämääni minuuttia jouduin perustelemaan. Hoitajat kävivät ovella kurkkimassa ja huokailemassa, kuulin välillä ihan suoraa vittuilua, ehkä vahingossa.

Jossain vaiheessa kateelliset (?) työkaverit saivat jopa läpi vaatimuksen, että jokaisen työntekijän tulee vaihtaa päivässä tasan yhtä monta vaippaa, muuten "et ole hoitanut päivän osuuttasi". Tämä koski yhtälailla pienten ryhmissä työskenteleviä, oppisopimuksella lastenhoitajaksi opiskelevaa apulaista ja minua, luokanopettajan pätevyydellä ainoana vastuullisena yksin eskaria pyörittävää opettajaa. Kukaan muu ei tokikaan vetänyt vastaavasti eskarituokioita tai tehnyt yhtään asiakirjaa tai toteuttanut tukitoimea, mutta minun piti ehtiä oman työni ohella vaihtaa yhtä monta vaippaa kuin hoitotyötä tekemään palkatun ihmisen.

Lähdin yhden lukuvuoden jälkeen. Myöhemmin sain pahoittelut tehtävääni (epäpätevänä) hoitamaan siirtyneeltä vakaopelta. Hän totesi, että eipä hän aiemmin tajunnut, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu.

Tässä se juju onkin. Epäselvät toimenkuvat ja heikko johtaminen, joka ei puutu työpaikkakiusaamiseen. 

Miten tämä sama kaava tuntuu toistuvan joka ainoalla naisvaltaisella alalla, johon jollain tapaa liittyy hoitajat? Kaikki muut ympärillä, lääkärit, opettajat, siivoojat, kuraattorit yms. kykenevät toimimaan työyhteisössä, mutta hoitaja kuin hoitaja, aina joku eripura ja kateellinen kyräily täysin naurettavista asioista. Ja juuri tämä ikuinen mantra miten heitä pitää arvostaa, osaavat kaiken yhtä hyvin kuin pidemmälle kouluttautuneet, he tekevät liki kaiken työn ja ties mitä. Sietämätön ihmisryhmä.

Päiväkodissa kaikkien päätyö on lastenhoito. Muut työtehtävät ovat vain marginaalia, koska lastenhoito vie niin paljon aikaa. Kuitenkin koulutukset, tittelit ja palkkaus on mukautettu sen marginaalin mukaan. Luonnollisesti tällainen järjestely synnyttää paljon katkeruutta, nipotusta ja nokkimisjärjestyksiä.

Kun sillä vakaopella se päätyö ei ole lastenhoito

Onko nykyään menty jo niin pitkälle, että "vakaope" viettää pääosan työajastaan toimistossa tai kokoushuoneessa?

Vakaopettajalla on valtava määrä esim. lausuntoja laadittavana lapsista lastensuojelulle, erilaisiin tukimuotoihin, neuvolayhteistyöhön jne. Lisäksi vasut on tehtävä ja vasuissa määritetyt tukitoimet järjestettävä. Lopulla aikaa se opettaja valmistelee lasten kanssa esim. tunnetaitojen opettelua, mediataitojen opetusta, kielen kehittymisen tukia. 

Ehkä sinä päivänä kun tämä keskinäinen nokittelu ja työkavereiden lyttääminen loppuu, niin loppuis samalla tän yhteisen oksan sahaaminen ja työoloihin sekä palkkoihin tulis jotain parannusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesasta puuttuu tavallisena arkenakin se 900 vakaopea. Homma on jo kauan pyörinyt lähinnä hoitajien voimin. Ryhmissä pitäisi olla 2 vakaopea lain mukaan, käytännössä näistä lähes aina vähintään toinen on kuitenkin lastenhoitaja, koska opettajia ei saada.

Henkilökuntarakennetta tai koulutusohjelmaa tulisi muuttaa, koska nykyinen malli ei toimi. Vakaopeilla on kenties vähän liian korkea koulutus kys. hommaan, joka toki on tärkeää, mutta käytännössä kuitenkin sellaista ettei siitä varmaan voida kaikille opeille yli 3000 egen akateemisia palkkoja maksaa. Työ on hyvin käytännönläheistä vaikka olisikin asiantuntija koulutus taustalla. Työstä on myös mielestäni pyritty keinotekoisesti tekemään asiantuntijatyötä, kehittämällä sen ympärille valtava määrä ns. paperityötä. Vaikka hoitajan/ open läsnäolo on työssä tärkeintä ja monet asiat on kyllä ihan maalaisjärjellä hoidettavia (toki sitäkään ei kaikilta löydy).

T. Ex-lastenhoitaja

Päiväkotien tuleva henkilökuntarakenne on vakaopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Helsingissä tämä jo toteutuu. Opettaja vastaa lapsen yksilöllisstä opetuksesta ja tuen tarpeista. Nämä sovitaan vuosittain vanhempien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa. varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on tukea laajemmin koko lapsen perhettä. Lastenhoitajan tehtävä on käytännönläheisempi päiväkodin arjessa tapahtuvaa työtä. Vakaopettajia puuttuu alalta valtavasti. Heikko palkkaus on varmastikin yksi syy. Palkalla on vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti lakolla on tähän asiaan myönteistä kehitystä. Toinen syy työvoimapulaan on varmastikin päiväkotien heikko työhyvinvointi. Ilmeisestikin lastenhoitajien on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä, että opettajilla on eri koulutus, toimenkuva ja palkka ja opettajia kohdellaan päivkotien arjessa syrjivästi. Tähän tulisi johtamisessa puuttua jyrkästi. 

Tämä syrjiminen on valitettavasti niin totta. Olen työskennellyt esiopettajana päiväkodissa. Ihan jokaista suunnitteluun käyttämääni minuuttia jouduin perustelemaan. Hoitajat kävivät ovella kurkkimassa ja huokailemassa, kuulin välillä ihan suoraa vittuilua, ehkä vahingossa.

Jossain vaiheessa kateelliset (?) työkaverit saivat jopa läpi vaatimuksen, että jokaisen työntekijän tulee vaihtaa päivässä tasan yhtä monta vaippaa, muuten "et ole hoitanut päivän osuuttasi". Tämä koski yhtälailla pienten ryhmissä työskenteleviä, oppisopimuksella lastenhoitajaksi opiskelevaa apulaista ja minua, luokanopettajan pätevyydellä ainoana vastuullisena yksin eskaria pyörittävää opettajaa. Kukaan muu ei tokikaan vetänyt vastaavasti eskarituokioita tai tehnyt yhtään asiakirjaa tai toteuttanut tukitoimea, mutta minun piti ehtiä oman työni ohella vaihtaa yhtä monta vaippaa kuin hoitotyötä tekemään palkatun ihmisen.

Lähdin yhden lukuvuoden jälkeen. Myöhemmin sain pahoittelut tehtävääni (epäpätevänä) hoitamaan siirtyneeltä vakaopelta. Hän totesi, että eipä hän aiemmin tajunnut, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu.

Tässä se juju onkin. Epäselvät toimenkuvat ja heikko johtaminen, joka ei puutu työpaikkakiusaamiseen. 

Miten tämä sama kaava tuntuu toistuvan joka ainoalla naisvaltaisella alalla, johon jollain tapaa liittyy hoitajat? Kaikki muut ympärillä, lääkärit, opettajat, siivoojat, kuraattorit yms. kykenevät toimimaan työyhteisössä, mutta hoitaja kuin hoitaja, aina joku eripura ja kateellinen kyräily täysin naurettavista asioista. Ja juuri tämä ikuinen mantra miten heitä pitää arvostaa, osaavat kaiken yhtä hyvin kuin pidemmälle kouluttautuneet, he tekevät liki kaiken työn ja ties mitä. Sietämätön ihmisryhmä.

Päiväkodissa kaikkien päätyö on lastenhoito. Muut työtehtävät ovat vain marginaalia, koska lastenhoito vie niin paljon aikaa. Kuitenkin koulutukset, tittelit ja palkkaus on mukautettu sen marginaalin mukaan. Luonnollisesti tällainen järjestely synnyttää paljon katkeruutta, nipotusta ja nokkimisjärjestyksiä.

Kun sillä vakaopella se päätyö ei ole lastenhoito

Onko nykyään menty jo niin pitkälle, että "vakaope" viettää pääosan työajastaan toimistossa tai kokoushuoneessa?

Kyllä. Tämä on se epäkohta, joka myös väsyttää ihan kaikkia. Mitä hyötyä, siis ihan aidosti, on siitä, että ryhmässä 2 henkilöä suunnittelee ja kirjaa hienoa toimintaa, ja käytännössä sitä toteuttaa 8h/pvä vain yksi henkilö (hoitaja)? En ole koskaan ymmärtänyt. Kyllä sen open pitää itse olla ryhmässä läsnä, jos sitä hienoa ja huolella hiottua pedagogiikkaa halutaan myös konkreettisesti toteuttaa. Ne tiedot ei myöskään siirry open päästä hoitajalle telepaattisesti. Aikaa ei ole hienoja suunnitelmia lukea (ja ilmeisesti hoitajan aivoilla ne olis sitäpaitsi mahdotonta ymmärtää ja sisäistää 🙄).

Ei ole ihme että myös hoitajapula alkaa olla merkittävä varhaiskasvatuksessa. Työtaakka on valtava ja annetut resurssit minimaaliset. Kyllä minäkin lähtisin mieluummin joka torstai pedapalaveriin 1,5 tunniksi, kuin jäisin yksin nukkariin 21 lapsen kanssa avustajan kera. Joista 2 huutaa ja riehuu kuin hinaaja, 5 ei pysy paikallaan, 1 pelkää ja itkee koko poppoota ja loput ei tasan nuku siinä metelissä. Ylös sängystäkin vähän vaikea ottaa niitä yksin kun sit ei ainaskaan pärjää niiden kanssa. Mut hienoa pedagogiikka kyllä 👏👏

Kyllä naiset on kamalia. Oletteko tavanneet miesvaltaisilla aloilla tällaista toisten dissaamista? Hävetkää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesasta puuttuu tavallisena arkenakin se 900 vakaopea. Homma on jo kauan pyörinyt lähinnä hoitajien voimin. Ryhmissä pitäisi olla 2 vakaopea lain mukaan, käytännössä näistä lähes aina vähintään toinen on kuitenkin lastenhoitaja, koska opettajia ei saada.

Henkilökuntarakennetta tai koulutusohjelmaa tulisi muuttaa, koska nykyinen malli ei toimi. Vakaopeilla on kenties vähän liian korkea koulutus kys. hommaan, joka toki on tärkeää, mutta käytännössä kuitenkin sellaista ettei siitä varmaan voida kaikille opeille yli 3000 egen akateemisia palkkoja maksaa. Työ on hyvin käytännönläheistä vaikka olisikin asiantuntija koulutus taustalla. Työstä on myös mielestäni pyritty keinotekoisesti tekemään asiantuntijatyötä, kehittämällä sen ympärille valtava määrä ns. paperityötä. Vaikka hoitajan/ open läsnäolo on työssä tärkeintä ja monet asiat on kyllä ihan maalaisjärjellä hoidettavia (toki sitäkään ei kaikilta löydy).

T. Ex-lastenhoitaja

Päiväkotien tuleva henkilökuntarakenne on vakaopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Helsingissä tämä jo toteutuu. Opettaja vastaa lapsen yksilöllisstä opetuksesta ja tuen tarpeista. Nämä sovitaan vuosittain vanhempien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa. varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on tukea laajemmin koko lapsen perhettä. Lastenhoitajan tehtävä on käytännönläheisempi päiväkodin arjessa tapahtuvaa työtä. Vakaopettajia puuttuu alalta valtavasti. Heikko palkkaus on varmastikin yksi syy. Palkalla on vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti lakolla on tähän asiaan myönteistä kehitystä. Toinen syy työvoimapulaan on varmastikin päiväkotien heikko työhyvinvointi. Ilmeisestikin lastenhoitajien on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä, että opettajilla on eri koulutus, toimenkuva ja palkka ja opettajia kohdellaan päivkotien arjessa syrjivästi. Tähän tulisi johtamisessa puuttua jyrkästi. 

Tämä syrjiminen on valitettavasti niin totta. Olen työskennellyt esiopettajana päiväkodissa. Ihan jokaista suunnitteluun käyttämääni minuuttia jouduin perustelemaan. Hoitajat kävivät ovella kurkkimassa ja huokailemassa, kuulin välillä ihan suoraa vittuilua, ehkä vahingossa.

Jossain vaiheessa kateelliset (?) työkaverit saivat jopa läpi vaatimuksen, että jokaisen työntekijän tulee vaihtaa päivässä tasan yhtä monta vaippaa, muuten "et ole hoitanut päivän osuuttasi". Tämä koski yhtälailla pienten ryhmissä työskenteleviä, oppisopimuksella lastenhoitajaksi opiskelevaa apulaista ja minua, luokanopettajan pätevyydellä ainoana vastuullisena yksin eskaria pyörittävää opettajaa. Kukaan muu ei tokikaan vetänyt vastaavasti eskarituokioita tai tehnyt yhtään asiakirjaa tai toteuttanut tukitoimea, mutta minun piti ehtiä oman työni ohella vaihtaa yhtä monta vaippaa kuin hoitotyötä tekemään palkatun ihmisen.

Lähdin yhden lukuvuoden jälkeen. Myöhemmin sain pahoittelut tehtävääni (epäpätevänä) hoitamaan siirtyneeltä vakaopelta. Hän totesi, että eipä hän aiemmin tajunnut, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu.

Tässä se juju onkin. Epäselvät toimenkuvat ja heikko johtaminen, joka ei puutu työpaikkakiusaamiseen. 

Miten tämä sama kaava tuntuu toistuvan joka ainoalla naisvaltaisella alalla, johon jollain tapaa liittyy hoitajat? Kaikki muut ympärillä, lääkärit, opettajat, siivoojat, kuraattorit yms. kykenevät toimimaan työyhteisössä, mutta hoitaja kuin hoitaja, aina joku eripura ja kateellinen kyräily täysin naurettavista asioista. Ja juuri tämä ikuinen mantra miten heitä pitää arvostaa, osaavat kaiken yhtä hyvin kuin pidemmälle kouluttautuneet, he tekevät liki kaiken työn ja ties mitä. Sietämätön ihmisryhmä.

Päiväkodissa kaikkien päätyö on lastenhoito. Muut työtehtävät ovat vain marginaalia, koska lastenhoito vie niin paljon aikaa. Kuitenkin koulutukset, tittelit ja palkkaus on mukautettu sen marginaalin mukaan. Luonnollisesti tällainen järjestely synnyttää paljon katkeruutta, nipotusta ja nokkimisjärjestyksiä.

Kun sillä vakaopella se päätyö ei ole lastenhoito

Onko nykyään menty jo niin pitkälle, että "vakaope" viettää pääosan työajastaan toimistossa tai kokoushuoneessa?

Vakaopettajalla on valtava määrä esim. lausuntoja laadittavana lapsista lastensuojelulle, erilaisiin tukimuotoihin, neuvolayhteistyöhön jne. Lisäksi vasut on tehtävä ja vasuissa määritetyt tukitoimet järjestettävä. Lopulla aikaa se opettaja valmistelee lasten kanssa esim. tunnetaitojen opettelua, mediataitojen opetusta, kielen kehittymisen tukia. 

Niinpä. Pelkästään ryhmän lapsista lastensuojelulle laadittavat yksilölliset arviot teettävät melkoisesti työtä. Kyseessä on 17-sivuinen lomake ja se laaditaan siis kaikista 21 lapsesta syksyisin ja keväisin. Kun siitä urakasta on selvinnyt, niin sitten on vuorossa tunnetaitojen kehityksen toteumaraportit, lasten osallisuussuunnitelman päivitys, tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelma, retkisuunnitelmat ym. ym.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sinä päivänä kun tämä keskinäinen nokittelu ja työkavereiden lyttääminen loppuu, niin loppuis samalla tän yhteisen oksan sahaaminen ja työoloihin sekä palkkoihin tulis jotain parannusta.

Uskotko tällaisen päivän joskus koittavan? Olen kyllä skeptinen sen suhteen. Naiset on kamala hyeenalauma tällaisissa asioissa.

Pienemmät ryhmäkoot auttaisivat monessa asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä naiset on kamalia. Oletteko tavanneet miesvaltaisilla aloilla tällaista toisten dissaamista? Hävetkää!

Kuule, siellä sanotaan usein vielä rumemmin. Ja ihan päin naamaakin toki. Just kuuntelin putkimies-mieheni juttuja.. huh. Myytti etteikö muka riittäis draamaa ja eripuraa myös miesten duunipaikoilla.

Minä en ymmärrä miksi pienten ryhmissä edes on näitä varh,kasv opeja. Luulisi todellakin turhauttavan heitä itseäänkin kun työ nyt on yksinkertaisesti pukemista, riisumista, vaipan vaihtoa, pyllyn pesua, ruokkimista, syöttämistä. Tämän ikäisten virikkeisiin ei yliopistoja tarvita.

Persoona ja luovuus ylipäätään on tärkein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesasta puuttuu tavallisena arkenakin se 900 vakaopea. Homma on jo kauan pyörinyt lähinnä hoitajien voimin. Ryhmissä pitäisi olla 2 vakaopea lain mukaan, käytännössä näistä lähes aina vähintään toinen on kuitenkin lastenhoitaja, koska opettajia ei saada.

Henkilökuntarakennetta tai koulutusohjelmaa tulisi muuttaa, koska nykyinen malli ei toimi. Vakaopeilla on kenties vähän liian korkea koulutus kys. hommaan, joka toki on tärkeää, mutta käytännössä kuitenkin sellaista ettei siitä varmaan voida kaikille opeille yli 3000 egen akateemisia palkkoja maksaa. Työ on hyvin käytännönläheistä vaikka olisikin asiantuntija koulutus taustalla. Työstä on myös mielestäni pyritty keinotekoisesti tekemään asiantuntijatyötä, kehittämällä sen ympärille valtava määrä ns. paperityötä. Vaikka hoitajan/ open läsnäolo on työssä tärkeintä ja monet asiat on kyllä ihan maalaisjärjellä hoidettavia (toki sitäkään ei kaikilta löydy).

T. Ex-lastenhoitaja

Päiväkotien tuleva henkilökuntarakenne on vakaopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Helsingissä tämä jo toteutuu. Opettaja vastaa lapsen yksilöllisstä opetuksesta ja tuen tarpeista. Nämä sovitaan vuosittain vanhempien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa. varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänä on tukea laajemmin koko lapsen perhettä. Lastenhoitajan tehtävä on käytännönläheisempi päiväkodin arjessa tapahtuvaa työtä. Vakaopettajia puuttuu alalta valtavasti. Heikko palkkaus on varmastikin yksi syy. Palkalla on vaikea tulla toimeen pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti lakolla on tähän asiaan myönteistä kehitystä. Toinen syy työvoimapulaan on varmastikin päiväkotien heikko työhyvinvointi. Ilmeisestikin lastenhoitajien on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä sitä, että opettajilla on eri koulutus, toimenkuva ja palkka ja opettajia kohdellaan päivkotien arjessa syrjivästi. Tähän tulisi johtamisessa puuttua jyrkästi. 

Tämä syrjiminen on valitettavasti niin totta. Olen työskennellyt esiopettajana päiväkodissa. Ihan jokaista suunnitteluun käyttämääni minuuttia jouduin perustelemaan. Hoitajat kävivät ovella kurkkimassa ja huokailemassa, kuulin välillä ihan suoraa vittuilua, ehkä vahingossa.

Jossain vaiheessa kateelliset (?) työkaverit saivat jopa läpi vaatimuksen, että jokaisen työntekijän tulee vaihtaa päivässä tasan yhtä monta vaippaa, muuten "et ole hoitanut päivän osuuttasi". Tämä koski yhtälailla pienten ryhmissä työskenteleviä, oppisopimuksella lastenhoitajaksi opiskelevaa apulaista ja minua, luokanopettajan pätevyydellä ainoana vastuullisena yksin eskaria pyörittävää opettajaa. Kukaan muu ei tokikaan vetänyt vastaavasti eskarituokioita tai tehnyt yhtään asiakirjaa tai toteuttanut tukitoimea, mutta minun piti ehtiä oman työni ohella vaihtaa yhtä monta vaippaa kuin hoitotyötä tekemään palkatun ihmisen.

Lähdin yhden lukuvuoden jälkeen. Myöhemmin sain pahoittelut tehtävääni (epäpätevänä) hoitamaan siirtyneeltä vakaopelta. Hän totesi, että eipä hän aiemmin tajunnut, mitä kaikkea opettajan työhön kuuluu.

Tässä se juju onkin. Epäselvät toimenkuvat ja heikko johtaminen, joka ei puutu työpaikkakiusaamiseen. 

Miten tämä sama kaava tuntuu toistuvan joka ainoalla naisvaltaisella alalla, johon jollain tapaa liittyy hoitajat? Kaikki muut ympärillä, lääkärit, opettajat, siivoojat, kuraattorit yms. kykenevät toimimaan työyhteisössä, mutta hoitaja kuin hoitaja, aina joku eripura ja kateellinen kyräily täysin naurettavista asioista. Ja juuri tämä ikuinen mantra miten heitä pitää arvostaa, osaavat kaiken yhtä hyvin kuin pidemmälle kouluttautuneet, he tekevät liki kaiken työn ja ties mitä. Sietämätön ihmisryhmä.

Päiväkodissa kaikkien päätyö on lastenhoito. Muut työtehtävät ovat vain marginaalia, koska lastenhoito vie niin paljon aikaa. Kuitenkin koulutukset, tittelit ja palkkaus on mukautettu sen marginaalin mukaan. Luonnollisesti tällainen järjestely synnyttää paljon katkeruutta, nipotusta ja nokkimisjärjestyksiä.

Kun sillä vakaopella se päätyö ei ole lastenhoito

Onko nykyään menty jo niin pitkälle, että "vakaope" viettää pääosan työajastaan toimistossa tai kokoushuoneessa?

Vakaopettajalla on valtava määrä esim. lausuntoja laadittavana lapsista lastensuojelulle, erilaisiin tukimuotoihin, neuvolayhteistyöhön jne. Lisäksi vasut on tehtävä ja vasuissa määritetyt tukitoimet järjestettävä. Lopulla aikaa se opettaja valmistelee lasten kanssa esim. tunnetaitojen opettelua, mediataitojen opetusta, kielen kehittymisen tukia. 

Niinpä. Pelkästään ryhmän lapsista lastensuojelulle laadittavat yksilölliset arviot teettävät melkoisesti työtä. Kyseessä on 17-sivuinen lomake ja se laaditaan siis kaikista 21 lapsesta syksyisin ja keväisin. Kun siitä urakasta on selvinnyt, niin sitten on vuorossa tunnetaitojen kehityksen toteumaraportit, lasten osallisuussuunnitelman päivitys, tasa-arvo- ja moninaisuussuunnitelma, retkisuunnitelmat ym. ym.

Turhaa höpinää.

Vakaopettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on seurata lapsia ja raportoida lastensuojelun suuntaan ja etsiä lapsesta ja perheestä jotakin mitä voitaisiin katsoa normaalista poikkeavaksi ja parhaassa tapauksessa jopa negatiiviseksi asiaksi.  Tätä ei monikaan vanhempi edes tiedosta. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksi pienten ryhmissä edes on näitä varh,kasv opeja. Luulisi todellakin turhauttavan heitä itseäänkin kun työ nyt on yksinkertaisesti pukemista, riisumista, vaipan vaihtoa, pyllyn pesua, ruokkimista, syöttämistä. Tämän ikäisten virikkeisiin ei yliopistoja tarvita.

Persoona ja luovuus ylipäätään on tärkein.

Unohdat nyt, että päiväkodeissa ei enää järjestetä päivähoitoa. Päiväkodin tehtävä on varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on osa lapsen kasvatus- ja koulutuspolkua siinä missä esiopetus, perusopetus ja 2. asteen opetuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mikä käytännössä tekee opettajasta pätevämmän?  Mihin hänen koulutuksensa antaa enemmän osaamista? Työnkuva kuitenkin lähes sama kaikilla.

Se pedagoginen osaaminen. LH tekee pinnalta samaa mutta ope tietää kuinka ja miksi ja miten

Lastenhoitajalla on takanaan kolme vuoden koulutus missä opiskellaan erilaisten taitojen opettamista lapsille sekä lasten kehitystä ja lapsipsykologiaa.

Mun lapsellani on tänä vuonna ollut lastenhoitaja epäpätevänä opena ryhmässä ja täytyy sanoa, että sen kyllä huomaa. Esimerkiksi askartelut ovat olleet selkeästi pitkälti aikuisen tekemiä, kun ryhmän eteisessä on 15 melkeinpä samanlaista työtä, vaikka lapset ovat ryhmässä 1-4-vuotiaita. Esim. oma 2-vuotiaani osaa vielä leikata saksilla kartongista viivoja pitkin, 1-vuotiaista puhumattakaan. En ymmärrä, mitä iloa tai kehittävää on lapselle tehdä askarteluja, joissa hän saa suunnilleen liimata silmät hahmolle (ja nekin ilmeisesti aikuisen osoittamaan kohtaan, koska kaikilla ne ovat "oikeilla paikoillaan")?

Paljon muitakin juttuja on tämän vuoden aikana ollut, mutta tässä ehkä konkreettisin esimerkki siitä, että lastenhoitaja osaa kyllä suunnitella ja toteuttaa toimintaa, mutta ehkäpä se pedagoginen punainen lanka taustalta puuttuu...

En ihmettete että suomen pennut ja nuoret ovat sekaisin, kun päiväkodistakin on saatu noin saa***an sekainen systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Vakaopettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on seurata lapsia ja raportoida lastensuojelun suuntaan ja etsiä lapsesta ja perheestä jotakin mitä voitaisiin katsoa normaalista poikkeavaksi ja parhaassa tapauksessa jopa negatiiviseksi asiaksi.  Tätä ei monikaan vanhempi edes tiedosta. 

Suksi kuuseen trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mikä käytännössä tekee opettajasta pätevämmän?  Mihin hänen koulutuksensa antaa enemmän osaamista? Työnkuva kuitenkin lähes sama kaikilla.

Se pedagoginen osaaminen. LH tekee pinnalta samaa mutta ope tietää kuinka ja miksi ja miten

Lastenhoitajalla on takanaan kolme vuoden koulutus missä opiskellaan erilaisten taitojen opettamista lapsille sekä lasten kehitystä ja lapsipsykologiaa.

Mun lapsellani on tänä vuonna ollut lastenhoitaja epäpätevänä opena ryhmässä ja täytyy sanoa, että sen kyllä huomaa. Esimerkiksi askartelut ovat olleet selkeästi pitkälti aikuisen tekemiä, kun ryhmän eteisessä on 15 melkeinpä samanlaista työtä, vaikka lapset ovat ryhmässä 1-4-vuotiaita. Esim. oma 2-vuotiaani osaa vielä leikata saksilla kartongista viivoja pitkin, 1-vuotiaista puhumattakaan. En ymmärrä, mitä iloa tai kehittävää on lapselle tehdä askarteluja, joissa hän saa suunnilleen liimata silmät hahmolle (ja nekin ilmeisesti aikuisen osoittamaan kohtaan, koska kaikilla ne ovat "oikeilla paikoillaan")?

Paljon muitakin juttuja on tämän vuoden aikana ollut, mutta tässä ehkä konkreettisin esimerkki siitä, että lastenhoitaja osaa kyllä suunnitella ja toteuttaa toimintaa, mutta ehkäpä se pedagoginen punainen lanka taustalta puuttuu...

On se kumma, jos lastenhoitaja ei ole kolmessa vuodessa oppinut, että lapset tekevät askartelut eikä hoitaja, opettaja tai sosionomi.

Vierailija kirjoitti:

En ihmettete että suomen pennut ja nuoret ovat sekaisin, kun päiväkodistakin on saatu noin saa***an sekainen systeemi.

Siellä on liikaa käyttäjiä. Siitä seuraa henkilökunnan vähyys.

Esim. USA:ssa päivähoitomaksut ovat niin korkeat, että valtaosa keskituloisten perheistä ei ole päivähoidon piirissä. Äidit jäävät kotiin hoitamaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksi pienten ryhmissä edes on näitä varh,kasv opeja. Luulisi todellakin turhauttavan heitä itseäänkin kun työ nyt on yksinkertaisesti pukemista, riisumista, vaipan vaihtoa, pyllyn pesua, ruokkimista, syöttämistä. Tämän ikäisten virikkeisiin ei yliopistoja tarvita.

Persoona ja luovuus ylipäätään on tärkein.

Se on: Arjen pedagogiikkaa.

Opetellaan vuorovaikutustaitoja arjen yhteydessä. Kaveritaitoja, tunnetaitoja, kielellisiä taitoja, motoriikkaa (karkea- ja hienomotoriikkaa). Lauletaan ja lorutellaan. Se ei ole vain pukemista ja riisumista. Tuossa kommentissa näkyy epäpätevyys.