Nyt nähdään päiväkotien pyörivän hienosti ilman opejakin. Hoitajista monet ei lakossa, koska kuuluvat Tehyyn ja Superiin.

No varmasti kouluissakin jo pärjätään ilman opettajia. Miksei saman tien lakkauteta koko ammattikunnan kouluttamista ja katsota, miten Suomen sitten käy. Täällä kun pidetään ihan turhana koko ammattikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

No varmasti kouluissakin jo pärjätään ilman opettajia. Miksei saman tien lakkauteta koko ammattikunnan kouluttamista ja katsota, miten Suomen sitten käy. Täällä kun pidetään ihan turhana koko ammattikuntaa.

Ei pidetä turhana koko ammattikuntaa vaan kyse on nimenomaan vakaopettajista. Eivät hekään tietenkään turhia ole, ainakaan minusta. Mutta pieni lapsi kaipaa hoitoa huomattavasti enemmän kuin opettamista joten olisi loogista että hoitajia olisi enemmän kuin opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No varmasti kouluissakin jo pärjätään ilman opettajia. Miksei saman tien lakkauteta koko ammattikunnan kouluttamista ja katsota, miten Suomen sitten käy. Täällä kun pidetään ihan turhana koko ammattikuntaa.

Ei pidetä turhana koko ammattikuntaa vaan kyse on nimenomaan vakaopettajista. Eivät hekään tietenkään turhia ole, ainakaan minusta. Mutta pieni lapsi kaipaa hoitoa huomattavasti enemmän kuin opettamista joten olisi loogista että hoitajia olisi enemmän kuin opettajia.

Luuletko, ettei opettaja myös hoida? Tai hoitaja opeta? Karttakepillä opettaja takoo tietoa lapsen päähän lapsen istuessa hoitajan sylissä, niinkö 😁? Tämä tuntuu olevan monen tietämättömän mielikuva, hohhoijaa..

Voi jestas kun näitä kommentteja lukee, niin ei voi kuin ihmetellä, miten ulalla teistä monet ovat päiväkotityöstä ja mitä siellä tapahtuu. Toivottavasti myös vanhemmat OPETTAVAT kotona lapsilleen erilaisia taitoja. Älkää pelätkö opettaa-sanaa, ei se ole kirosana. Omasta kokemuksestani vakaopena voin sanoa, että lapset haluavat oppia, iloitsevat, kun onnistuvat jne.

Päiväkodissa opettaminen ei tarkoita sitä, että lapset istuvat tuoleilla pöydän ympärillä ja opettaja pitää kalvosulkeisia. Joten älkää arvostelko, kun ette tiedä.

Aurinkoa päiväänne!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No varmasti kouluissakin jo pärjätään ilman opettajia. Miksei saman tien lakkauteta koko ammattikunnan kouluttamista ja katsota, miten Suomen sitten käy. Täällä kun pidetään ihan turhana koko ammattikuntaa.

Ei pidetä turhana koko ammattikuntaa vaan kyse on nimenomaan vakaopettajista. Eivät hekään tietenkään turhia ole, ainakaan minusta. Mutta pieni lapsi kaipaa hoitoa huomattavasti enemmän kuin opettamista joten olisi loogista että hoitajia olisi enemmän kuin opettajia.

Luuletko, ettei opettaja myös hoida? Tai hoitaja opeta? Karttakepillä opettaja takoo tietoa lapsen päähän lapsen istuessa hoitajan sylissä, niinkö 😁? Tämä tuntuu olevan monen tietämättömän mielikuva, hohhoijaa..

Vakaopettaja on ryhmässä sitä varten, että hän kantaa pedagogisen vastuun. Tämä tarkoittaa suunnittelua, raportointia, yhteydenpitoa, opetusta ja jonkin verran toki myös hoitamista. Etupäässä hoitamisvastuun ryhmässä kantaa vakahoitaja, joita on 1 kpl per ryhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No varmasti kouluissakin jo pärjätään ilman opettajia. Miksei saman tien lakkauteta koko ammattikunnan kouluttamista ja katsota, miten Suomen sitten käy. Täällä kun pidetään ihan turhana koko ammattikuntaa.

Ei pidetä turhana koko ammattikuntaa vaan kyse on nimenomaan vakaopettajista. Eivät hekään tietenkään turhia ole, ainakaan minusta. Mutta pieni lapsi kaipaa hoitoa huomattavasti enemmän kuin opettamista joten olisi loogista että hoitajia olisi enemmän kuin opettajia.

Luuletko, ettei opettaja myös hoida? Tai hoitaja opeta? Karttakepillä opettaja takoo tietoa lapsen päähän lapsen istuessa hoitajan sylissä, niinkö 😁? Tämä tuntuu olevan monen tietämättömän mielikuva, hohhoijaa..

Vai monen, no itse en tiedä ketään joka kuvittelisi homman toimivan kuvailemallasi tavalla. Kun kerran opettajat myös hoitaa ja hoitajat opettaa, kuten itsekin sanoit, niin mikä ero näiden ammattiryhmien välillä edes on?

Ymmärrän että osan porukasta voi olla ihan hyvä olla korkeammin koulutettua mutta tuo päiväkotimaailman opettaja/hoitaja sekoilu on älytöntä. Turha ihmetellä että miksei arvosteta enempää kun touhu epämääräisine työnkuvineen on noin hämmentävää, harva ammattilainenkaan osaa selittää että miksi 2/3 päiväkotiryhmän aikuisista pitäisi olla akateeminen tutkinto ja sen mukainen palkkaus. Minusta kyse on keinotekoisesta eikä todellisesta tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No varmasti kouluissakin jo pärjätään ilman opettajia. Miksei saman tien lakkauteta koko ammattikunnan kouluttamista ja katsota, miten Suomen sitten käy. Täällä kun pidetään ihan turhana koko ammattikuntaa.

Ei pidetä turhana koko ammattikuntaa vaan kyse on nimenomaan vakaopettajista. Eivät hekään tietenkään turhia ole, ainakaan minusta. Mutta pieni lapsi kaipaa hoitoa huomattavasti enemmän kuin opettamista joten olisi loogista että hoitajia olisi enemmän kuin opettajia.

Luuletko, ettei opettaja myös hoida? Tai hoitaja opeta? Karttakepillä opettaja takoo tietoa lapsen päähän lapsen istuessa hoitajan sylissä, niinkö 😁? Tämä tuntuu olevan monen tietämättömän mielikuva, hohhoijaa..

Oletko vanhempi?

Vai monen, no itse en tiedä ketään joka kuvittelisi homman toimivan kuvailemallasi tavalla. Kun kerran opettajat myös hoitaa ja hoitajat opettaa, kuten itsekin sanoit, niin mikä ero näiden ammattiryhmien välillä edes on?

Ymmärrän että osan porukasta voi olla ihan hyvä olla korkeammin koulutettua mutta tuo päiväkotimaailman opettaja/hoitaja sekoilu on älytöntä. Turha ihmetellä että miksei arvosteta enempää kun touhu epämääräisine työnkuvineen on noin hämmentävää, harva ammattilainenkaan osaa selittää että miksi 2/3 päiväkotiryhmän aikuisista pitäisi olla akateeminen tutkinto ja sen mukainen palkkaus. Minusta kyse on keinotekoisesta eikä todellisesta tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

Alotus on pelkkä provo.  Mutta aina noihin provoihin langetaan, joukkopsykoosissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

Ei, mutta mikäli heillä on ollut jotain erityistarpeita, niitä ei kotihoidossa saada hoidettua. Esim. sosiaaliset taidot, kielitaito, tunnetaidot, mediataidot jne saattavat olla hyvinkin puutteellisia eikä kouluvalmius ole hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Totta. Välillä tuntuu että näillä nykyajan visioilla ja käytännöillä luodaan lähinnä asiakaskuntaa psykiatrian alalle. Onhan se jo nähtävissäkin. Ennenkin on tietysti ollut vaikka mitä ongelmia enkä haluaisi palata menneisyyteen mutta kyllä siinä oli hyvätkin puolensa että lastenkasvatukseen suhtauduttiin mutkattomammin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä naiset on kamalia. Oletteko tavanneet miesvaltaisilla aloilla tällaista toisten dissaamista? Hävetkää!

Kyllä miesvaltausillakin aloilla osataan. Tuntemani mies jopa joutui työpaikallaan epäilyksi varkaudesta/petoksesta jonka toinen työntekijämies, joka muutenkin oli kohdellut muita ikävästi, oli lavastanut hänen tekemäkseen (tietenkin ottaen itselleen rahat). Onneksi lavastusyritys oli huono, asia selvisi ja rikollinen sai lähteä.

Eikö uutisissa myös ollut jokin aika sitten miestyöntekijän parkkipaikalla suorittama toisen miestyöntekijän murha tai tappo? Kyllä se vika löytyy yksilö- eikä sukupuolitasolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

Ei, mutta mikäli heillä on ollut jotain erityistarpeita, niitä ei kotihoidossa saada hoidettua. Esim. sosiaaliset taidot, kielitaito, tunnetaidot, mediataidot jne saattavat olla hyvinkin puutteellisia eikä kouluvalmius ole hyvä. 

Useimpia mainitsemiasi taitoja ole opetettu päiväkodeissakaan kuin vasta muutamien vuosien ajan. Varsinkin tunne- ja mediataitojen opetus oli vielä 6-7 vuotta sitten lähes täysin tuntematon asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

No jos otetaan huomioon, että lähes 15% suomalaisnuorista on niin heikko lukutaito, että se vaikeuttaa arjessa selviytymistä, niin tuskinpa heille olisi ollut mitään haittaakaan varhaiskasvatuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Totta. Välillä tuntuu että näillä nykyajan visioilla ja käytännöillä luodaan lähinnä asiakaskuntaa psykiatrian alalle. Onhan se jo nähtävissäkin. Ennenkin on tietysti ollut vaikka mitä ongelmia enkä haluaisi palata menneisyyteen mutta kyllä siinä oli hyvätkin puolensa että lastenkasvatukseen suhtauduttiin mutkattomammin.

Entisajan kasvatuksessa asioihin puututtiin sellaisina kuin ne konkreettisesti olivat. Nykyisin keskitytään teoretisointiin ja konkretiaa on alettu yleisesti pitää jopa vaarallisena. Tämä näkyy esimerkiksi diagnoosien määrän nopeana kasvuna. Tältä pohjalta itse en koe varhaiskasvatusta millään muotoa rakentavana kehityssuuntauksena. Pieni lapsi tarvitsee hyvää ja maalaisjärkistä hoitoa eikä varhaiskasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

Ei, mutta mikäli heillä on ollut jotain erityistarpeita, niitä ei kotihoidossa saada hoidettua. Esim. sosiaaliset taidot, kielitaito, tunnetaidot, mediataidot jne saattavat olla hyvinkin puutteellisia eikä kouluvalmius ole hyvä. 

Useimpia mainitsemiasi taitoja ole opetettu päiväkodeissakaan kuin vasta muutamien vuosien ajan. Varsinkin tunne- ja mediataitojen opetus oli vielä 6-7 vuotta sitten lähes täysin tuntematon asia.

Niin ikävä kyllä. Nykylapset kyllä kuluttavat mediaa sitä kovaa tahtia, että on tärkeää, että ymmärtävät mitä se on ja mitä se ei ole. Vanhuksista näkee mitä se on, kun mediataitoja ei ole lainkaan. Uskotaan kaikki hömppä mitä netistä nähdään. Eikä vanhuksilla tunnetaitojakaan ole opittuna, vaikenemisen kulttuuri on kova sen sijaan, että osattaisiin käsitellä tunteitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

No jos otetaan huomioon, että lähes 15% suomalaisnuorista on niin heikko lukutaito, että se vaikeuttaa arjessa selviytymistä, niin tuskinpa heille olisi ollut mitään haittaakaan varhaiskasvatuksesta.

Lukutaito on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, samaan aikaan kun varhaiskasvatusta on kehitetty. Mikä näiden kahden asian välinen syy- ja seuraussuhde lopulta on, se jää nähtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajien määrää voisi varmaan vähentää jos heitä todella kiinnostaa vain se opettaminen eikä niinkään hoitotyö. Opettajat voisivat kiertää ryhmissä/päiväkodeissa pitämässä opetustuokioitaan lapsille ja arvioida niiden toteutumista (vaikka etänä omassa kodissaan) ja sieltä raportoida tulokset hoitajille ja vanhemmille. Yhden opettajan vastuulla voisi olla muutama ryhmä, ja hoitajat/avustajat toki tarpeen mukaan avustaisi opettajaa oppituntien aikana. Esikoulussa opetusta voisi tietysti olla enemmän mutta sitä nuoremmille riittäisi varmaan joku pari tuntia viikossa. Muuten tavallista puuhaa eli ulkoilua, satuja, laulamista, leikkimistä jne.

Vaka-opettajan työ on tärkeää, mutta minusta tarve varsinaiselle opettamiselle, arvioinnille yms. ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää.

Mitä pienempää lasta opetetaan tavoitteellisesti, sitä suuremmat pedagogiset taidot on oltava. Vaikka sinun mielestäsi asia ei niin olisikaan.

Lapset tarvitsevat eniten pysyvyyttä, eikä kiertävä opettaja vastaa sitä.

Voidaan myös kysyä, kuinka hyvä asia se onkaan, että me koitetaan aina vain pienemmästä ja pienemmästä leipoa ns. menestyjiä. Miksi pieni lapsi ei saa olla vain pieni lapsi, ilman että on tavoiteltava maksimaalisia pedagogisia taitoja?

Pysyvyyden vaaliminen on kyllä nykyisessä systeemissä täysi vitsi. Etenkin opettajien osalta, joita ei ryhmässä pysyvästi juurikaan näy.

Eihän tässä ideana ole tuottaa megamenestyjiä, vaan varmistaa että kaikki pysyvät matkassa ja heikoimmatkin saavat ajoissa kaiken tarvitsemansa tuen ja avun. 

Ovatko ne lapset joita ei ole varhaiskasvatettu (vaan pelkästään päivähoidettu tai kotihoidettu) epäonnistujia?

Ei, mutta mikäli heillä on ollut jotain erityistarpeita, niitä ei kotihoidossa saada hoidettua. Esim. sosiaaliset taidot, kielitaito, tunnetaidot, mediataidot jne saattavat olla hyvinkin puutteellisia eikä kouluvalmius ole hyvä. 

Useimpia mainitsemiasi taitoja ole opetettu päiväkodeissakaan kuin vasta muutamien vuosien ajan. Varsinkin tunne- ja mediataitojen opetus oli vielä 6-7 vuotta sitten lähes täysin tuntematon asia.

Niin ikävä kyllä. Nykylapset kyllä kuluttavat mediaa sitä kovaa tahtia, että on tärkeää, että ymmärtävät mitä se on ja mitä se ei ole. Vanhuksista näkee mitä se on, kun mediataitoja ei ole lainkaan. Uskotaan kaikki hömppä mitä netistä nähdään. Eikä vanhuksilla tunnetaitojakaan ole opittuna, vaikenemisen kulttuuri on kova sen sijaan, että osattaisiin käsitellä tunteitaan. 

Nuori polvi höyrähtää kasvatuksen päivänperhoihin kuten vaikkapa tähän sanoitusjuttuun, jonka luullaan yhtäkkiä ratkaisevan suunnilleen kaiken.