Lue keskustelun säännöt.
Vanhusten piikana
01.05.2022 |
Meillä appivanhemmat asuu naapurissa ja he ovat jo siinä kunnossa, että mieheni kanssa joudutaan hoitamaan kauppakäynnit ym asiat heidän puolestaan.Tajusin juuri ettei koskaan ole kysyneet kuinka korvata meille tämä apu, mutta se nyt sinänsä ei ole tarpeen ja jos edes kiitoksen joskus saisi, riittäisi.Anoppi on ikävä ihminen eikä tule toimeen kenenkään kanssa ja minutkin vuosikausia haukkunut kaikille eli kivahan tälläistä on passata ilmaiseksi.Minut on testamentissa kirjattu ulos ja mieheni myös saa vain lakiosan, käytännössä omaisuus on kiinteistö ja se menee toiselle sisarukselle.Eli me palvellaan ilmaiseksi ja nyt alkaa tuntua ettei jaksa edes omia asioita hoitaa, niin piti avautua tänne jos vaikka helpottaa.
Kommentit (268)
Pyytäkää kunnalta apua. Joku voisi tilata ruuat viikottain, jotka toimitettaisiin kotiin. Tehkää huoli- ilmoitus. Kertokaa, että ette enää jaksa hoitaa ja siksi pyydätte apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on saatavilla kaikille vanhuksille kodin hoito palvelut! Ostopalveluna siivous. Kauppa kassi. Mitä kodinhoitajat tekee käy vanhuksen luonna,jakaa lääkeet. 1 kerta viikossa kylvettää. Tarivtaessa vie roskat,jos vanhus ei kykene itse viemän. Tuo apteekista lääkeet ,tena vaipat vanhuksen laskuun. Kuin on saatavilla ranneke ja siihen laite .Napia painaa rannekessa ja laitesta vastatan heti. Tosin kaikki maksaa. Mutta vanhuksen rahoista kyse. Ei sitä jääkö perintöä! Lisäksi on 1 kerta viikko toiminta kerho. Johon voi hakeutua sosialiviraston kautta .vanhuspuolen yksiköstä saa kaiki nevot ja apu. Hakevat koti ja tuovat tosin se maksaa. Alkava dementia ja alzmer. Vanhus nimenoman naiset. Akresivisia,pahan puhujia, Kuuluu tautin.Lääktyksellä saadaan kurin.Joten käytäkää vanhuksien rahat vanhuksin.Eikä ajatellen perintöä! Jos vanhuksella ei rahaa,saadan raha sosiaaliviraston kautta anoten .ei kelasta!Moni valitaa ilmasiksi autaa,Mutta salaa nostaa omaishoitajan tuet. Ne eivät omaiselle ole tulosidonnaisia.Kukan ei tarksta käykö joku oikeasti vanhuksen luona.Vai nostaako vain rahat.Käytäen apuna hyvä sydämelisiä sukulaisia ystäviä ilmastyössä
Tiedän tämän ja tähän ollaan menossa, mutta tällä hetkellä vanhukset kieltäytyvät ehdottomasti maksullisesta avusta.
Olemme mieheni kanssa vastineet kartoitusta tilanteesta ja useampi kuukausi odotettu muistihoitaja tekemään sitä eikä kuulema kerkeä.
ApYmmärrän hyvin sinua ap. On yleistä, että vanhukset kieltäytyvät maksullisista avuista. Onko se sitten pihiyttä vai mitä. Ärsyttävää joka tapauksessa.
Sitten kun tai jos se palveluohjaaja tai vastaava käy tekemässä niitä kartoituksia, niin ehdottomasti teidän kannattaa olla siinä mukana ja sanomassa oman sananne.
Koska jos ette siinä ole, niin ne vanhukset sanoo, että ei he tarvitse mitään, kun poika ja miniä asuu tuossa lähellä, kyllä ne hoitaa.
Ja se tieto kyllä sitten otetaan mielellään vastaan. Suuntahan on nykyään se, että vanhukset mahdollisimman kauan kotona mahdollisten omaisten varassa ja tuella. Ettei vaan tarvitse kunnan laittaa rikkaa ristiin.
Sehän tässä teillä mättää, että nämä appi ja anoppi on vielä ns. itsellisiä, eivät omaishoidon tai edunvalvonnan tarpeessa. Ainakin omasta ja kunnan virkailijoitten mielestä siis. Teille sitten kuitenkin lankeaa sitä hoitamista ja huoltamista. Teidän pitää olla tarpeeksi jämäköitä sanomaan, ettei kaikkea voi teidän varaan laskea.
Kirjoitit alussa, että hoidatte kauppa-asiat. Jos pelkästään se on teidän kontollanne, niin olette vielä päässeet helpolla. Uskoisin kuitenkin, että ihan pelkästään kaupassa käymisestä ei ole kyse, vaan joudutte hoitamaan muitakin kodin ulkopuolisia asioita. Esim. käyttämään lääkärissä, pankissa jne. Mitenkäs nuo rokotukset teillä hoituivat? Etteköhän vaan joutuneet käyttämään niissäkin?
Kauppa-asiointi on vielä helppoa, jos se tapahtuu tiettynä päivänä ja on sitten siinä. Mutta jos soitellaankin vähän väliä, että tarvisinkin vielä sitä ja tätä ja nyt pitäisi käydä hakemassa tällaista ja nyt heti olisi tarve hakea tuota ja tätä, niin menee vaikeaksi sekin. Ikään kuin aina olisi valmiina ja lähtökunnossa. Tätä teki minun äitini ensin alkuun, kunnes teimme selkeän suunnitelman, että tulen tiettynä viikonpäivänä, tehdään kauppalista yhdessä, käyn kaupassa ja juodaan hyvät kaffeet päälle. Siinä tulee se sosiaalinen puolikin hoidetuksi samassa. En lähde hakemaan siinä välissä kaupasta yhtään mitään. On meillä sen verran välimatkaakin, että ei ihan ole helppoa ja minullakin on oma elämä.
Itselliselle vanhukselle tulee sitten kaikenlaista postia ymv. josta hän ei kuitenkaan tajua hevon kuusta. Esim. se pankin keksimä juttu, että asiakkaalta pitää saada vahva tunnistus siitä, että on se kuka on. Meni monta tovia, että itsekään ymmärsin, mitä ko. ilmoituksessa oikein haettiin. Eikä ollut ihan helppoa hoitaa sitäkään asiaa toisen puolesta, mutta onneksi oli sitten lopulta yksi järkevä ihminen siellä pankissakin töissä.
Kaikkea tällaista. Jokaista lippua ja lappua pitää tutkia, onneksi äiti on niin järkevä vielä, että säilyttää kaikki kirjeet ja muut mitä on tullut, että minä sitten käyn ne läpi.
Luultavasti ap miehineen joutuu vielä tähänkin myllytykseen. Ei oikein ole vaihtoehtojakaan. Se ei sinänsä vie kauheasti aikaa, mutta on kuluttavaa.
Ja sitten vielä se, että tulee soitto, että nyt kävi näin ja nyt noin, mitä me tehdään? Patterit on kylmät, tulkaa kattomaan! Nyt meni telkkarista kuva! Imuri ei toimi! Nyt meni silmälasit rikki! Vessa vetää huonosti! Tulkaa kuuntelemaan, mistä tuo ääni kuuluu! Haluaisin uudet verhot, koska lähdettäis katsomaan? Pesukoneen kansi ei aukea, onko siinä joku vika? Koska tulet pesemään ikkunat?
Itse asiassa olette siis vasta varhaisvaiheessa, jos vain kauppa-asioinnista on kyse.
Kuulostaa kovin tutulta eli kyllä olemme jo nyt jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja puhelin oltava aina päällä, koska anoppi kaatuilee eikä pääse itse ylös eikä appi jaksa auttaa.
Joka päivä on jotain mihin apua kysytään ja lisääntyy kokoajan eikä osata käyttää laitteita enää.
Kyllä on tarkoitus osallistua kunhan joku tulee kartoittamaan tilannetta.
Me muut ympärillä nähdään etteivät pärjää, mutta itse eivät ainakaan tunnusta tarvitsevansa ulkopuolista apua.
Ap
Tää on ristiriita kun se oikeustoimikelpoinen ihminen voi sanoa, että en muuta palvelutaloon enkä hoivakotiin enkä mihinkään! Minulla on oikeus asua kotona!
Ja sitten se kotona asuminen merkitsee sitä, että joku lapsista hoivaa ja huoltaa.
Siltä ei kysytä.
On niitä tapauksia, missä vanhus on viety hoitokotiin ja sitten on alkanut huuto ja valitus ja kaikenlainen paskotteleminen. Että tänne väkisin minut laitoit.
Sitten uhataan kaikenlaisella. Tutun äiti rähjäsi että antaa kaikki omaisuutensa pojalleen ja sulle en mitään, kun et suostu minua hoitamaan omassa kotonani. Siitä viis, että poika ei käynyt äitiään hoitamassa ikinä, ehkä pari kertaa vuodessa katsomassa vaan. Ne on niin loogisiakin nämä vanhukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on saatavilla kaikille vanhuksille kodin hoito palvelut! Ostopalveluna siivous. Kauppa kassi. Mitä kodinhoitajat tekee käy vanhuksen luonna,jakaa lääkeet. 1 kerta viikossa kylvettää. Tarivtaessa vie roskat,jos vanhus ei kykene itse viemän. Tuo apteekista lääkeet ,tena vaipat vanhuksen laskuun. Kuin on saatavilla ranneke ja siihen laite .Napia painaa rannekessa ja laitesta vastatan heti. Tosin kaikki maksaa. Mutta vanhuksen rahoista kyse. Ei sitä jääkö perintöä! Lisäksi on 1 kerta viikko toiminta kerho. Johon voi hakeutua sosialiviraston kautta .vanhuspuolen yksiköstä saa kaiki nevot ja apu. Hakevat koti ja tuovat tosin se maksaa. Alkava dementia ja alzmer. Vanhus nimenoman naiset. Akresivisia,pahan puhujia, Kuuluu tautin.Lääktyksellä saadaan kurin.Joten käytäkää vanhuksien rahat vanhuksin.Eikä ajatellen perintöä! Jos vanhuksella ei rahaa,saadan raha sosiaaliviraston kautta anoten .ei kelasta!Moni valitaa ilmasiksi autaa,Mutta salaa nostaa omaishoitajan tuet. Ne eivät omaiselle ole tulosidonnaisia.Kukan ei tarksta käykö joku oikeasti vanhuksen luona.Vai nostaako vain rahat.Käytäen apuna hyvä sydämelisiä sukulaisia ystäviä ilmastyössä
Tiedän tämän ja tähän ollaan menossa, mutta tällä hetkellä vanhukset kieltäytyvät ehdottomasti maksullisesta avusta.
Olemme mieheni kanssa vastineet kartoitusta tilanteesta ja useampi kuukausi odotettu muistihoitaja tekemään sitä eikä kuulema kerkeä.
ApYmmärrän hyvin sinua ap. On yleistä, että vanhukset kieltäytyvät maksullisista avuista. Onko se sitten pihiyttä vai mitä. Ärsyttävää joka tapauksessa.
Sitten kun tai jos se palveluohjaaja tai vastaava käy tekemässä niitä kartoituksia, niin ehdottomasti teidän kannattaa olla siinä mukana ja sanomassa oman sananne.
Koska jos ette siinä ole, niin ne vanhukset sanoo, että ei he tarvitse mitään, kun poika ja miniä asuu tuossa lähellä, kyllä ne hoitaa.
Ja se tieto kyllä sitten otetaan mielellään vastaan. Suuntahan on nykyään se, että vanhukset mahdollisimman kauan kotona mahdollisten omaisten varassa ja tuella. Ettei vaan tarvitse kunnan laittaa rikkaa ristiin.
Sehän tässä teillä mättää, että nämä appi ja anoppi on vielä ns. itsellisiä, eivät omaishoidon tai edunvalvonnan tarpeessa. Ainakin omasta ja kunnan virkailijoitten mielestä siis. Teille sitten kuitenkin lankeaa sitä hoitamista ja huoltamista. Teidän pitää olla tarpeeksi jämäköitä sanomaan, ettei kaikkea voi teidän varaan laskea.
Kirjoitit alussa, että hoidatte kauppa-asiat. Jos pelkästään se on teidän kontollanne, niin olette vielä päässeet helpolla. Uskoisin kuitenkin, että ihan pelkästään kaupassa käymisestä ei ole kyse, vaan joudutte hoitamaan muitakin kodin ulkopuolisia asioita. Esim. käyttämään lääkärissä, pankissa jne. Mitenkäs nuo rokotukset teillä hoituivat? Etteköhän vaan joutuneet käyttämään niissäkin?
Kauppa-asiointi on vielä helppoa, jos se tapahtuu tiettynä päivänä ja on sitten siinä. Mutta jos soitellaankin vähän väliä, että tarvisinkin vielä sitä ja tätä ja nyt pitäisi käydä hakemassa tällaista ja nyt heti olisi tarve hakea tuota ja tätä, niin menee vaikeaksi sekin. Ikään kuin aina olisi valmiina ja lähtökunnossa. Tätä teki minun äitini ensin alkuun, kunnes teimme selkeän suunnitelman, että tulen tiettynä viikonpäivänä, tehdään kauppalista yhdessä, käyn kaupassa ja juodaan hyvät kaffeet päälle. Siinä tulee se sosiaalinen puolikin hoidetuksi samassa. En lähde hakemaan siinä välissä kaupasta yhtään mitään. On meillä sen verran välimatkaakin, että ei ihan ole helppoa ja minullakin on oma elämä.
Itselliselle vanhukselle tulee sitten kaikenlaista postia ymv. josta hän ei kuitenkaan tajua hevon kuusta. Esim. se pankin keksimä juttu, että asiakkaalta pitää saada vahva tunnistus siitä, että on se kuka on. Meni monta tovia, että itsekään ymmärsin, mitä ko. ilmoituksessa oikein haettiin. Eikä ollut ihan helppoa hoitaa sitäkään asiaa toisen puolesta, mutta onneksi oli sitten lopulta yksi järkevä ihminen siellä pankissakin töissä.
Kaikkea tällaista. Jokaista lippua ja lappua pitää tutkia, onneksi äiti on niin järkevä vielä, että säilyttää kaikki kirjeet ja muut mitä on tullut, että minä sitten käyn ne läpi.
Luultavasti ap miehineen joutuu vielä tähänkin myllytykseen. Ei oikein ole vaihtoehtojakaan. Se ei sinänsä vie kauheasti aikaa, mutta on kuluttavaa.
Ja sitten vielä se, että tulee soitto, että nyt kävi näin ja nyt noin, mitä me tehdään? Patterit on kylmät, tulkaa kattomaan! Nyt meni telkkarista kuva! Imuri ei toimi! Nyt meni silmälasit rikki! Vessa vetää huonosti! Tulkaa kuuntelemaan, mistä tuo ääni kuuluu! Haluaisin uudet verhot, koska lähdettäis katsomaan? Pesukoneen kansi ei aukea, onko siinä joku vika? Koska tulet pesemään ikkunat?
Itse asiassa olette siis vasta varhaisvaiheessa, jos vain kauppa-asioinnista on kyse.Kuulostaa kovin tutulta eli kyllä olemme jo nyt jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja puhelin oltava aina päällä, koska anoppi kaatuilee eikä pääse itse ylös eikä appi jaksa auttaa.
Joka päivä on jotain mihin apua kysytään ja lisääntyy kokoajan eikä osata käyttää laitteita enää.
Kyllä on tarkoitus osallistua kunhan joku tulee kartoittamaan tilannetta.
Me muut ympärillä nähdään etteivät pärjää, mutta itse eivät ainakaan tunnusta tarvitsevansa ulkopuolista apua.
Ap
Ne tarvitsee sen rannekkeen, missä hälytin. Ja se hälytys menee sitten ensihoidolle, joka tulee automaattisesti tarkastamaan, mitä tapahtui ja tarvitaanko apua. Tätä teidän täytyy vaatia sitten siinä kartoitustilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Pyytäkää kunnalta apua. Joku voisi tilata ruuat viikottain, jotka toimitettaisiin kotiin. Tehkää huoli- ilmoitus. Kertokaa, että ette enää jaksa hoitaa ja siksi pyydätte apua.
Nimenomaan HUOLI-ILMOITUS tai soitto terveysasemalle. Kaupoista myös tuodaan ruoat kotiin, ja soten velvollisuus on huolehtia vanhuksista.
Ei ole pakko auttaa, jos ei halua, mutta joskus voi käydä "ikäviäkin ihmisiä" tervehtimässä, se piristää vanhuksia mukavasti.
Happamalla naamalla vastentahtoisesti auttaminen on kamalinta, mitä voisin läheisiltäni kuvitella osakseni.
Vanhempani ovat jo kuolleet, mutta jos vielä eläisivät, ajattelisin, että lakiosakin "velvoittaa" auttamaan.
Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on saatavilla kaikille vanhuksille kodin hoito palvelut! Ostopalveluna siivous. Kauppa kassi. Mitä kodinhoitajat tekee käy vanhuksen luonna,jakaa lääkeet. 1 kerta viikossa kylvettää. Tarivtaessa vie roskat,jos vanhus ei kykene itse viemän. Tuo apteekista lääkeet ,tena vaipat vanhuksen laskuun. Kuin on saatavilla ranneke ja siihen laite .Napia painaa rannekessa ja laitesta vastatan heti. Tosin kaikki maksaa. Mutta vanhuksen rahoista kyse. Ei sitä jääkö perintöä! Lisäksi on 1 kerta viikko toiminta kerho. Johon voi hakeutua sosialiviraston kautta .vanhuspuolen yksiköstä saa kaiki nevot ja apu. Hakevat koti ja tuovat tosin se maksaa. Alkava dementia ja alzmer. Vanhus nimenoman naiset. Akresivisia,pahan puhujia, Kuuluu tautin.Lääktyksellä saadaan kurin.Joten käytäkää vanhuksien rahat vanhuksin.Eikä ajatellen perintöä! Jos vanhuksella ei rahaa,saadan raha sosiaaliviraston kautta anoten .ei kelasta!Moni valitaa ilmasiksi autaa,Mutta salaa nostaa omaishoitajan tuet. Ne eivät omaiselle ole tulosidonnaisia.Kukan ei tarksta käykö joku oikeasti vanhuksen luona.Vai nostaako vain rahat.Käytäen apuna hyvä sydämelisiä sukulaisia ystäviä ilmastyössä
Tiedän tämän ja tähän ollaan menossa, mutta tällä hetkellä vanhukset kieltäytyvät ehdottomasti maksullisesta avusta.
Olemme mieheni kanssa vastineet kartoitusta tilanteesta ja useampi kuukausi odotettu muistihoitaja tekemään sitä eikä kuulema kerkeä.
ApYmmärrän hyvin sinua ap. On yleistä, että vanhukset kieltäytyvät maksullisista avuista. Onko se sitten pihiyttä vai mitä. Ärsyttävää joka tapauksessa.
Sitten kun tai jos se palveluohjaaja tai vastaava käy tekemässä niitä kartoituksia, niin ehdottomasti teidän kannattaa olla siinä mukana ja sanomassa oman sananne.
Koska jos ette siinä ole, niin ne vanhukset sanoo, että ei he tarvitse mitään, kun poika ja miniä asuu tuossa lähellä, kyllä ne hoitaa.
Ja se tieto kyllä sitten otetaan mielellään vastaan. Suuntahan on nykyään se, että vanhukset mahdollisimman kauan kotona mahdollisten omaisten varassa ja tuella. Ettei vaan tarvitse kunnan laittaa rikkaa ristiin.
Sehän tässä teillä mättää, että nämä appi ja anoppi on vielä ns. itsellisiä, eivät omaishoidon tai edunvalvonnan tarpeessa. Ainakin omasta ja kunnan virkailijoitten mielestä siis. Teille sitten kuitenkin lankeaa sitä hoitamista ja huoltamista. Teidän pitää olla tarpeeksi jämäköitä sanomaan, ettei kaikkea voi teidän varaan laskea.
Kirjoitit alussa, että hoidatte kauppa-asiat. Jos pelkästään se on teidän kontollanne, niin olette vielä päässeet helpolla. Uskoisin kuitenkin, että ihan pelkästään kaupassa käymisestä ei ole kyse, vaan joudutte hoitamaan muitakin kodin ulkopuolisia asioita. Esim. käyttämään lääkärissä, pankissa jne. Mitenkäs nuo rokotukset teillä hoituivat? Etteköhän vaan joutuneet käyttämään niissäkin?
Kauppa-asiointi on vielä helppoa, jos se tapahtuu tiettynä päivänä ja on sitten siinä. Mutta jos soitellaankin vähän väliä, että tarvisinkin vielä sitä ja tätä ja nyt pitäisi käydä hakemassa tällaista ja nyt heti olisi tarve hakea tuota ja tätä, niin menee vaikeaksi sekin. Ikään kuin aina olisi valmiina ja lähtökunnossa. Tätä teki minun äitini ensin alkuun, kunnes teimme selkeän suunnitelman, että tulen tiettynä viikonpäivänä, tehdään kauppalista yhdessä, käyn kaupassa ja juodaan hyvät kaffeet päälle. Siinä tulee se sosiaalinen puolikin hoidetuksi samassa. En lähde hakemaan siinä välissä kaupasta yhtään mitään. On meillä sen verran välimatkaakin, että ei ihan ole helppoa ja minullakin on oma elämä.
Itselliselle vanhukselle tulee sitten kaikenlaista postia ymv. josta hän ei kuitenkaan tajua hevon kuusta. Esim. se pankin keksimä juttu, että asiakkaalta pitää saada vahva tunnistus siitä, että on se kuka on. Meni monta tovia, että itsekään ymmärsin, mitä ko. ilmoituksessa oikein haettiin. Eikä ollut ihan helppoa hoitaa sitäkään asiaa toisen puolesta, mutta onneksi oli sitten lopulta yksi järkevä ihminen siellä pankissakin töissä.
Kaikkea tällaista. Jokaista lippua ja lappua pitää tutkia, onneksi äiti on niin järkevä vielä, että säilyttää kaikki kirjeet ja muut mitä on tullut, että minä sitten käyn ne läpi.
Luultavasti ap miehineen joutuu vielä tähänkin myllytykseen. Ei oikein ole vaihtoehtojakaan. Se ei sinänsä vie kauheasti aikaa, mutta on kuluttavaa.
Ja sitten vielä se, että tulee soitto, että nyt kävi näin ja nyt noin, mitä me tehdään? Patterit on kylmät, tulkaa kattomaan! Nyt meni telkkarista kuva! Imuri ei toimi! Nyt meni silmälasit rikki! Vessa vetää huonosti! Tulkaa kuuntelemaan, mistä tuo ääni kuuluu! Haluaisin uudet verhot, koska lähdettäis katsomaan? Pesukoneen kansi ei aukea, onko siinä joku vika? Koska tulet pesemään ikkunat?
Itse asiassa olette siis vasta varhaisvaiheessa, jos vain kauppa-asioinnista on kyse.Kuulostaa kovin tutulta eli kyllä olemme jo nyt jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja puhelin oltava aina päällä, koska anoppi kaatuilee eikä pääse itse ylös eikä appi jaksa auttaa.
Joka päivä on jotain mihin apua kysytään ja lisääntyy kokoajan eikä osata käyttää laitteita enää.
Kyllä on tarkoitus osallistua kunhan joku tulee kartoittamaan tilannetta.
Me muut ympärillä nähdään etteivät pärjää, mutta itse eivät ainakaan tunnusta tarvitsevansa ulkopuolista apua.
ApNe tarvitsee sen rannekkeen, missä hälytin. Ja se hälytys menee sitten ensihoidolle, joka tulee automaattisesti tarkastamaan, mitä tapahtui ja tarvitaanko apua. Tätä teidän täytyy vaatia sitten siinä kartoitustilanteessa.
Adutaan syrjässä ja pitkä aika odottaa apua, mutta kyllä ranneke on tarkoitus vaatia jo ihan senkin takia, että muistisairas voi eksyä ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Tää on ristiriita kun se oikeustoimikelpoinen ihminen voi sanoa, että en muuta palvelutaloon enkä hoivakotiin enkä mihinkään! Minulla on oikeus asua kotona!
Ja sitten se kotona asuminen merkitsee sitä, että joku lapsista hoivaa ja huoltaa.
Siltä ei kysytä.
On niitä tapauksia, missä vanhus on viety hoitokotiin ja sitten on alkanut huuto ja valitus ja kaikenlainen paskotteleminen. Että tänne väkisin minut laitoit.
Sitten uhataan kaikenlaisella. Tutun äiti rähjäsi että antaa kaikki omaisuutensa pojalleen ja sulle en mitään, kun et suostu minua hoitamaan omassa kotonani. Siitä viis, että poika ei käynyt äitiään hoitamassa ikinä, ehkä pari kertaa vuodessa katsomassa vaan. Ne on niin loogisiakin nämä vanhukset.
Vanhusten kanssa täytyy pitää pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä.
Ensisijaisesti pitää huolehtia itsestään, sitten jaksaa huolehtia toisistakin, ehkä, joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on saatavilla kaikille vanhuksille kodin hoito palvelut! Ostopalveluna siivous. Kauppa kassi. Mitä kodinhoitajat tekee käy vanhuksen luonna,jakaa lääkeet. 1 kerta viikossa kylvettää. Tarivtaessa vie roskat,jos vanhus ei kykene itse viemän. Tuo apteekista lääkeet ,tena vaipat vanhuksen laskuun. Kuin on saatavilla ranneke ja siihen laite .Napia painaa rannekessa ja laitesta vastatan heti. Tosin kaikki maksaa. Mutta vanhuksen rahoista kyse. Ei sitä jääkö perintöä! Lisäksi on 1 kerta viikko toiminta kerho. Johon voi hakeutua sosialiviraston kautta .vanhuspuolen yksiköstä saa kaiki nevot ja apu. Hakevat koti ja tuovat tosin se maksaa. Alkava dementia ja alzmer. Vanhus nimenoman naiset. Akresivisia,pahan puhujia, Kuuluu tautin.Lääktyksellä saadaan kurin.Joten käytäkää vanhuksien rahat vanhuksin.Eikä ajatellen perintöä! Jos vanhuksella ei rahaa,saadan raha sosiaaliviraston kautta anoten .ei kelasta!Moni valitaa ilmasiksi autaa,Mutta salaa nostaa omaishoitajan tuet. Ne eivät omaiselle ole tulosidonnaisia.Kukan ei tarksta käykö joku oikeasti vanhuksen luona.Vai nostaako vain rahat.Käytäen apuna hyvä sydämelisiä sukulaisia ystäviä ilmastyössä
Tiedän tämän ja tähän ollaan menossa, mutta tällä hetkellä vanhukset kieltäytyvät ehdottomasti maksullisesta avusta.
Olemme mieheni kanssa vastineet kartoitusta tilanteesta ja useampi kuukausi odotettu muistihoitaja tekemään sitä eikä kuulema kerkeä.
ApYmmärrän hyvin sinua ap. On yleistä, että vanhukset kieltäytyvät maksullisista avuista. Onko se sitten pihiyttä vai mitä. Ärsyttävää joka tapauksessa.
Sitten kun tai jos se palveluohjaaja tai vastaava käy tekemässä niitä kartoituksia, niin ehdottomasti teidän kannattaa olla siinä mukana ja sanomassa oman sananne.
Koska jos ette siinä ole, niin ne vanhukset sanoo, että ei he tarvitse mitään, kun poika ja miniä asuu tuossa lähellä, kyllä ne hoitaa.
Ja se tieto kyllä sitten otetaan mielellään vastaan. Suuntahan on nykyään se, että vanhukset mahdollisimman kauan kotona mahdollisten omaisten varassa ja tuella. Ettei vaan tarvitse kunnan laittaa rikkaa ristiin.
Sehän tässä teillä mättää, että nämä appi ja anoppi on vielä ns. itsellisiä, eivät omaishoidon tai edunvalvonnan tarpeessa. Ainakin omasta ja kunnan virkailijoitten mielestä siis. Teille sitten kuitenkin lankeaa sitä hoitamista ja huoltamista. Teidän pitää olla tarpeeksi jämäköitä sanomaan, ettei kaikkea voi teidän varaan laskea.
Kirjoitit alussa, että hoidatte kauppa-asiat. Jos pelkästään se on teidän kontollanne, niin olette vielä päässeet helpolla. Uskoisin kuitenkin, että ihan pelkästään kaupassa käymisestä ei ole kyse, vaan joudutte hoitamaan muitakin kodin ulkopuolisia asioita. Esim. käyttämään lääkärissä, pankissa jne. Mitenkäs nuo rokotukset teillä hoituivat? Etteköhän vaan joutuneet käyttämään niissäkin?
Kauppa-asiointi on vielä helppoa, jos se tapahtuu tiettynä päivänä ja on sitten siinä. Mutta jos soitellaankin vähän väliä, että tarvisinkin vielä sitä ja tätä ja nyt pitäisi käydä hakemassa tällaista ja nyt heti olisi tarve hakea tuota ja tätä, niin menee vaikeaksi sekin. Ikään kuin aina olisi valmiina ja lähtökunnossa. Tätä teki minun äitini ensin alkuun, kunnes teimme selkeän suunnitelman, että tulen tiettynä viikonpäivänä, tehdään kauppalista yhdessä, käyn kaupassa ja juodaan hyvät kaffeet päälle. Siinä tulee se sosiaalinen puolikin hoidetuksi samassa. En lähde hakemaan siinä välissä kaupasta yhtään mitään. On meillä sen verran välimatkaakin, että ei ihan ole helppoa ja minullakin on oma elämä.
Itselliselle vanhukselle tulee sitten kaikenlaista postia ymv. josta hän ei kuitenkaan tajua hevon kuusta. Esim. se pankin keksimä juttu, että asiakkaalta pitää saada vahva tunnistus siitä, että on se kuka on. Meni monta tovia, että itsekään ymmärsin, mitä ko. ilmoituksessa oikein haettiin. Eikä ollut ihan helppoa hoitaa sitäkään asiaa toisen puolesta, mutta onneksi oli sitten lopulta yksi järkevä ihminen siellä pankissakin töissä.
Kaikkea tällaista. Jokaista lippua ja lappua pitää tutkia, onneksi äiti on niin järkevä vielä, että säilyttää kaikki kirjeet ja muut mitä on tullut, että minä sitten käyn ne läpi.
Luultavasti ap miehineen joutuu vielä tähänkin myllytykseen. Ei oikein ole vaihtoehtojakaan. Se ei sinänsä vie kauheasti aikaa, mutta on kuluttavaa.
Ja sitten vielä se, että tulee soitto, että nyt kävi näin ja nyt noin, mitä me tehdään? Patterit on kylmät, tulkaa kattomaan! Nyt meni telkkarista kuva! Imuri ei toimi! Nyt meni silmälasit rikki! Vessa vetää huonosti! Tulkaa kuuntelemaan, mistä tuo ääni kuuluu! Haluaisin uudet verhot, koska lähdettäis katsomaan? Pesukoneen kansi ei aukea, onko siinä joku vika? Koska tulet pesemään ikkunat?
Itse asiassa olette siis vasta varhaisvaiheessa, jos vain kauppa-asioinnista on kyse.Kuulostaa kovin tutulta eli kyllä olemme jo nyt jatkuvassa hälytysvalmiudessa ja puhelin oltava aina päällä, koska anoppi kaatuilee eikä pääse itse ylös eikä appi jaksa auttaa.
Joka päivä on jotain mihin apua kysytään ja lisääntyy kokoajan eikä osata käyttää laitteita enää.
Kyllä on tarkoitus osallistua kunhan joku tulee kartoittamaan tilannetta.
Me muut ympärillä nähdään etteivät pärjää, mutta itse eivät ainakaan tunnusta tarvitsevansa ulkopuolista apua.
ApNe tarvitsee sen rannekkeen, missä hälytin. Ja se hälytys menee sitten ensihoidolle, joka tulee automaattisesti tarkastamaan, mitä tapahtui ja tarvitaanko apua. Tätä teidän täytyy vaatia sitten siinä kartoitustilanteessa.
Isäni ei enää osannut käyttää sitä. Äitini ei taas suostu edes ottamaan sitä.... sähköallergiaa pukkaa 🙄
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyytäkää kunnalta apua. Joku voisi tilata ruuat viikottain, jotka toimitettaisiin kotiin. Tehkää huoli- ilmoitus. Kertokaa, että ette enää jaksa hoitaa ja siksi pyydätte apua.
Nimenomaan HUOLI-ILMOITUS tai soitto terveysasemalle. Kaupoista myös tuodaan ruoat kotiin, ja soten velvollisuus on huolehtia vanhuksista.
Ei ole pakko auttaa, jos ei halua, mutta joskus voi käydä "ikäviäkin ihmisiä" tervehtimässä, se piristää vanhuksia mukavasti.
Happamalla naamalla vastentahtoisesti auttaminen on kamalinta, mitä voisin läheisiltäni kuvitella osakseni.
Vanhempani ovat jo kuolleet, mutta jos vielä eläisivät, ajattelisin, että lakiosakin "velvoittaa" auttamaan.
Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia.
Kuinka monta vuotta pitää toimia vanhuksen sylkykuppina, kuunnella yhä uudelleen kaikki elämänsä katkeruudet. Vastata yöllä puhelimeen kun sekaisin oleva vanhus soittelee. Itse käyn töissä, on oma perhe ja lapset. Vanhuksista löytyy osastokuntoisia psykiatrisia potilaita, jpilla ei ole sairaudentuntoa ollenkaan. Tuollaisen kanssa menee oma terveys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viesti 202 oli kuin suoraan omasta elämästäni. Tuntuu, että äitini muistisairaudestaan huolimatta on hyvä keksimään jatkuvasti mielestäni täysin turhia uusia tehtäviä kuten esimerkiksi lumikasa siirrettävä toiseen kohtaan ihan vain huvin vuoksi. Lisäksi hän vaivaa naapureita pyynnöillään.
Ei ole pakko palvella ja hoitaa ikävää ihmistä. Sitä varten on olemassa runsaasti ikäihmisille tarkoitettuja palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viesti 202 oli kuin suoraan omasta elämästäni. Tuntuu, että äitini muistisairaudestaan huolimatta on hyvä keksimään jatkuvasti mielestäni täysin turhia uusia tehtäviä kuten esimerkiksi lumikasa siirrettävä toiseen kohtaan ihan vain huvin vuoksi. Lisäksi hän vaivaa naapureita pyynnöillään.
He ovat yksinäisiä. Siksi.
Ongelma vaan on, että heillä(kin) on 24/7 tuntia viikossa ja he nukkuvat paljon vähemmän kuin nuoremmat.
Jos saat mummon "ompelukerhoon" ja "kirkon laulukerhoon" niin sillä ratkeaa vain n 4h tuosta koko tuntimäärästä.
Oma äiti jaksaa myös aina kertoa, miten ne muut mummelit on niin rasittavia iänikuisten juttujensa kanssa (eli nekin kertoo samoja "mun lapset ja lapsenlapset" juttuja kuin hänkin) - mutta jokainen mummelihan haluaisi vain, että juuri häntä kuunnellaan.
Vierailija kirjoitti:
Viesti 202 oli kuin suoraan omasta elämästäni. Tuntuu, että äitini muistisairaudestaan huolimatta on hyvä keksimään jatkuvasti mielestäni täysin turhia uusia tehtäviä kuten esimerkiksi lumikasa siirrettävä toiseen kohtaan ihan vain huvin vuoksi. Lisäksi hän vaivaa naapureita pyynnöillään.
Liittyisikö muistisairauteen, kun tuttava kertoi juuri äitinsä pompottelevan kerrostalon muita asukkaita hakemaan hänelle milloin mitäkin kaupasta ja yleensä ne on ihan höpöjä.
Kuukausi sitten istukassipulia oli haetuttanut eikä hakijakaan ollut ymmärtänyt ihmetellä miksi se niitä nyt tarvitsee kerrostalossa asuvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalla kyse kai siitä että miehen vanhemnat ovat eriyttäneet miniän omaisuudestaan jos tulee ero tai mies kuolee ensin.
Miniähän ei peri mitään jos puolisonsa elää, vaan puoliso vanhempansa. Puolison taas perii hänen lapsensa. Aloittaja ei peri omaa omaisuuttaan, monesti se on puolet pesästä.
Jos ei ole lapsia, miniän eriyttäminen tarkoittaa perinnön siirtymistä muille edunsaajille .
Vierailija kirjoitti:
Ap haluaa olla martyyri. Kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat.
Juurin niin. Ihan on ap oma häpeä, että olet kynnysmattona.
Meillä oli vaimon veli ,joka oli maailman ilkein änkyrä. Lopetimme alkuunsa auttamisen , emme siis vastanneet edes puhelimeen.
No, kaukana olevat perilliset ei välittäneet mitään. Tämän känttyrän veli sitten hommasi väkisin ukon palvelutaloon , jossa jatkoi ihmisten kanssa tappelua kuolemaansa saakka.
Sitä saa , mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla kyse kai siitä että miehen vanhemnat ovat eriyttäneet miniän omaisuudestaan jos tulee ero tai mies kuolee ensin.
Miniähän ei peri mitään jos puolisonsa elää, vaan puoliso vanhempansa. Puolison taas perii hänen lapsensa. Aloittaja ei peri omaa omaisuuttaan, monesti se on puolet pesästä.
Jos ei ole lapsia, miniän eriyttäminen tarkoittaa perinnön siirtymistä muille edunsaajille .
Perinnöstä ei nyt kiristä tämä tilanne ja ymmärrän hyvin miksi puoliso jätetään ulkopuolelle, näin teen omassakin testamentissa lapsieni kohdalla.
Tuli vaan tuo perintö mieleen, että jos vaikka oikeasti olisikin odotettavissa perintöä, niin voisi motivoida auttamaan.
Meillä on oma varallisuus sen verran kunnossa ettei tarvetta perinnölle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut on testamentissa kirjattu ulos ja mieheni myös saa vain lakiosan, käytännössä omaisuus on kiinteistö ja se menee toiselle sisarukselle.Eli me palvellaan ilmaiseksi...
Miksi palvelette!
Kukas ei pakota!
Vai uhkaako joku puuk.ko kur.kul.la tekemään palveluksia?
Not!
Ihmetyttää nämä teidänlaiset marttyyrit:
- palvellaan vaikka ette saa kunnioitusta
- palvelette vaikka teille ollaan ilkeitä
- palvelette vaikka perintö menossa muualle
- palvelette vaikka perintö menee juuri sille VÄHITEN auttavalle
- palvelette vaikka saatte vain sontaa niskaan
- palveletta vaikka toiset käärii kiitosten, perinnön, kunnioituksen
- name it, etc, jne
IHMETTELEN KALTAISIANNE MART.TYY.RE.JÄ
Teidän on laitettu kyn.nys.ma.tok.si ja sitähän te olette, hyväksytte tämän ettekä poistu tästä "arvokkaasta pestistä nimeltä kyn.nys.mat.to"
Isovamhemmissa on vikaa, mutta yhtä paljon sitä on teissä.
Jäämällä/tekemällä hyväksytte kohtelun ja annatte jopa siunauksen sille. Ette siis omasta mielestännekään ole ansainneet enempää niin miksi kukaan antaisi enempää, kun vähälläkin antamisella pärjää teidän kanssa.
Sääli!
PALLO ON TEILLÄ.
Mitä meinaatte jatkaa?Kirjoituksesi on suorastaan nolo.
Ei todellakaan ole nolo, vaan täyttä asiaa ja erittäin viisaasti kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyytäkää kunnalta apua. Joku voisi tilata ruuat viikottain, jotka toimitettaisiin kotiin. Tehkää huoli- ilmoitus. Kertokaa, että ette enää jaksa hoitaa ja siksi pyydätte apua.
Nimenomaan HUOLI-ILMOITUS tai soitto terveysasemalle. Kaupoista myös tuodaan ruoat kotiin, ja soten velvollisuus on huolehtia vanhuksista.
Ei ole pakko auttaa, jos ei halua, mutta joskus voi käydä "ikäviäkin ihmisiä" tervehtimässä, se piristää vanhuksia mukavasti.
Happamalla naamalla vastentahtoisesti auttaminen on kamalinta, mitä voisin läheisiltäni kuvitella osakseni.
Vanhempani ovat jo kuolleet, mutta jos vielä eläisivät, ajattelisin, että lakiosakin "velvoittaa" auttamaan.
Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia.
Lakiosa velvoittaa auttamaan. Ei oikeuksia ilman velvollisuuksia. No entäs se isomman perinnönsaajan oikeudet ja velvollisuudet? Ei taida kiinnostaa, kun on perintö ns.plakkarissa.
Paljon on vanhuksia joilla ei ole ketään. Eihän kukaan ainakaan sitten valita. 91 v sisareni tilaa kaupasta ostoksensa, lähiön kauppa ottaa puhelintilauksen. Siivoojat käy ja taksit kuljettavat. Ilman taksilippuja.
Ite oon 76. Onneksi lapset asuu kaukana ja yritän olla olematta taakkana. Hoidan heidän elukkansa heidän lomamatkoillaan, vastikkeeksi saan , kun sattuvat käymään, apua tietokoneen ongelmissa.
Kamalaa jos lapset tai miniät rasittuisivat. Onneksi ovat kaukana.
Sitten kun tai jos se palveluohjaaja tai vastaava käy tekemässä niitä kartoituksia, niin ehdottomasti teidän kannattaa olla siinä mukana ja sanomassa oman sananne.
Koska jos ette siinä ole, niin ne vanhukset sanoo, että ei he tarvitse mitään, kun poika ja miniä asuu tuossa lähellä, kyllä ne hoitaa.
Ja se tieto kyllä sitten otetaan mielellään vastaan. Suuntahan on nykyään se, että vanhukset mahdollisimman kauan kotona mahdollisten omaisten varassa ja tuella. Ettei vaan tarvitse kunnan laittaa rikkaa ristiin.
Sehän tässä teillä mättää, että nämä appi ja anoppi on vielä ns. itsellisiä, eivät omaishoidon tai edunvalvonnan tarpeessa. Ainakin omasta ja kunnan virkailijoitten mielestä siis. Teille sitten kuitenkin lankeaa sitä hoitamista ja huoltamista. Teidän pitää olla tarpeeksi jämäköitä sanomaan, ettei kaikkea voi teidän varaan laskea.
Kirjoitit alussa, että hoidatte kauppa-asiat. Jos pelkästään se on teidän kontollanne, niin olette vielä päässeet helpolla. Uskoisin kuitenkin, että ihan pelkästään kaupassa käymisestä ei ole kyse, vaan joudutte hoitamaan muitakin kodin ulkopuolisia asioita. Esim. käyttämään lääkärissä, pankissa jne. Mitenkäs nuo rokotukset teillä hoituivat? Etteköhän vaan joutuneet käyttämään niissäkin?
Kauppa-asiointi on vielä helppoa, jos se tapahtuu tiettynä päivänä ja on sitten siinä. Mutta jos soitellaankin vähän väliä, että tarvisinkin vielä sitä ja tätä ja nyt pitäisi käydä hakemassa tällaista ja nyt heti olisi tarve hakea tuota ja tätä, niin menee vaikeaksi sekin. Ikään kuin aina olisi valmiina ja lähtökunnossa. Tätä teki minun äitini ensin alkuun, kunnes teimme selkeän suunnitelman, että tulen tiettynä viikonpäivänä, tehdään kauppalista yhdessä, käyn kaupassa ja juodaan hyvät kaffeet päälle. Siinä tulee se sosiaalinen puolikin hoidetuksi samassa. En lähde hakemaan siinä välissä kaupasta yhtään mitään. On meillä sen verran välimatkaakin, että ei ihan ole helppoa ja minullakin on oma elämä.
Itselliselle vanhukselle tulee sitten kaikenlaista postia ymv. josta hän ei kuitenkaan tajua hevon kuusta. Esim. se pankin keksimä juttu, että asiakkaalta pitää saada vahva tunnistus siitä, että on se kuka on. Meni monta tovia, että itsekään ymmärsin, mitä ko. ilmoituksessa oikein haettiin. Eikä ollut ihan helppoa hoitaa sitäkään asiaa toisen puolesta, mutta onneksi oli sitten lopulta yksi järkevä ihminen siellä pankissakin töissä.
Kaikkea tällaista. Jokaista lippua ja lappua pitää tutkia, onneksi äiti on niin järkevä vielä, että säilyttää kaikki kirjeet ja muut mitä on tullut, että minä sitten käyn ne läpi.
Luultavasti ap miehineen joutuu vielä tähänkin myllytykseen. Ei oikein ole vaihtoehtojakaan. Se ei sinänsä vie kauheasti aikaa, mutta on kuluttavaa.
Ja sitten vielä se, että tulee soitto, että nyt kävi näin ja nyt noin, mitä me tehdään? Patterit on kylmät, tulkaa kattomaan! Nyt meni telkkarista kuva! Imuri ei toimi! Nyt meni silmälasit rikki! Vessa vetää huonosti! Tulkaa kuuntelemaan, mistä tuo ääni kuuluu! Haluaisin uudet verhot, koska lähdettäis katsomaan? Pesukoneen kansi ei aukea, onko siinä joku vika? Koska tulet pesemään ikkunat?
Itse asiassa olette siis vasta varhaisvaiheessa, jos vain kauppa-asioinnista on kyse.