Mun lapsi ei saanut vanhojentanssiparia

Pieneltä paikkakunnalta voi olla hyvin vaikeaa löytää poikaa, joka suostuisi pukeutumaan siistiin tummaan pukuun. Käytöstavoissa voi olla myös hyvin vakavia puutteita. Nämä ovat syrjäytyneiden miesten hautomoja, joista nuoret naiset muuttavat pois heti kun pystyvät.

Ilman paria jääminen varmasti sinetöi tämänkin tytön halut muuttaa myöhemmin isommalle kirkolle, josta löytyy kunnollisia miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei kaikki osallistu muutenkaan

Osa jäi toki pois omasta halustaan. Mun lapsi taas olisi halunnut osallistua.

Ap

Siinähän tuo halusi. Se on sitten voi, voi.

Toivottavasti et ole aikuinen! Minun tyttäreni tanssi ja pyysi saman koulun poikaa parikseen, mutta kaikista ei ole kysymään "jostakin amiksesta", mikäli ei tunne sieltä ketään. Kaikilla ei myöskään ole veljiä, serkkuja sun muita halukkaita pareja. Se ei tee kenestäkään huonompaa tai jotenkin vässykkää, kuten täällä toitotetaan.

Ei tee, mutta kyllä se on hyvä signaali siitä että pitäisi harjoitella sosiaalisia taitoja. 

Menkää töihin mielummin

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

Mitäpä jos oltaisiin aikuisia, ja ei automaattisesti valita kumpaakaan? Yritetään ensin itse etsiä paria, ja jos ei onnistu kysytään koululta yms apua. Eli eletään tilantaan mukaan. Tiedän, että sopeutuvaisuus ja useammat näkökulmat ovat palstan mammoille vaikeita, mutta voitaisiin edes yrittää olla fiksuja

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

No ymmärrän kuitenkin myös arpomisen koska kyse on koulun kurssista ja periaatteessa jokaisen pitäisi pystyä siihen osallistumaan siitä riippumatta saako jonkun parin kysyttyä jostain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei kaikki osallistu muutenkaan

Osa jäi toki pois omasta halustaan. Mun lapsi taas olisi halunnut osallistua.

Ap

Siinähän tuo halusi. Se on sitten voi, voi.

Toivottavasti et ole aikuinen! Minun tyttäreni tanssi ja pyysi saman koulun poikaa parikseen, mutta kaikista ei ole kysymään "jostakin amiksesta", mikäli ei tunne sieltä ketään. Kaikilla ei myöskään ole veljiä, serkkuja sun muita halukkaita pareja. Se ei tee kenestäkään huonompaa tai jotenkin vässykkää, kuten täällä toitotetaan.

Ei tee, mutta kyllä se on hyvä signaali siitä että pitäisi harjoitella sosiaalisia taitoja. 

Mitäs lisäharjoittelua siinä tarvitsee, kun kysyy, että lähdetkö pariksi, ja toinen vastaa kieltävästi? Eipä siinä paljoa ole tehtävissä ellei halua seuraavan kerran kysyä päällään seisoen tai mukaillen muinaiskelttiläistä runomuotoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

Mitäpä jos oltaisiin aikuisia, ja ei automaattisesti valita kumpaakaan? Yritetään ensin itse etsiä paria, ja jos ei onnistu kysytään koululta yms apua. Eli eletään tilantaan mukaan. Tiedän, että sopeutuvaisuus ja useammat näkökulmat ovat palstan mammoille vaikeita, mutta voitaisiin edes yrittää olla fiksuja

En näe, että olisi missään tilanteessa hyvä opettaa lapselle, että pari kyllä järjestyy hänelle kävi miten kävi. Ei se ole realistista eikä oikein toisia kohtaan.  Ja sitähän näissä kommenteissa ehdotellaan. Jos solidaarisuutta löytyy, omassa lukiossani sitä esimerkiksi oli, niin kiva. Painostaa ei pidä. 

Koululla ei oo liikkaopella ollut homma hallussa, jos jää ilman paria.

Meillä vanhojen treenit alkoi niin, ettei kaikilla ollut paria. Tunnin alussa muodostetussa parijonossa selvis hyvin parittomat pojat, joista parittomat tytöt sitten kyseli kavaljeeriksi itselleen.

Poikia oli kuitenkin vähemmän kuin tyttöjä, niin osa pojista tanssitti kahta daamia.

Loppuvaiheessa tanssikurssia liikkaope kysyi jäljelle jääneiltä parittomilta tytöiltä, kenen pojan kanssa voisi haluta tanssia ja ope kävi kysymässä sitten ko poikaa tytölle pariksi. Kukaan poika ei kieltäytynyt - ei varmaan kehdannut :D

Treeneissä parit kiersi, niin kukaan ei joutunut penkille istumaan missään vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

No ymmärrän kuitenkin myös arpomisen koska kyse on koulun kurssista ja periaatteessa jokaisen pitäisi pystyä siihen osallistumaan siitä riippumatta saako jonkun parin kysyttyä jostain.

 

Arpomisen mistä? Jos on paljon parittomia niin ehdottomasti, mutta harvoin on. Lähes kaikki tulevat sinne nykyään pari valmiina. Moni kyselee jo lukion ekalla viikolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

No ymmärrän kuitenkin myös arpomisen koska kyse on koulun kurssista ja periaatteessa jokaisen pitäisi pystyä siihen osallistumaan siitä riippumatta saako jonkun parin kysyttyä jostain.

liikuntaopet yleensä löytää parit niille, jotka ei itse siihen pysty muilta vuosikursseilta. Mutta oikeasti ei todellakaan ole perusteltua lähteä rankaisemaan koko vuosikurssia muutaman sosiaalisesti taitamattoman vuoksi. Vaikka tanssiminen itsessään on aika neutraalia niin monille nuorille kurssissa on tietty romanttinen viba ja on oikeasti lähinnä vaan todella esineellistävää (sekä poikia, että tyttöjä kohtaan) pakottaa vaihtamaan pari johonkin kiltti poikaan/tyttöön, jotka eivät ole viitsineet itse kysyä ketään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei saanut? Tanssipari pitää itse hankkia, ei sitä automaattisesti "saada". Luulitko, että koulun varastossa säilytetään suksien ja luistimien lisäksi ylimääräisiä tanssipareja?

Meillä tyttären koulussa ei todellakaan jäänyt ulkopuolelle, mikäli ei itse paria löytänyt. Heidän liikunnanopettaja Tarjalla oli homma hallussa ja hän keräsi kaikkien nimet, jotka eivät paria löytäneet. Heidät "paritettiin" keskenään ja jos yksi olisi jäänyt ulkopuolelle, aina oli edellisen vuoden tanssijoista joku suostunut uusintaan. He olivat jättäneet nimensä juurikin sitä varten, että ovat hädän tullen auttamassa.

Poikani koulussa oli peräkkäin kaksi samaa esitystä ja osa pojista tanssi kummassakìn esityksessä. Lisäksi oli joitain tyttöpareja. Luulen, että jos ei olisi ollut paria kysyttynä, se olisi harjoituksissa järjestynyt. Täällä ainakin on lukiossa selvästi enemmän tyttöjä kuin poikia, joten mitenkään "vain reippaasti itse kysymällä" ei tytöt aina saa paria. Onneksi on ilmeisen fiksut opettajat.

Oks tää nyt joku outo seuraus siitä kaikki pitää ottaa leikkeihin mukaan jutusta mitä ollaan päiväkodista asti pakotettu?

kai sinun tytölläsi isä on, tai muita miespuolisia sukulaisia?

tinderistäkin voi pyytää

voit toki ostaa tytöllesi miespuolisen prostituoidunkin tanssimaan kanssaan (kai ne maksusta suostuu tanssimaankin, jos seksiinkin)

vohan tyttösi kysyä jostain paikallisesta tanssikoulustakin partneria

onhan noita tapoja löytää....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

No ymmärrän kuitenkin myös arpomisen koska kyse on koulun kurssista ja periaatteessa jokaisen pitäisi pystyä siihen osallistumaan siitä riippumatta saako jonkun parin kysyttyä jostain.

liikuntaopet yleensä löytää parit niille, jotka ei itse siihen pysty muilta vuosikursseilta. Mutta oikeasti ei todellakaan ole perusteltua lähteä rankaisemaan koko vuosikurssia muutaman sosiaalisesti taitamattoman vuoksi. Vaikka tanssiminen itsessään on aika neutraalia niin monille nuorille kurssissa on tietty romanttinen viba ja on oikeasti lähinnä vaan todella esineellistävää (sekä p

Tämä. Muutenkin on minusta outoa ensin sanoa, ettei tyttäreni saa paria koska ei uskalla kysyä eikä hänen tarvitsekaan kysyä. Ja sitten vaatia, että pojilta pitää kyllä löytyä reippautta tanssia kenen tahansa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Tyttö vai poika?

Muusu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei saanut? Tanssipari pitää itse hankkia, ei sitä automaattisesti "saada". Luulitko, että koulun varastossa säilytetään suksien ja luistimien lisäksi ylimääräisiä tanssipareja?

Meillä tyttären koulussa ei todellakaan jäänyt ulkopuolelle, mikäli ei itse paria löytänyt. Heidän liikunnanopettaja Tarjalla oli homma hallussa ja hän keräsi kaikkien nimet, jotka eivät paria löytäneet. Heidät "paritettiin" keskenään ja jos yksi olisi jäänyt ulkopuolelle, aina oli edellisen vuoden tanssijoista joku suostunut uusintaan. He olivat jättäneet nimensä juurikin sitä varten, että ovat hädän tullen auttamassa.

Poikani koulussa oli peräkkäin kaksi samaa esitystä ja osa pojista tanssi kummassakìn esityksessä. Lisäksi oli joitain tyttöpareja. Luulen, että jos ei olisi ollut paria kysyttynä, se o

Meillä oli vanhojen tansseissa tytöillä pareina tuttuja poikia muista kouluista, ja pari vuotta vanhempia poikaystäviä jotka olivat jo korkeakoulussa. 

Tämä. Muutenkin on minusta outoa ensin sanoa, ettei tyttäreni saa paria koska ei uskalla kysyä eikä hänen tarvitsekaan kysyä. Ja sitten vaatia, että pojilta pitää kyllä löytyä reippautta tanssia kenen tahansa kanssa. 



Pojilla on ihan yhtäläinen oikeus kieltäytyä ja tanssia haluamansa tytön tai pojan kanssa. Jos se tanssiparin pyytäminen ei oikeasti onnistu (oli kyseessä kumpi sukupuoli tahansa) ujouden tms. vuoksi, niin sitten ihan oikeasti on vanhemmilla aika syvä peiliin katsominen. Ei voi olla niin että aikuisuuden kynnyksellä olevalla nuorella ei ole riittäviä sosiaalisia taitoja pyytämään tanssimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Oks tää nyt joku outo seuraus siitä kaikki pitää ottaa leikkeihin mukaan jutusta mitä ollaan päiväkodista asti pakotettu?

Juuri sitä tämä on. Ja sitten tosiaan ihmetellään että onko muka tosiaan niin ettei kaikki haluakaan leikkiä/tanssia kaikkien kanssa, kun porukka jättäytyy pois tai kieltäytyy heti kun siihen on mahdollisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa että lapsen voi kasvattaa monella tavalla. Joidenkin mielestä jokaiselle pitäisi arpoa pari ja ikään kuin kommunistisesti jakaa jonkun toisen pari niin että kaikille riittää. Toiset taas kannustaisivat lastaan etsimään parin. 

No ymmärrän kuitenkin myös arpomisen koska kyse on koulun kurssista ja periaatteessa jokaisen pitäisi pystyä siihen osallistumaan siitä riippumatta saako jonkun parin kysyttyä jostain.

liikuntaopet yleensä löytää parit niille, jotka ei itse siihen pysty muilta vuosikursseilta. Mutta oikeasti ei todellakaan ole perusteltua lähteä rankaisemaan koko vuosikurssia muutaman sosiaalisesti taitamattoman vuoksi. Vaikka tanssiminen itsessään on aika neutraalia niin monille nuorille kurssissa on tietty romanttinen viba ja on oikeasti lähinnä vaan todella esineellistävää (sekä p

Eipä omassa lukiossani mitään sen romanttisempaa asiassa ollut, kaikki tanssivat vähän sen kanssa kenet sattuivat löytämään, ja ylimääräisille järjestettiin ensimmäisillä tunneilla parit. Ettei mamma nyt taas vähän ylianalysoisi? Ja se ei tee kenestäkään sosiaalisesti taitamatonta, jos kukaan ei kyselyistä huolimatta suostunut pariksi

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Muutenkin on minusta outoa ensin sanoa, ettei tyttäreni saa paria koska ei uskalla kysyä eikä hänen tarvitsekaan kysyä. Ja sitten vaatia, että pojilta pitää kyllä löytyä reippautta tanssia kenen tahansa kanssa. 



Pojilla on ihan yhtäläinen oikeus kieltäytyä ja tanssia haluamansa tytön tai pojan kanssa. Jos se tanssiparin pyytäminen ei oikeasti onnistu (oli kyseessä kumpi sukupuoli tahansa) ujouden tms. vuoksi, niin sitten ihan oikeasti on vanhemmilla aika syvä peiliin katsominen. Ei voi olla niin että aikuisuuden kynnyksellä olevalla nuorella ei ole riittäviä sosiaalisia taitoja pyytämään tanssimaan. 

Kieltävät vastaukset on osa elämää myös. Kaikki arvonnat tms. mitä täällä on ehdotettu on epäinhimillisiä ja suorastaan törkeeitä ehdotuksia, joilla ei pyritä mihinkään muuhun kun suojelemaan pettymyksiltä ja elämän realiteeteilta normaaleiden ihmisten kustannuksella.