Neuvo kolmen lapsen äidiltä
Opettakaa lapset nukahtamaan/nukkumaan jo vauvaiässä.
Vauva oppii asiat huomattavasti nopeammin kuin uhmaikäinen.
Puolivuotias oppii muutamassa illassa kunnon unitavat.
Omat lapsemme ovat luonteeltaan tietysti erilaiset. Kaikki kolme on itkunukutettu alkaen 6 kuukaudesta.
Kenenkään kanssa ei ole valvottu öitä. Nukutusrumbaa ei ole, koska mitään nukuttamista ei ole harrastettu.
Tämä neuvo niille, jotka eivät jaksa vuosikausien ilta- ja yörumbaa.
Joka taas jaksaa, ei näitä neuvoja tietenkään tarvitse.
Kommentit (121)
Mulla ei oo ollut sydäntä huudattaa kumpaakaan lasta. Molemmat ovat tiukasti nukkuneet vieressä (tissi suussa suurinpiirtein) vuoden ikäiseksi asti. Siitä on sitten pikkuhiljaa siirrytty omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen. Nykyään saattavat joskus hiippailla yöllä meidän sänkyyn, mutta me ei siihen enää edesä herätä, saatikka että se ketään haittaisi. Siis miksi ihmeessä haittaisi, meillä on leveä sänky :)
Meillä on lapset saaneet tankata lämpöä, kosketusta ja turvaa ihan mielin määrin niin paljon kun ovat tarpeelliseksi kokeneet. Mikä minä olen sitä itseni takia säätelemään? Kyllä sitä pari vuotta nukkuu katkonaisesti lastensa takia, ei sitä nyt niin heikkoa tekoa olla, äiti-ihmiset. Se on tämä nykyajan minäminäkulttuuri vaan mennyt sellaiseksi, että oma itse laitetaan joka hommassa lapsen edun edelle.
Itse en ole äidiltäni läheisyyttä saanut koskaan ja pienenä olen hoitajalla aloittanut. Tästä seurauksena liuta erittäin vakavia mielenterveysongelmia ja terapiat käynnissä.
Kukaan ei saa minua toistamaan samoja virheitä omien lasteni kanssa. Joten nämä " itkunukuttajat" voivat miettiä metodinsa uudelleen. Kannattaa verrata joskus eläinmaailmaan, siellä toimitaan niinkuin " luonto" on tarkoittanut. Poikaset nukkuvat aina emon suojissa.
Esikoisen kanssa tein virheen, nukutin 2 vuotta jonka jälkeen tuli mitta täyteen 2h iltanukutuksen jälkeen ja varmasti se vierotus oli pahempi kuin mitä olisi ollut vauva-iässä.
Kahta seuraavaa en ole nukuttanut lainkaan ja osaavat hienosti nukahtaa yksin.
Täällä yksi 2,5 vuotiaan äiti jonka mielestä iltanukuttaminen ja perhepedissä nukkuminen on mukavaa. Tietysti ymmärrän jos lapsia on useampia, ettei sitä jaksa välttämättä vuosia. Mutta siis meillä yhden lapsen perheessä päivän kivoimpia hetkiä on nuo iltahöpöttelyt, ja yölläkin on kiva kun lapsonen könyää kylkeen ja haluaa samalle tyynylle.
Täällä näkyy kaikesta että monet huudatusunikoulun kannattajat ovat sivistymättömiä, eivät tunne tieteellisen tutkimuksen metodologiaa eikä tieteellisen paradigman kunnioittamisen välttämättömyyttä tiedeyhteisön hierarkkiassa. Näin siis ei-kaupallisilla aloilla. Naurattaa ja hävettää tuo argumentointi.
Onko todellakin niin, että vain AV-mamma, jolla on oma lapsi, voi puhua lapsen kasvatuksesta, kun taas professori, joka on lukenut tuhansia objektiivisia kansainvälisesti merkittäviä tieteellisiä tutkimuksia, ei voi todeta niiden pohjalta - ajatusta kehittäen ja syntetisoiden - muutamia objektiivisesti valideja totuuksia.
Ei siis huudatusunikoulua!! Meillä ei tule olemaan varaa psykoanalyysien kustantamiseen väestön ikääntyessä, sillä suurten ikäluokkien eläkkeet tulevat maksettavaksi. Siispä jokaisen tulisi vastata lapsensa hyvinvoinnista ja perusturvallisuuden kehityksestä antamalla lapselle riittävästi hoivaa ja huolenpitoa.
kun 103 osasi noin paljon hienoja sanoja!
Mahdat olla älykäs ihminen, helmi kaltaistesi joukossa.
En uskalla sanoa enää muuta, ettet vain jyrää minua, ressukkaa amishuudattajaa noilla sivistyssanoillasi, joita et todella säästele.
Olen nöyrä.
Noita hienoja ja ihmeellisiä sivistyssanoja käytetään ihan normaalisti yliopistossa tutkimuksista puhuttaessa. Mulla on vain hiukan yliopisto-opintoja takana enkä ole perehtynyt kuin muutamiin tutkimuksiin, mutta ihan selkeää tekstiä 103 kirjoitti.
Olen myös kolmen äiti, ja meillä lapsia on rakastettu, nukutettu vieressä, eikä KOSKAAN itketetty uneen.
Älkää hankkiko lapsia jos ette viitsi kunnolla heitä hoitaa.
ei moista kaivannut ja nukahti aina nätisti sänkyyn. Jos heräsivät yöllä, niin otin ihan jopa syliin tarvittaessa, mutta en imettänyt enää.
Varmasti yliopistossa tuollaiset sanat ovat ihan arkipäivää.
Mutta tällaisessa ketjussa Aihe vapaalla 103:n teksti on minusta koominen:)
Kenties minulla vain on outo huumorintaju, mene ja tiedä:)
Itse olen viisi lasta opettanut nukahtamaan itsestään. Kaikilla ei välttämättä toimi, mutta meillä toimi.
ei meillä mitään eri kouluja ole ollut. Kaikki NELJÄ on aikanaan nukutettu pienenä ihan nukuttamalla, eikä ole koskaan öitä tarvinnut valvoa saati iltoja kukkua. Talo hiljenee kyllä ennen 21.30. Nyt isompana menevät nukkumaan ihan itse
Meillä lapset käy kiltisti nukkumaan ja nukahtavat vartissa noin klo 20 tienoilla ja nukkuvat kellon ympäri. Saadaan itse sitä laatuaikaa miehen kanssa koko ilta, ainakin pari tuntia aina.
Isompi lopetti yösyömiset 2 - 2.5-vuotiaana.
Ja lapset myös saavat läheisyyttä, koska sitä tuntuvat tarvitsevan. Kyllä he kouluiässä varmasti osaavat itsekin nukahtaa. Isompi jo itse pyytelee välillä poistumaan vierestä juuri ennenkuin nukahtaa.
Eikä olla tarvittu mitään unikouluja.
siis tuo on aika joka kuluu sänkyyn laittamisesta siihen että pääsen takaisin iltahommiin. En koe rankaksi kun ottaa huomioon, että ennen eskari-ikää nukahtavat itse.
" vanhempien tehtävä on opettaa lapsensa sietämään pettymyksiä" .
totta. mutta vanhempien on opetettava sietämään pettymyksiä siten, että lapsi voi tuntea negatiivisia tunteita TURVALLISESTI. ei yksin pimeässä huutaen.
voi jeesus kun tulee paha olo. miksi 2000-luvulla vielä pitää huudattaa lapsia yksin.
Vierailija:
Itkunukutus:6-kuinen sänkyyn
-> itkee
-> eka lohdutus 5 minsan päästä, toka lohdutus 10 minsan päästä jne.Kolme iltaa, niin se sama itkijä menee itkemättä nukkumaan, nukkuu yön läpi. Tuloksena jaksava perhe.
ja voin vakuuttaa, että toimii. Kolmen illan uhraus ja tuloksena virkeä äiti ja virkeät lapset. Meillä ei tarvitse nukutella lapsia. Koko lauma on kiltisti sängyssä klo 21.30 iltasadun jälkeen ja rauha vallitsee talossa. Nukkuvatkin omissa sängyissään. Eri asia sitten kun ovat kipeitä, pipipotilas pääsee äidin kainaloon.
Mutta tätä unikoulua nämä av-mammat ei voi ymmärtää. Tunkevat varmaan vielä kouluiässäkin tissin lapselle suuhun ja pyyhkivät takapuolen. Eikä heidän Jami-Millamaria voi koskaan koulussa tehdä mitään pahaa, eihän se meidän Jami..Mutta kun yhtään lapsen kiukuttelua ei siedetä, ettei se nyt vaan vaurioidu henkisesti, passataan kaikki valmiiksi ja annetaan periksi.
kun ei läheisyyttä mieheltä saa, äiti ottaa lapset kainaloon.
ja tuo " pehmeys" vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kuin nukuttamiseen, =vapaa kasvatus, näillä vanhemmilla ei ole juuri mitään auktoriteettia..
t:kahden pojan äiti
meillä on ihan yhtä hiljaista myös jo 21.00. Yöllätai illalla ei kukuta. Nukutuskouluun ei ole vaan ollut koskaan tarvetta. Isommat lapset nykahtavat itse aina, heille riittää peittely ja pusu. Pienimmät nukutan (luoja minua siltä riesalta pelasta!!) siihenhän ei mene aikaa 5 min. kauempaa.
Miksi minun olis pitänyt opettaa nukahtamaan, hehän nukahtavat niin helposti ilmankin..
..että miksi ovat niin hankalia eivätkä tottele. Miksi totella ketään, jolta ei ole saanut lohtua tai tarpeiden huomioimista (nälkä, hätä, pelko) edes vauvana?
En lukenut koko ketjua.
joiden lapset luonnostaan nukkuvat täysin ilman soraääniä ja nukutusrumbia.
Miten teidän kokemuksenne tässä auttavat mitään? Jos lapsenne eivät ole koskaan mitään vaikeutta aiheuttaneet, niin miten teillä voi olla niin varma mielipide, miten olisitte toimineet päinvastaisessa tilanteessa?
Nyt puhutaan käytännöistä siinä tapauksessa, kun lapsella ON jonkinasteisia nukahtamisvaikeuksia.
Ihan sama kuin taannoisessa sektiokeskustelussa, jossa tuomittiin mukavuussektio. Heti siellä raivosi kymmeniä äitejä kiljuen, että heidän lapsi olisi kuollut ilman sektiota.
Jotenkin tuntuu, että täällä palstailee valtaisa määrä ihmisiä, jotka ei pysty yksinkertaisestakaan aiheesta erottamaan sitä olennaisinta, ei sitten millään, hohhoijaa...
Ketään ei ole koskaan " itkunukutettu" tai muuten turhaan huudatettu.
Lapsemme ovat 11, 5 ja 3 -vuotiaat ja kaikki ovat tänäänkin menneet iltapalan ja -pesun jälkeen omaan sänkyyn. Sängyssä on tänään luettu iltarukous ja laulettu unilaulu. Yleensä myös luetaan iltasatu, mutta tänään kello oli nukkumaan mennessä niin paljon, että satu jäi huomiselle.
Vauvana kaikki kolme ovat saaneet syliä ja yötissiä ihan niin paljon kuin ovat halunneet. Yötissittelystä on kaikkien kohdalla luovuttu ennen 1-vuoden ikää. Viereen on saanut aina tulla nukkumaan, jos siltä tuntuu. 3-vuotiaamme tulee viereen aamuöisin silloin tällöin.
Muuten meillä on tosi tiukat rajat, ruokailujen, pukemisten ym. suhteen. Lapset joutuvat jäähylle, jos eivät tottele. Olen halunnut pehmeillä nukkumatavoilla taata heille perusturvan, toivottavasti. ;)