Miehen aikuisen lapsen ja lapsen puolison vierailu
Mieheni lapsi asuu useamman tunnin matkan päässä. Alaikäisenä hän kävi tapaamassa isäänsä kuten olettaa saattaa. Olen aina tykännyt lapsesta.Nyt kun lapsi on aikuinen, hän edelleen käy meillä ja haluaa ottaa puolisonsa mukaan. Olen hyvin introvertti ja nämä vierailut kuormittaa minua hirveästi. Tarvitsen paljon omaa rauhaa ja tilaa. Kun on ventovieras talossa, en pysty elämään ns normaali elämää. Tarkoitan että kaksi aikuista odottaa valmista kattausta, valvoo myöhään, on huomioitavia ruokavalioita. En pysty olemaan kotonani omissa vaatteissani (esim ilman rintaliivejä), en pysty nukkumaan alasti koska pelkään että yöllä vessareissulla törmään jompaankumpaan. Aamulla pitää olla hiljaa kun vieraat nukkuvat. Ylipäänsä hyvin raskasta olla kokoajan jonkun seurassa (mieheni on paljon työmatkoilla ja nautin tästä ajasta)Olen alkanut nyt välillä ottaa kyläilyajaksi hotellin, sekin tuntuu kohtuuttomalta kustannukselta. Välillä olen äitini luona ja välillä mökillä (jossa en oikein viihdy). Voiko tällaista asiaa ottaa puheeksi? Tuntuu että en nykyään kestä näitä usean päivän vierailuja, oikeastaan kokoajan huonommin.
Kommentit (79)
Miksi olet muuttanut miehen kanssa yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen kun ap, justiinsa samat fiilikset. Ongelma saatiin ratkaistua niin, että muutimme vähän pienempään asuntoon paremmalle paikalle ja vieressä on hotelli. Mies maksaa lapsilleen hotelliyöt siellä kun käyvät luonamme ja usein myös ruokailemne yhdessä hotellin ravintolassa, mies maksaa. Sen verran mitä tulee kustannuksia tästä toisaalta säästämme pienemmässä yhtiövastikkeessa.
Tuli mieleeni millainen säästö tulisi jos ei miehen tarvitsisi maksaa lastensa hotelliöitä ja vielä muijankin ravintolasafkoja lisäksi. Melkoinen menoerä siellä sitten.
Ymmärrän kyllä. Olen itse introvertti, joten tajuan täysin, miten raskasta tuo on. Ekstrovertit ei ymmärrä, heitä mukavien ihmisten tapaaminen energisoi.
Mutta ymmärrän myös, että ap :n miehelle on tärkeää saada viettää aikaa aikuisen lapsensa ja tämän puolison kanssa.
Joku kompromissi tuohon on hyvä löytää. Esim. joka toisella vierailulla kotona, joka toisella poissa omaa laatuaikaa viettämässä. Oma aika on arvokasta eikä elämää kannata sopivaisuussyistä haaskata vain siksi, että niin on tapana.
Jos kerran nautit miehesi työmatkalla olosta, eikö kannattaisi hankkia oma asunto. Silloin voit tavata häntä oman mukavuusalueesi rajoissa. Asutko miehesi luona, asuuko hän luonasi vai oletteko hankkineet yhteisen kodin, vaikuttaa kumpi hankkii kodin vai hankkiko kumpikin.
Miksi tästä ketjusta poistuu asiallisia viestejä, mutta esim. nuo solvaavat hopeakettu-p4skapostaukset saa olla etusivulla?
Siis mitä ihmettä, kuvittelitko oikeasti että puolisosi isyys loppuu siihen kun lapsi täyttää 18. Et voi oikeasti olla niin tunnekylmä ja julma, että et ymmärrä vanhemmuuden olevan ikuinen osa miestäsi ja tuntuu että haluaisit vaatia mieheltä ettei tämä saa tavata omaa lastaan. Mies saa tietysti haluta (ja kutsua) lapsensa luokseen vierailulle vaikka tämä onkin aikuinen. Ymmärrän, että jotkut on introvertteja mutta eikö sinun olisi pitänyt ottaa tämä huomioon kun aloit parisuhteeseen miehen kanssa joka on isä. Ap kuulostaa lähinnä mustasukkaiselta kiukuttelijalta joka oli kuvitellut, että saa miehen lapsen pois myös miehen elämästä mutta eipä onnistunutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap erittäin mukavuudenhaluinen ja itsekäs, tuskin introverttius syynä.
Hyvä ollakin mukavuudenhaluinen ja pitää huolta jaksamisestaan. Elämä on arvokas, ei sitä kannata hassata.
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi kuormitta yhtään! Minulle on aina tervetuleita minkä ikäisenä tahansa lapsen lapset,jo aikaisia ja normaalia heillä on kumppanit. Aina tervetulleita matkan takaa seurustelu kumppaneiden kanssa yösee useammaksikin päiväksi!. Ja olen jo vanha.
Minkäpä voi, jos kuormittaa. Ihmiset on erilaisia.
En passaisi aikuisia ihmisiä.
Enkä hiipisi aamuisin omassa kodissani.
Aamutakin kyllä laittaisin päälle wc-reissulle, mutta rintaliivejä en käyttäisi ihan vaan vieraiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap erittäin mukavuudenhaluinen ja itsekäs, tuskin introverttius syynä.
Hyvä ollakin mukavuudenhaluinen ja pitää huolta jaksamisestaan. Elämä on arvokas, ei sitä kannata hassata.
Niin siksi en ymmärräkään miksi ap on muuttanut yhteen kun yhdessä voisi olla ilman sitäkin. Olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta ja meillä on edelleen erilliset asunnot.
En passaisi aikuisia ihmisiä.
Enkä hiipisi aamuisin omassa kodissani.
Aamutakin kyllä laittaisin päälle wc-reissulle, mutta rintaliivejä en käyttäisi ihan vaan vieraiden takia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä. Olen itse introvertti, joten tajuan täysin, miten raskasta tuo on. Ekstrovertit ei ymmärrä, heitä mukavien ihmisten tapaaminen energisoi.
Mutta ymmärrän myös, että ap :n miehelle on tärkeää saada viettää aikaa aikuisen lapsensa ja tämän puolison kanssa.
Joku kompromissi tuohon on hyvä löytää. Esim. joka toisella vierailulla kotona, joka toisella poissa omaa laatuaikaa viettämässä. Oma aika on arvokasta eikä elämää kannata sopivaisuussyistä haaskata vain siksi, että niin on tapana.
No täällä toinen introvertti odottelee milloin ap julkaisee vierailumäärät. Oma aika ei ole niin arvokasta etteikö oman miehen lasta puolisoineen sietäisi välillä, olla ystävällinen. Toki nyt kannattaa miettiä haluaako olla tekemisissä, saattaa tulla lapsenlapsi ja tarvetta hoitajalle. Ehkäpä vain nostat kytkintä ja tulet toivottavasti toimeen omillasi.
Minkä vuoksi et ole muodostanut hyvää suhdetta lapsen ollessa lapsi? Siitähän tuo johtuu, että koet hänen olevan vieras eikä osa perhettä. Perheen kesken voidaan olla ilman rintsikoita ja papiljotit päässä. Vaikka tää onkin kyl varmaan provo Mut suosittelen sitä hotellia. Esim hotelliviikonloppu kerran kuussa ei ole paljon vaadittu jotta lapsi saa olla isänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap erittäin mukavuudenhaluinen ja itsekäs, tuskin introverttius syynä.
Hyvä ollakin mukavuudenhaluinen ja pitää huolta jaksamisestaan. Elämä on arvokas, ei sitä kannata hassata.
Niin siksi en ymmärräkään miksi ap on muuttanut yhteen kun yhdessä voisi olla ilman sitäkin. Olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta ja meillä on edelleen erilliset asunnot.
Jos ei ole varaa omaan asuntoon. Mies matkatöissä, tuskin peeaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen samanlainen kun ap, justiinsa samat fiilikset. Ongelma saatiin ratkaistua niin, että muutimme vähän pienempään asuntoon paremmalle paikalle ja vieressä on hotelli. Mies maksaa lapsilleen hotelliyöt siellä kun käyvät luonamme ja usein myös ruokailemne yhdessä hotellin ravintolassa, mies maksaa. Sen verran mitä tulee kustannuksia tästä toisaalta säästämme pienemmässä yhtiövastikkeessa.
Kuinkakohan moni äiti suostuisi maksamaan lastensa hotellit ja ravintolat vaan sen takia että mies ei halua naisen omia lapsia kotiinsa käymään?
Vierailija kirjoitti:
"Olen aina tykännyt lapsesta"
Ei oikein kuulosta siltä.
Ilmeisesti lapsen puoliso haittaa enemmän? Musta ainakin on raskasta jopa se, kun pitää tutustua vanhojen ystävien uusiin kumppaneihin.
Viihdyn hirmu harvojen ihmisten seurassa ja kuormitu tuollaisesta.
Kyllä minäkin introverttina ymmärrän että tuo saattaa olla kuormittavaa, mutta teet kyllä siitä myös itse kuormittavaa. Voit ihan rauhassa nukkua alasti (otat jotain päälle jos pitää esim. käydä vessassa yöllä) ja olla käyttämättä rintsikoita, ja aikuiset vieraat voivat itse auttaa ruokien teossa/tehdä omat ruokansa kokonaan. Eikä niitä sinun tarvitse mitenkään viihdyttää.
Vierailija kirjoitti:
Minkä vuoksi et ole muodostanut hyvää suhdetta lapsen ollessa lapsi? Siitähän tuo johtuu, että koet hänen olevan vieras eikä osa perhettä. Perheen kesken voidaan olla ilman rintsikoita ja papiljotit päässä. Vaikka tää onkin kyl varmaan provo Mut suosittelen sitä hotellia. Esim hotelliviikonloppu kerran kuussa ei ole paljon vaadittu jotta lapsi saa olla isänsä kanssa.
Miten ei mahdu päähän, että joitain meistä seura kun seura kuormittaa eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, pidetäänkö tuosta ihmisestä vai ei. Oma seura on se joka palauttaa ja sitä tarvitsee, että jaksaa edes niitä ihmisiä joita rakastaa.
Ei pitäisi kuormitta yhtään! Minulle on aina tervetuleita minkä ikäisenä tahansa lapsen lapset,jo aikaisia ja normaalia heillä on kumppanit. Aina tervetulleita matkan takaa seurustelu kumppaneiden kanssa yösee useammaksikin päiväksi!. Ja olen jo vanha.