Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä kadut elämässäsi eniten?
Itse kadun sitä että koulu ei kiinnostanut silloin kun sen olisi pitänyt kiinnostaa.Nyt ollaan sitten huonolla palkalla raatamassa.
Kommentit (1388)
Kadun että en nähnyt tai halunnut nähdä varoitusmerkkejä ajoissa kun lähdin myrkyllisen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että ostin asunnon kuihtuvasta muuttotappiokunnasta, lisäksi paljastui homeloukuksi. Ikinä en saa myytyä... Sitten työtkin meni alta.
Sitä, etten koskaan merkannut ylitöitä ylös.
Sitä, että en ymmärtänyt, miten ilkeitä ja väärällä tavalla tolkuttoman tyhmiä ihmiset ovat neuvoineen.
Sitä, että en ole käyttänyt itseni hoitamiseen tarvittavaa määrää rahaa ja energiaa.
Sitä, että olen uhrannut koko elämäni muiden hyvinvoinnin eteen. Minulle ei siitä ole jäänyt mitään hyvää omaksi vahvuudeksi. Pelkkää urhautumista kaikki tyynni.
Sitä, etten osannut pitää puoliani, enkä hakenut siihen apua.
Sitä, etten säästänyt eläkevakuutukseeni enemmin varoja. En tajunnut, kuinka pieni eläke voi olla.
Sitä, etten osaa vieläkään kommunikoida, niin että tulisin ymmärretyksi missään paikassa.
Kadun sitä etten muuttanut kotoa pois aikaisemmin, vaan annoin äidin pelkojen kahlita itseäni monellakin elämän osa-alueella. Kadun etten ole vieläkään saanut katkaistua välejä isääni, exäni teki sen kerran puolestani mutta tyhmyyttäni annoin uuden mahdollisuuden.
Kadun että edelleen olen kotikaupungissani, jossa opiskelut ja työt, joten olen vanhempieni käytettävissä enkä toiselle kykene ja toiselle en voi sanoa ei. Toisen kuolemaa odotan joka hetki, jotta olisin vapaa elämään.
Kadun päihteidenkäyttöäni ja miten se tuhosi parisuhteen, joka merkitsi minulle eniten.
Kadun, että uhrasin omaa aikaani muihin ilman, että sain mitään takaisin. Kadun kamalaa käytöstäni ja vanhempieni kaltaisia piirteitä. Uskon silti, että minulla toivoa. Käyn terapiassa ja tehnyt suuria harppauksia eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttamista tyttöystävän kanssa yhteen juuri opintojen kriittisillä hetkillä.
Lasten hankkimista vuosien painostuksen seurauksena.
Idioottivalintoja.
Vierailija kirjoitti:
Olisi pitänyt aloittaa tavoitteellinen puolison etsiminen ainakin viisi tai mahdollisesti jopa kymmenen vuotta aikaisemmin. Ei näin 30-vuotiaana ole enää hyviä naisia jäljellä.
Älä sano, löysin omani vasta 41-vuotiaana. Turha miettiä liikaa vanhoja töppäyksiä ja väistämätöntä nuoruuden typeryyttä, ne ovat osa elämää ja niistä pitää ottaa opiksi.
Monesti elämässä on kyse myös silkasta tuurista työpaikkojen, opiskelupaikan, puolisoiden tm. suhteen. Ensimmäisillä treffeillä ja työhaastattelussa kaikki on aina hyvin ja molemmat osapuolet mielin kielin. Homman todellisen luonteen tajuamiseen saattaa mennä vuosia, ihmisellä kun on taipumusta myös kieltää itseltään väärän valinnan toteaminen. Tämä oman kokemuksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulua ja turhaa pänttäämistö (laudaturia ja 3 eximiaa). Ujolle ja hiljaiselle ihmiselle yksinkertaiset suorittavat ja vähän stressaavat työt sopii paremmin
Mielestäni on surullista, että koulujärjestelmä ei riittävästi testaa esiintymistaitoja ja paineensietokykyä esim korkeakouluvalinnoissa
Ujous ei kyllä ole eikä pidä olla este tehdä älyä vaativaa työtä. Itse olen päässyt samoilla spekseillä koulutustani vastaavaan työhön ja ujous on jopa hyve.. Moni haluaa puhua ja puhua ja arvostaa kuuntelevaa korvaa, joten olen jopa suosittu työkaveri sekä menestyn asiakkaiden kanssa.
En kehottaisi yhtäkään ujoa olemaan opiskelematta, sehän on ujon paras ase maailmassa: muodollinen pätevyys on monessa virassa edellytys (eikä silloin katsota kuka on paras showmies/nainen)
Tämä! Kammottavaa, että jonkun mielestä ujoja pitäisi karsia korkeakouluista joillain esiintymis-testeillä.
T. Ujo ekonomi, erittäin hyvä ja pidetty talousjohtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä, että rakastuin hyväksikäyttäjä-alkoholistiin. Tai en ehkä sitä rakastumista, vaan sitä että annoin hänen kohdella minua huonosti. Seitsemän vuotta katsoin sormien läpi kaikenlaista paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pettämistä, tai oikeammin monia pettämisiäni. En koskaan jäänyt niistä kiinni, enkä tietenkään niistä kertonut, mut kaduttaa tosi paljon. Erottu on, mutta ihan muista syistä. Minä lähdin, sitä en kadu.
Olet p.skaa pohjasakkaa.
Toisen lapsen yrittämistä ja sitten muutaman työtarjouksen hylkäämistä (koska olin niin mukavuudenhaluinen ja jäin roikkumaan vanhaan).
Vierailija kirjoitti:
Farmaseutiksi opiskelemista
Heräsi kiinnostus, haluaisitko kertoa vähän lisää?
T. Joskus farmasiaa harkinnut tuleva alanvaihtaja
Vierailija kirjoitti:
Muuttamista tyttöystävän kanssa yhteen juuri opintojen kriittisillä hetkillä.
Lasten hankkimista vuosien painostuksen seurauksena.
Idioottivalintoja.
Kerrankin löytyy joku, joka uskaltaa sanoa, että katuu lastensa hankkimista. Kauhealta silti tuntuu.
Alue: Aihe vapaa
Mutta ehkä harrastuksesta olisi tullut pakkopullas ja lisäksi et ehkä olisi päässyt hyville rahoille. Sitten harmittaisi, ettei tullut hankittua tavallista päivätyötä.